Vauvan sukupuoli
3
Meillä oli tänään rakenneultra. Olen odottanut ultraa aika rauhallisin mielin, kun kahdessa aiemmassa ultrassa kaikki on ollut hyvin ja niin kuin pitää. Mitään poikkeavuuksia ei ole ollut, joten todennäköisyydet ovat pienet sen suhteen, että niitä tulisi. Toki asenteeni raskauteen on muutenkin ollut sellainen, että kaikki on hyvin kunnes toisin todistetaan. Se vähentää ennen kaikkea sitä omaa henkilökohtaista stressiäni, mikä on tässä vaiheessa tärkeintä. Iloitsen nyt ja suren sitten, jos siihen tulee aihetta.
Rakenneultra
Rakenneultrassa sikiön rakenteet tutkitaan hyvin yksityiskohtaisesti ja sieltä yritetään löytää mahdolliset poikkeavuudet. Ja oma kätilöni sanoi ultratessa, että tässä vaiheessa saadaan poissuljettua todella paljon erilaisia synnynnäisiä sydänvikoja. Tämän vuoksi hänkin tutki vauvan sydäntä ja suonia monesta kulmasta ja rauhassa varmistaakseen, että siellä on oikea määrä kammioita, suonia ja haaroja. Ja vielä, että veri virtaa niissä oikein. Tutkimuksella on siis selkeät lääketieteelliset syyt. Monelle tämä on myös se tutkimus, jossa mahdollisesti selviää vauvan sukupuoli.
Vauvan sukupuoli
Erityisesti tällä kertaa kaikenlainen sukupuolen utelu ja arvailu on saanut minun vereni kiehumaan. Sitä alkoi tulla niin varhaisessa vaiheessa ja niin tiheästi, että minulla meni yksinkertaisesti hermo. Koin silloin, että meistä kumpikaan ei saa olla rauhassa, kun minun oireistani tehdään tulkintoja siitä millaiset genitaalit vauvalle lopulta kehittyy. Me päädyimme puolison olemaan kertomatta sukupuolta ennen synnytystä. Minä tosin olen sitä mieltä, että synnytyksen jälkeenkin sen voisi olla kertomatta, kun ne genitaalit kertovat loppujen lopuksi hyvin vähän lapsesta itsestään.
Tätä meidän päätöstä olla kertomatta, on kyseenalaistettu paljon. Ollaan saatu suoraan kommenttia, että nyt ei tiedetä pitääkö vauvalle ostaa sininen vai vaaleanpunainen body. Ketään ei varmasti yllätä se, että minulla on kaatunut tässä vaiheessa vati.
Tähän aiheeseen liittyy aivan valtava määrä kulahtaneit ajatuksia ja stereotypioita. Kuten se, että vain pojat pystyvät jatkamaan sukua. Vanhempien lasteni kohdalla on harmiteltu suoraan sitä, että he ovat tyttöjä, eikä näin ollen heidän todella harvinainen sukunimensä saa jatkua. Minä olen älähtänyt tästä heti. Nykypäivänä naisen ei tarvitse ensinnäkään mennä naimisiin tai naimisiin mennessään ottaa aviomiehensä sukunimeä. Toisekseen, isän nimi ei siirry automaattisesti lapselle. Ei myöskään pidä olettaa, että se mahdollinen syntymässä pojaksi määritelty poika tuntee itsensä myös pojaksi tai on hetero. Eikä kukaan pysty ennustamaan haluaako tai pystyykö hän edes lisääntymään. Joten minusta tämän suvunjatkumis ajatuksen voi haudata jonnekin syvälle.
Sukupuolipettymys
Herkästi myös oletetaan, että miehet haluavat poikia ja naiset tyttöjä. Äidit voivat tehdä tyttöjen kanssa niitä tyttöjen juttuja ja pojat jatkavat sitä sukua. Monesti myös ajatellaan, että kaikki haluavat kumpaakin sorttia siihen omaan lapsikatraaseensa. Eli kun minulla on kaksi tyttöä, oletetaan, että toivon poikaa. Mutta sen jälkeen, kun olin toivonut, odottanut ja ruokoillut esikoistani sen seitsemän pitkää lapsettomuusvuotta, minulle oli aivan sama kumpi sieltä tulee, kunhan saan vain terveen lapsen syliin. Saman kokemuksen värittämä oli toive tästäkin lapsesta. Kunhan saan vaan terveen lapsen syliin. Ja pieni extratoive oli, että jos siihen ei menisi taas ihan seitsemää vuotta. Lapsettomuuskokemukseni vuoksi minun on myös välillä todella vaikeaa ymmärtää sukupuolipettymystä, jota jotkut kokevat. Minusta tuntuu hullulta, että lapsen genitaaleihin voi olla pettynyt. Kun ne on asia, johon kukaan ei voi mitenkään vaikuttaa.
Haluan ymmärtää kaikkien tunteita ja sanoa, että kaikki tunteet ovat sallittuja. Mutta seitsemän vuoden lapsettomuuden jälkeen, tätä on todella vaikea ymmärtää. Olisi kiva kuulla teidän ajatuksia tästä, jos jokut on kokenut sukupuolipettymystä.
Ollaan suunniteltu kesälle yhteisiä baby showereita, koska tämä on puolison ensimmäinen lapsi. Mutta mitään gender reveal partyja meille ei tule. Kuten sanottu, meille on tärkeintä, että saadaan vauva terveenä syliin asti. Ja siskot ovat innoissaan pikkusisaruksesta. Kumpikin on kertonut oman toiveensa sukupuolesta, mutta sanonut sitten kummankin olevan yhtä tervetullut ja pääasia on, että meille tulee vauva.
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit
LUE MYÖS
Raskausviikko 21 (20+0 – 20+6)
Hei, itselläni ei ole lapsia, mutta kyllä menee kuppi nurin kun kuulee että oikeasti edelleen saadaan kuulla tuollaisia kommentteja!
Uskomatonta että joku voi ajatella ettei tytölle voi ostaa mitään muuta kuin vaaleanpunaista ja pojalle sinistä, tai tuo sukunimiasia, huhheijaa!
Meillä on koiranpentu, uros. Eräs tuntematon joka silitteli koiraani, kysyi ”onko tyttö?” sellaisella äänenpainolla että oli varma kyseessä olevan tyttökoiran. Kun sanoin että uros, niin hän yllättyi ja sanoi päätelleensä vaaleanpunaisesta kaulapannasta 🫠 sanoin miehelleni että hankitaan kaikki tarvikkeet, valjaat sun muut vaaleanpunaisina, ihan vaan siksi että on uros 😂
Kumman tiukassa nuo tuollaset jutut ihmisillä tuntuu olevan mielissä…!
Niin ovat. Ja toinen mitä olen kuullut, niin kukkakuosit eivät kuulu miehille. Tai pikemminkin pienille pojille, sillä olen nähnyt lukuisia kauluspaitoja, miesten shortseja ja solmioita erilaisilla kukkakuoseilla. Mutta jostain syystä kukkakuosi poikavauvan tai pienen pojan päällä tuntuu triggeröivän.
Meillä on viisi lasta, enkä ole kertaakaan tiennyt tulevan lapsen sukupuolta. Kahdessa ensimmäisessä raskaudessa en ole edes halunnut tietää kumpi on tulossa, eikä siihen aikaan olisi varmaan kerrottukaan. Kolmannen kohdalla kysäisin sattuuko näkymään tuleeko kolmas tyttö, ultraava kätilö lähes suuttui minulle kysymyksestä. Niin on aika muuttunut 🙂 Tästä on 15 vuotta.
Varmasti syynä on yleisen asenteen muuttumisen lisäksi se, että laitteet ovat kehittyneet. Viidennessä raskaudessa, kun kysyin, niin vauva oli itsepäisesti asennossa, jonka perusteella ei asiaa voinut tulkita, tästä sitten päättelin, että antaa olla 🙂 Asiaan ei voi kuitenkaan vaikuttaa ja kaikenlaiset vauvat ovat tervetulleita.
Olen muutenkin aina ajatellut, että ultrat ovat vauvan terveydentilan ja lasketun ajan määrittämistä varten, jos nyt sukupuolen sattuu näkemään, niin mikäs siinä, mutta se on sivuseikka.
Ei se kuitenkaan vauvan tuloon valmistautumiseen ole juurikaan vaikuttanut. Olen aina hankkinut vauvoille neutraalit varusteet niin voi kierrättää sisarusten kesken.