Edellisessä elämässäni, ennen eroa ja nykyistä parisuhdettani, haaveilin onnellisesta ja tasa-arvoisesta suhteesta. Ajattelin, että ehkä joskus tämä nykyinen suhteeni ottaisi sen harppauksen parempaan suuntaan (vaikka yksi harppaus ei olisi riittänyt). Uskoin vahvasti ihmeeseen, joka ei koskaan toteutunut. Meni pitkään ennen kuin tajusin, että se mikä minulle oli normaalia, oli kaukana normaalista. Vaikka koskaan ei pitäisi verrata omaa elämäänsä someen, silloin minä tein sitä. Vertasin omaa parisuhdettani muiden parisuhteeseen. Kun ero alkoi kyteä mielessä, katselin somea, luin tarinoita ja mietin, että tuollaisen parisuhteen minäkin haluan. Esimerkiksi Iinan ja Oton parisuhde vaikutti sellaiselta, jollaista minäkin haluaisin elää.

Deittaillessa tulee helposti olo, että pitäisi madaltaa rimaa

Deittaillessa huomasin nopeasti toistavani samaa kaavaa. Minua kiehtoi ne hallitsevat miehet, jotka laittoivat omat tarpeensa ihan kaiken edelle. Päädyin deittailemaan samanlaisia tyyppejä siitä huolimatta, että haaveilin jostain ihan muusta. Tärkeintä oli lopulta se ongelman tiedostaminen. Juttelin tästä myös terapiassa ja perehdyin asiaan muutenkin. Ilmeisesti sitä omaa kaavaa on vaikea rikkoa. Todennäköisesti olisin lopulta saattanut päätyä taas samanlaiseen suhteeseen, kuin aikaisemmin, jos en olisi teidotanut tätä ongelmaa.

Nettideittaillessa on myös hyvin helppoa ajatella, että maailma on täynnä niitä törppöjä tai niitä mukavia miehiä, joiden kanssa kemiat eivät kohtaa. Siinä tulee helposti ajatelleeksi, että omat vaatimukset ovat liian korkealla ja niitä pitää madaltaa. Mutta totuus on, että ei täydy. Omia vaatimuksiaan kannattaa miettiä, kuinka realistisia ne ovat. Joissain tapauksessa on myös hyvä tiedostaa, että omista vaatimuksista kiinni pitäminen saattaa pidentää sitä sinkkuaikaa.

Otti oman aikansa, että opin asettamaan niitä omia rajoja. Minusta tuli lopulta aika ärhäkkä niiden kanssa. Räksytin ja puolustin niitä välillä jopa turhan innokkaasti. Mutta koen, että oli tärkeää käydä läpi myös se vaihe. Toisekseen aloin hiljalleen ymmärtää mitä etsin. Mitä oikeasti haluan. Sitten piti oppia tunnistamaan ne red flagit ja rikkoa se oma kaava.

Lisäksi opin sen, jos mies on mukava tyyppi, niin se ei oikeastaan riitä. Sinkkuäitinä, joka on tottunut pärjäämään ja hoitamaan asiat itse, en ole varsinaisesti kaivannut miestä. Opin kytkemään lamput kattoon aivan itsenäisesti. Koska en tarvinnut kumppani, niin silloin kumppanin pitää tuoda elämääni lisäarvoa, jota siinä ei ole.

Tiesitkö, että tukimusten mukaan sinkkunainen on onnellisempi, kuin naimisissa oleva nainen? Miehillä tämä on päinvastoin.

Unelmien parisuhde

Lopulta, kun pidin riman korkealla ja omista rajoistani kiinni, sain sen unelmieni parisuhteen. Ollaan oltu kaksi vuotta yhdessä ja tässä on käyty läpi jo yhtä ja toista. Aina ei ole ollut helppoa. Viime vuodenvaihteessa väläyteltiin pari kertaa jo ero-korttiakin ennen kuin tilanne lähti aukeamaan. Mutta juuri nyt koen eläväni sitä unelmien parisuhdetta.

Meillä on äärimmäisen hyvä keskusteluyhteys kaikessa. Nyt todella ymmärrän mitä ihmiset ovat tarkoittaneet sillä kun ovat sanoneet keskustelun olevan pitkän parisuhteen salaisuus. Me pystytään puhumaan ihan kaikesta, mikä on ihanaa. Varsinkin omat traumani nousevat tasaisesti pintaan, mutta niistäkin me selvitään yhdessä.

Samalla arjen vastuut jakautuvat tasan. Kummallakin on oma kuormansa ja vastuunsa ja me oikeasti puhalletaan yhteen hiileen.

Yksi asia mikä sai minut havahtumaan siitä, miten hyvässä suhteessa nykyään elän, oli se kun lähtemiseni viikonlopun messuille ei aiheuttanut minkäänlaista lisä organisointia tai neuvottelua. Minä käytännössä ilmoitin vain meneväni messuille ja puolisoni totesi; ”Selvä. Mä olen vauvan kanssa.'” Tämä jotenkin korosti sitä, että vaikka meillä on lapsia ja vauva, kummallakin on yhtälainen vapaus mennä ja tehdä myös omia juttuja. Se on ihanaa.

Sen lisäksi olen huomannut, että tietyt sellaiset piirteet, joita näytän vain todella harvoille ja valituille, puskevat esiin hänen kanssaan. Saan olla juuri niin hassu ja pölhö, kuin todellisuudessa olen. Kova, piikikäs ulkokuoreni on alkanut todella sulamaan, mikä tuntuu äärimmäisen hyvältä.

Joten naiset, älkää oikeasti tyytykö vähempään kuin ansaitsette. Ja se että mies on vain mukava, ei ole edes se bare minimum. Kumppanilta on oikeus toivoa lisäarvoa siihen omaan elämäänsä. Minä saan nykyään jakaa elämäni ihmisen kanssa, jolla on samat arvot kuin minulla ja samat tavoitteet kuin minulla. Hän tukee ja rakastaa minua sellaisena kuin olen.

-Jenni

Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok

Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit

TILAA UUTISKIRJE!

LUE MYÖS

Reilussa vuodessa suurperheen vanhemmaksi

Seksi loppuraskaudesta

Paras tuki ja turva

Meidän viikonloppu

Patriarkaatti kusettaa myös miehiä

Deittailu puhututtaa edelleen, vaikka seurustelenkin jo. Toki minulla jäi paljon kirjoitettavaa aiheesta ja lisäksi minulta löytyy lähipiiristä niitä ihmisiä, joille tämä aihe on ajankohtainen. Pääsen siis edelleen vertailemaan kokemuksia ja keskustelemaan deittailuilmiöistä ystävien kanssa. Viimeisimmäksi puhututti aktiivinen deittailu.

Aktiivinen deittailu

Aktiivinen deittailu tarkoittaa ihan yksinkertaisuudessaan sitä, että deittaillaan aktiivisesti. Se tarkoittaa sitä, että deittisovelluksissa pyritään saamaan aktiivisesti keskusteluja aikaiseksi ja käydään myös treffeillä aktiivisesti. Minun elämässäni oli aika, kun olin treffeillä joka lapsivapaalla. Monesti minulla oli sovittuna myös useammat treffit samalle lapsivapaalle.

Oma periaatteeni ei ollut pitää kymmentä kumppaniehdokasta varalla koko aikaa, mutta kun yksi vaihtoehto jäi pois, toinen tuli tilalle. Pitää kuitenkin muistaa se, että kaikki keskustelut eivät selviä deiteille asti, eivätkä kaikki treffit automaattisesti tarkoita toisia. 99 % kaikista keskusteluista ei loppu peleissä kanna minkäänlaista hedelmää.

Kumppanin löytämiseksi pitää kuitenkin olla aktiivinen. Jos haaveilee parisuhteesta itselle sopivan kumppanin kanssa, se vain tarkoittaa tutustumista erilaisiin ihmisiin, keskusteluja ja treffejä. Kuten myös itse totesin, se vaatii myös omaa aktiivisuutta siellä Tinderissä. Ei vain voi jäädä odottamaan, että toinen laittaa viestiä. Minä ja poikaystävämme emme olisi koskaan päätyneet treffeille, jos en olisi laittanut hänelle sitä Baby Yoda-GIF:iä. Aktiivisuus on myös ehkä ainoa konkreettinen asia, jolla voi oikeasti itse vaikuttaa siihen kumppanin löytymiseen. Kaikki muu on kiinni kemioista ja tähtien asennosta.

Epätoivoinen vai aktiivinen

Kuitenkin, harmittavan usein saa kuulla sitä, että aktiivisesti deittaileva ihminen on jotenkin epätoivoinen. Sain aikanaan paljon palautetta siitä, että ”pitääkö olla noin epätoivoinen”, ”keskity lapsiisi”, ”meneekö sulla nyt vähän turhan lujaa” ja ”kannattaisiko sun kuitenkin olla hetki yksin, niin opit arvotamaan yksinoloa”. Ihmisillä tuntuu olevan hyvin vahvasti sellainen käsitys siitä, että aktiivisesti deittaileva (etenkin nainen), ei ole onnellinen omaan tilanteeseensa.

Minä olin onnellinen yksin. Nyt poden vähän jopa kriisiä siitä, että hitto, pitääkö mun antaa joskus kodistani tilaa poikaystävän tavaroille. Se Baby Yoda figuuri on ihan söpö poikkiksen kotona, mutta en ole varma sopiiko se minun sisustukseeni. Siitä huolimatta koen olevani vielä vähän onnellisempi nyt parisuhteessa. Ja koin näin myös sinkkuna. Teen edelleen samoja asioita ystävieni kanssa, kuin sinkkuna ollessa. Meillä on Heidin kanssa sovittuna seuraava hotelliloma ja ollaanpa me menossa myös Antti Tuiskun keikalle. Keväällä meillä on myös sovittuna Hannan kanssa tyttöjen ilta, johon poikaystävälläni ei ole mitään valtakunnan asiaa mukaan. Ja samalla pyrin raivaamaan kalenteriin tilaa myös meille ja meidän suhteelle.

Parisuhteen toivominen ei tee automaattisesti kenestäkään epätoivoista. Epätoivoinen ihminen kelpuuttaa sen, mitä saa ensimmäiseltä vastaantulijalta, vaikka se olisikin paskaa. Ja minä tiedän mistä puhun, koska olen tehnyt silloin yli kymmenen vuotta sitten, myös tämän valinnan. Nyt minulta meni kaksi vuotta löytää ihminen, joka täytti ne minun omat aika spesifit kriteerit. Ja olen äärimmäisen onnellinen siitä, että pidin riman niin korkealla.

Nainen ei saisi

Väitän, että tämä ajattelutapa menee siihen samaan homehtuneeseen, patriarkkaaliseen ajatusmaailmaan, että seksuaalisesti aktiivinen mies on haluttu naisten mies ja nainen taas on huora. Samoin miesten treffailuseikkailut tunnutaan ymmärtävän paljon paremmin. Mutta aktiivisesti deittaileva nainen mielletään heti epätoivoiseksi. Mikä ei tietenkään pidä paikkaansa. Voisiko mies ja nainen olla vihdoin samalla viivalla näissäkin asioissa?

Aktiivinen deittailu ei tee naisista missään nimessä huonompaa. Se ei tarkoita sitä, että emme nauttisi elämästämme yksin. Eikä sitä, että lapset jäävät automaattisesti toisarvoisiksi, jos etsimme elämänkumppania. Nainen voi olla onnellinen ja tyytyväinen elämäänsä, vaikka deittailee. Minä kävin treffeillä nimenomaan lapsivapailla. Kun lapset olivat minun luonani, olin heidän kanssaan ja keskityin heihin. Jossain vaiheessa sovin treffejä aiempaa vähemmän lapsivapaille, koska kaipasin myös omaa aikaa, mutta olin silti aktiivinen.

Joten jos toivotte löytävänne elämänkumppanin, niin deittailkaa. Sillä se löytyy kaikkein varmimmin. Laittakaa viestiä ja sopikaa niitä treffejä. Kyllä se itselle oikea ihminen sieltä löytyy ja muistakaa, että pettymykset ovat osa prosessia. Sitä ihanaa kumppania osaa arvostaa ihan eri tavalla niiden sinkkuajan pettymysten jälkeen. Älkääkä olettako, että deittaileva nainen olisi jotenkin onneton tai epätoivoinen, koska sitä hän tuskin on.

-Jenni

KUVAT: Katri Konderla / EDITOINTI: Minä

Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok

Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals

LUE MYÖS

Tinderkokeilu kannatti, sillä seurustelen nyt

Toinen sinkkuvuosi

Keskittyisit lapsiisi, äläkä niihin tinderpoikaystäviin

Kuinka hukata kundi Tinderissä

Miten puhun lasten kanssa deittailusta