Abstrakti maalaus makuuhuoneessa
0
Viime syksynä aloin vuosien jälkeen taas maalaamaan akryyleilla. Maalaaminen tai oikeastaan piirtäminen on ollut minulle vuosia rakas harrastus. Tai oli ennen blogia. Sitten blogi, some ja valokuvaaminen on tullut tilalle. Mutta nyt olen alkanut kaipaamaan maalaamista, mitä tein paljon koulussa ja taidekoulussa. Tekniikat ovat tuttuja, vaikka piirtämisen tarkkuus kiehtoi aina enemmän. Tässä elämäntilanteessa olen kuitenkin kaivannut enemmän maalaamista ja sen terapeuttista voimaa. Viime aikoina olen maalannut, koska olen kaivannut jonkinlaista yhteyttä edesmenneeseen isoisääni, joka myös maalasi.
Maalasin syksyllä olohuoneeseen taulun, jonka esittelin täällä. Tämän maalauksen jälkeen tein myös toisen. Tämä abstrakti maalaus päätyi lopulta makuuhuoneeseen.
Visio tauluun oli ehkä hieman erilainen, kuin lopputulos, mutta minusta se kuuluu asiaan. Minä ajattelen maalaamista prosessina, joka elää ja jossa lopputulos voi olla jotain ihan muuta, kuin aluksi ehkä kaavaili. Toki minun tapauksessani se voi olla myös sitä, että testailen edelleen hieman tekniikoita ja palautan vuosien takaisia oppeja mieleeni. Tätä tehdessä hyödynsin jopa hieman marmoroinnin periaatteita. Lisäksi abstrakti maalaaminen ei ole itselleni sitä kaikkein tutuinta, kun piirtäessä olin aika yksityiskohtainen piipertäjä. Pikku hiljaa tämäkin tyylilaji alkaa kehittyä ja löytyä.
Rakastan maalauksen värimaailmaa ja sen kontrasteja. Hempeitä sävyjä, sekä jyrkkää mustaa, jonka seassa pilkistelee valkoinen ja kultainen okra. Tästä tuli kerta heitolla yksi suosikki töitäni.
Ei tällä vielä Guggenheimiin lähdetä, mutta aion ehdottomasti jatkaa omaksi iloksi maalaamista. Ehkä jossain vaiheessa alan maalata myös läheisille. Toistaiseksi mennään näin.
Ja hiihtolomaviikolla myös lapset innostuivat akryylimaaleista. He saivat maalata itse omat pienet taulunsa, jotka tulee todennäköisesti meidän keittiön seinälle.
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit