Viime päivät vauvan kanssa

Taas on vietetty viikko yhdessä vauvan kanssa. Totte on ollut enimmäkseen töissä, joten me ollaan oltu vauvan kanssa päivät kotona kahdestaan. Elämä vauvan kanssa on muuttunut melkoisesti tässä parissa viikossa. Elämme jälleen elämänvaihetta, kun silmät saa olla selässäkin ja vauva pitää ottaa mukaan vessaankin. Se on viisi sekunttia, kun mini on ampaissut hippulat vinkuen kukkaruukulle tai pistorasialle.

Olen joskus kuullut sanottavan, että vauvavuoden voi jakaa kahteen toisistaan eroavaan vaiheeseen, siihen kun vauva ei liiku ja siihen kun vauva liikkuu. Olemme ehdottomasti jälkimmäisessä vaiheessa. Taaperoaika lähenee huimaa vauhtia. Olen kasvattanut yhden rämäpään, joka ei mieti ennen kuin tekee, saa nähdä tuleeko tästä tapauksesta toinen samanlainen. Vähän hirvittää jo valmiiksi.

Viherkasvit kiinnostaa

Päädyin siirtämään kaikki viherkasvit pois olohuoneen lattialta sen jälkeen, kun yksi peikonlehti oli revitty kumoon noin kymmenen kertaa. Aika pitkään siis sinnittelin ennen kuin lähdin kasveja siirtämään. Mutta pakko se on myöntää, että ne ovat tällä hetkellä todella suuri houkutin vauvalle.

Mutta onni onnettomuudessa. Olin nimittäin sanonut Totelle pari viikkoa takaperin, että haluasin myös makuuhuoneeseen viherkasvin. No nyt siellä on sellainen. 😀

Vauvan syöminen ja uni

Kiinteiden syömistä on takana melkein kaksi kuukautta ja hyvin menee edelleen. Varsinkin kaupan soseet maistuvat. Yritän terästäytyä omien soseiden tekemisessä. Mutta niin se äidin ruokien arvostus alkaa jo näin pienestä, kun tyyppi irvistelee minun tekemilleni soseille. Onneksi nämä ovat totuttelu kysymyksiä ja hänellä on hyvä ruokahalu. Vauva syö kiinteitä jo viisi kertaa päivässä ja annoskoot ovat kasvaneet. Samalla yritetään testata sormiruokia, mutta ne menevät tällä hetkellä 99 % pitkin pöytiä.

Meillä on tässä ruokailussa sellainen hybridimalli, että vauva saa sekä kaupansoseita, että itse tehtyjä. Yritän nyt siirtyä hiljalleen siihen samasta padasta ajatteluun, että ottaisin vauvalle sivuun samoja ruokia, kuin mitä muu perhe syö. Ilman suolaa ja runsasta maustamista tietysti. Silloin vauvalle kokkaaminen menisi samalla kuin muulle perheelle. Tämä oli ihan paras tapa silloin kun nuo isommat olivat pieniä.

Ruokailu on tuonut myös sitä kaivattua rytmiä päivään ja rauhoittanut öitä. Iltaisin vauvalla alkaa olla oikeasti pitkiäkin unipätkiä. Parhaimmillaan hän herää vasta kun minä kömmin viereen siinä kymmenen aikaan. Kun aiemmin sitä ennen olen käynyt imettämässä jo 1-2 kertaa. Tämä on oikeasti huima parannus. Sitä vastoin hän on hemmotellut meitä sellaisilla kello neljän tai viiden aamuilla nyt useampaan kertaan, kun unentarve on selkeästi loppunut. Päiväunia vauva nukkuu selkeästi kolmet ja illalla hän menee nukkumaan suurin piirtein samaan aikaan. Kirjoitin aiemmin siitä, että ollaan rytmin suhteen eletty aivan pellossa, mutta niin se vain kiinteiden myötä löytyi lähes itsestään.

Upkreidattiin nyt viimein myös vauvan menopeli maisema vaunuun, eli kaivettiin vaunujen ratasosa esiin. Ihan vähän kirpaisi luopua meidän kauniista jadenvihreästä vaunukopasta, mutta nyt vauva on huomattavasti tyytyväisempi matkakumppani.

Vauva kasvaa siis edelleen ihan älytöntä vauhtia ja on varsinainen persoona jo nyt. Tämä vauvavuosi on ollut aivan ihana. Olen nauttinut joka hetkestä. Ja tuntuu haikealta, että tämä on jo puolessa välissä. Vaikka tiedänkin, että tämä on vasta alkua ja vauvan kanssa tulee vielä paljon upeita hetkiä kun hän kasvaa.

-Jenni

Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok

Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit

TILAA UUTISKIRJE!

LUE MYÖS

Viime aikojen arkisia kuulumisia

Vauva 6 kk – puoli vuotta

Vauvan päivärytmistä

Vauva 5 kk

Lasten joulukoristeet 2023