Viikkokatsaus: Kirjahyllyprojekti, lumi-inferno & hullu kukkanainen

Sen jälkeen minä oikeastaan istuskelin muutaman hetken teen kanssa sohvalla ja ihastelin kokonaisuutta. 

Myönnän, että jopa tällainen ei-talvi-ihminen on alistunut näiden upeiden talvi-ilmojen edessä ja todeta, tämänkin vuodenajan olevan ihan kiva. Olen elänyt vahvasti uudestaan lapsuuteni talvia Limingassa ja muistellut muun muassa tarpomisretkiä mummuni kanssa. 

Mutta huumorintaju meinaisi loppua keskiviikkoaamuna, kun yritin hangessa työntää rattaita eteenpäin. Mietin useampaan kertaan dumppaavani rattaat sinne hankeen ja jatkavani lasten kanssa pelkällä pulkalla. Eihän kukaan olisi saanut niitä edes pöllittyä sieltä hangesta. 

Viikon kovin urheilusuoritus: Työntää rattaita ja vetää samalla pulkkaa lumi-infernon keskellä. Aamut ovat pahimpia, koska silloin teitä ei ole vielä aurattu. 

Viikon paras kuninkaallisjuttu: Kasvatan täällä seuraavan sukupolven kuninkaallisfania. Little E:n kanssa on tällä viikolla kuninkaallisista ja erityisesti siitä, että Ruotsissa asuu ihan oikeita prinsessoja. Erityisen innoissaan esikoiseni oli prinsessa Sofiasta. 

Alkuviikko meni aika lailla kirjahyllyprojektin parissa puurtaessa. Me emme ottaneet huonekalujen kokoamiselle mitään aikarajaa. Sovittiin, että tehdään omalla tahdilla ja kyllä sitä kaaosta muutaman päivän jaksaa. Minulla oli maanantaina vapaapäivä, joten vietin sen ruuvimeisselin, kokoamisohjeiden, kahvin ja elokuvien kanssa. Illalla mies iski hyllyt seinään kiinni ja minä ruuvasin ovet paikoilleen. Sen jälkeen minä oikeastaan istuskelin muutaman hetken teen kanssa sohvalla ja ihastelin kokonaisuutta. 

Viikon paras äitijuttu: Kun esikoinen ravasi useampana iltana olohuoneen oviaukossa kuiskimassa ”minä rakastan sinua” ja ”hyvää yötä”. Yritä siinä nyt olla napakka ja johdonmukainen äiti, kun kolmevuotias vetelee juuri oikeista naruista. 

Viikon paras tarjous: Plantagenin ota 3 leikkokukkakimppua ja maksa 2. Tämä hullu kukkanainen hykerteli mielihyvästä, kun jonotin maksamaan kahta lilja- ja yhtä oksaneilikka nippua. 

Olin tällä viikolla myös flunssassa. Kerrankin flunssa oli sellainen supernopea. Se ilmestyi yhdessä yössä ja oli täysin poissa parissa päivässä. Jos pitää sairastaa, kaikki flunssat saisivat olla tällaisia, nopeita. Itse ainakin inhoan niitä kolmeen viikkoon venyviä nuhakuumeita, kun ei tiedä onko kipeä vain okei. 

Viikon paras tuki: Kun päivä ahdistaa, työkaverit ovat tosi hyvä tuki. Sunnuntai oli aivan hirveä päivä. Kaikki meni vähän pyrstölleen ja minua itketti vähän koko ajan. Onneksi oli työkaverit, jotka onnistuivat piristämään ja tukemaan ihan tietämättään. Tätä yhteisöllisyyttä olen kaivannut vanhassa työpaikassa. Olen todella kiitollinen työkavereistani. 

Perjantai oli jotenkin todella onnistunut päivä. Se oli viimeinen vapaani ennen työputkea. Kävin kaupungilla ja vaikka en löytänyt kuopukselle Stonzeja, kuten olin toivonut, oli todella mukavaa olla hetki itsekseen. Kävin lounaalla Harun uudessa, isommassa ravintolassa. Kävin samalla hakemassa Kicksistä sellaisen silikonisen kasvojenpesulapun, ajatuksena kokeilla miten se vaikuttaa omaan ihooni. Toistaiseksi olen tykännyt. Näistä ihonhoitojutuista tulee tarkemmin juttua kun kokeiluni etenevät. Juuri nyt ihoni voi selkeästi paremmin.