Huomenna on melko merkittävä päivä. Ensinnäkin me muutetaan puolison kanssa viimein virallisesti saman katon alle. Huomenna kannetaan tavarat sisään ja osa minun tavaroistani ulos. Päästään viimein eroon kahden asunnon limbosta, mikä on todella huojentavaa. Helpottaa suunnattomasti kun on yhteinen arki, koti ja talous.

Samoin saan huomenna lapset syyslomalta kotiin. Minulla on ollut viimeisten päivien ajan jatkuvasti aivan järkyttävä ikävä lapsia. En ole vieläkään tottunut näin pitkiin eroihin lapsista, vaikka niitä on loma-aikoina ollutkin. Me ollaan oltu lasten kanssa aina tiivis kolmen kopla, tehty kaikki yhdessä. Tällaiset pidemmät eroajat voi laskea vieläkin yhden käden sormilla.

Kun lapset tulevat

Huomenna saan lapseni kotiin sen jälkeen, kun ollaan saatu muutto hoidettua. Todettiin, että on parempi etteivät he ole säntäilemässä siellä täällä tiellä, kun tavaroita kannetaan. Mutta kun tilanne rauhoittuu ja he tulevat, minulla on suunnitelmissa tehdä lapsille jotain tosi hyvää iltapalaa. Mielessä kävi pinaattipannari, josta kumpikin tyttö ja me aikuiset pidämme. Siinä sitten syödään hyvin, halitaan, kerrotaan kuulumisia, luetaan rauhassa iltasatu ja sitten halitaan vähän lisää. Jutellaan ehkä vähän kuopuksen tulevista synttäreistä. Ensi kuukausi on kuopukseni synttärikuukausi ja hän on toivonut itselleen halloween teemaisia synttäreitä. Mutta niin ettei hänen rakastamiaan värejä pinkkiä ja lilaa unohdeta. Ja mikäli nuorimmainen haluaa nukkua kainalossani pitkän eron jälkeen, en todellakaan pistä vastaan.

Huomenna saan köllötellä illalla myös puolisoni kainalossa. Hän on tehnyt iltavuoroa viimeisen viikon ajan, joten olen ollut illat yksin kotona. Toki sillä on puolensa. Minä viihdyn hyvin yksinäni, mutta odotan sitä, että saadaan halailla sohvalla vierekkäin ja katsoa sarjaa tai leffaa yhdessä.

Huomenna kotona on taas ääntä ja meininkiä. En malta odottaa. Nämä päivät ovat tuntuneet aivan älyttömän pitkiltä. Normaalisti lapset ovat toisessa kodissa pitkän viikonlopun verran. Sinä aikana minä ehdin palautua intensiivisestä lapsijaksosta ja minulla riittää taas energiaa lapsille. Mikä on tuntunut hyvältä. Toki nyt, kun minulla on kumppani, joka haluaa ottaa vastuuta lapsista, niin minulla ei ole niin paljon palautumista kuin ennen. Ehkä senkin vuoksi tämä reilu viikko tuntuu niin pitkältä.

Onneksi rytmi normalisoituu taas tämän loman jälkeen ja me voidaan aloittaa elämä saman katon alla uusperheenä.

-Jenni

KUVAT: Katri Konderla / EDITOINTI: Minä

Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok

Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit

LUE MYÖS

Mieli mustana

Lounas pimeässä

6 parasta asiaa juuri nyt

Viimeaikoina

Minulle tehtiin tarottulkinta

Me ollaan laitettu kumppanin kanssa laitettu kotia. Kumppanin muutto lähestyy kovaa vauhtia. Tässä on hoidettu niin käytännönasioita, kuin pakattu ja järjestetty. On ihan erilaista muuttaa yhteen näin aikuisiällä, kun kummallakin on oma koti ja omat tavarat. Ollaan neuvoteltu siitä mitä kaikkea pidetään kummankin tavaroista ja mitä pistetään eteenpäin.

Kotona on täytynyt raivata tilaa kumppanin tavaroille. Meillä on aika rajoitetusti kaappitilaa. Sitä on ollut aika tarkalleen sopivasti minulle ja lapsille. Mutta nyt kun tänne muuttaa toinen aikuinen, niin tässä on ollut pakko miettiä jotain säilytysratkaisuja. Pääasiassa ollaan pärjätty sillä tilalla mitä on, mutta muutama hankinta tässä pitää tehdä.

Liinavaatekaappi

Yksi näistä hankinnoista oli liinavaatekaappi eteiseen. Tämä vapautti kumppanilleni oman vaatekaapin. Bongasin Ikean Lommarp-kaapin alunperin kollegani Hannan Instagramista. Kaappi on täydellinen liinavaatekaapiksi. Toki muuhunkin tarkoitukseen. Näytin kaapin kumppanilleni Ikean sivuilta ja hän tykästyi siihen heti, kuten minäkin.

Minä arvoin ihan vähän kaapin värin kanssa. Tummanvihreä kaappi tuntui todella levottomalta ratkaisulta. Kaapista on olemassa myös kermanvalkoinen versio, mutta se tuntui taas ihan liian maalaisromanttiselta minun makuuni. Halusin jotain tummaa. Pidän valtavasti siitä, miten meillä on sekä mustia, että valkoisia huonekaluja. Haluaisin säilyttää niiden tasapainon. Pelkkä valkoinen ei ole minun juttuni, vaikka se äärimmäisen kauniilta näyttääkin. Minä kaipaan kontrasteja.

Mutta ongelma oli, että tämä kaappi ei ollut musta. Se on tummanvihreä. Emme kuitenkaan löytäneet malliltaan yhtä kivaa vaihtoehtoa mistään. Ja kumppanini oli ehtinyt jo innostumaan ajatuksesta.

Nyt kyseinen kaappi on ollut meillä sen verran, että olen sopeutunut täysin sen vihreään sävyyn. Se toimii, koska ei ole kirkkaanvihreä vaan tumma ja murrettu. Hämärässä se näyttää lähes mustalta.

Järjestys

Meillä tosiaan kaappiin viikattiin kaappiin niin pyyhkeet, kuin lakanatkin, joita ei ole mitenkään mielettömästi. Tykkään pitää liinavaatteita kaapeissa vain tarpeeseen, enkä haalia niitä roppakaupalla. Samoin kaappiin mahtuivat ainakin toistaiseksi lasten pelit, höyrytin ja minun lämpötyynyni. Vatolaatikkoon on viikattu koristetyynyjen päälliset, joita on kerynyt melkoisesti. Ne vaativat vielä pientä karsimista.

Kumppanini on asettunut meidän kotiimme melko huomaamattomasti. Siis siinä mielessä, että jossain vaiheessa vain huomasimme, että hän viettää enemmän aikaa täällä kuin omassa kodissaan. Järjestyksen puolesta niitä muutoksia on täytynyt tehdä. Kuten se, että nyt meidän makuuhuoneessa on tosiaan hänen pelipöytänsä, mistä minä en ollut kaikkein eniten innoissani. Mutta pikku hiljaa tästä on oikeasti tulossa meidän yhteinen koti.

-Jenni

Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok

Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit

LUE MYÖS

Sisustuskelat rullaavat eteisessä

Kesäkoti juuri ennen arjen rytmeihin palaamista

Meidän parveke ja mitä kuuluu parvekekasvimaalle

Väriä keittiöön Vallilan Magnolialla

Köyhän naisen ikkunalauta