MILF ja ylpeä siitä
0
Kuinka moni muistaa, kun tilasin itselleni MILF-korvikset? No tilasin nyt samanlaiset, mutta pinkkinä. Haaveilen myös MILF-mukista. Ai miksi? Koska olen MILF ja ylpeä siitä. Enkä ole ainoa vaikuttaja, joka puhuu näistä. Vivian Valpuri ja Kirsikka Simberg ovat valinneet podcastinsa Hei Babyn viimeisimmän kauden teemaksi milffeyden. Ja se on minusta todella hienoa. Milfit ovat todella aliarvostettuja. Ja Vivian, sekä Kirsikka ovat loistavia milf-esikuvia.
MILF tarkoittaa sanatarkasti ”Mother I’d Like to Fuck”, eli äiti jota haluaisin panna. Mutta merkitys sanalle ei ole minusta kuitenkaan noin yksiselitteinen. Milffi on äiti, jolla on homma hallussa. Hän on yleensä vähän vanhemman virkaiän mutsi, joka on löytänyt itsensä ja naiseutensa uudelleen. Milffin lapset eivät ole enää niin pieniä, eivätkä ole koko ajan vaatimassa osuutta tämän vartalosta itselleen. Äiti ei ole enää samanlaisessa symbioosissa lapsensa kanssa. Silloin, kun lapsi on pieni ja äiti on mahdollisesti lapsen kanssa kotona, elämä pyörii täysin ja lähes pelkästään sen lapsen ympärillä. Lapsen kasvaessa äiti saa kaistaa omille ajatuksille ja omalle elämälleen. On aikaa ja resursseja keskittyä myös itseensä.
Ja vauvavuonna kuuluukin uppoutua siihen lapseen ja vauva-arkeen. Se on enemmänkin, kuin sallittua. Plus se on meidän biologiassamme. Mutta jokainen nainen ja äiti ansaitsee muutakin ja sitä muuta on myös luvassa.
Kuinka milfiksi tullaan?
Metamorfoosi äidistä milfiksi alkaa siinä vaiheessa, kun äidillä riittää ajatuksia muuhunkin kuin vauvan tarpeisiin ja hänelle alkaa herätä kiinnostusta myös itseensä. Itselle oman milfeyden käännekohta oli ehdottomasti erossa. Eron sattuessa oma kuopukseni oli kaksivuotias. Olin siihen mennessä elänyt neljä vuotta täysin lapsilleni ja ollut täysin ja totaallisesti kiinni heissä. Kumppanista huolimatta pyöritin arkea yksin. Minun vapaa-aikaani oli se, että kävin lapset mukanani PR-tapahtumissa. En kuitenkaan päässyt oikeastaan mihinkään ilman lapsia. Ihan rehellisesti, eron jälkeen ainoa asia, joka minun arjessani muuttui oli se, että ensimmäistä kertaa myös toinen vanhempi on enemmän aikaa lasten kanssa. Minulla on viimein sitä ihan rehellistä, oikeaa omaa aikaa, ilman lapsiani.
Milfeyteni alussa aloin kiinnostua taas asioista, jotka olivat kiinnostaneet minua aiemmin. Aloin taas meikkaamaan ja pukeutumaan ja kiinnostumaan siitä pukeutumisesta, sekä muodista. Tyyliini löytyi uusia seksikkäämpiä elementtejä, kuten pitsitoppeja, jotka alkavat olla minulle jo tavaramerkki. Oma ulkonäkö alkoi kiinnostaa, samoin liikkuminen. Tunsin olevani taas nainen, enkä vain äiti. Lisäksi olen nykyään paljon terveemmän ja hyvinvoivemman näköinen kuin kaksi vuotta sitten tähän aikaan. Stressi, uupumus ja henkinen pahoinvointi näkyivät kasvoiltani.
Tätä nykyä koen olevani itsevarma ja sinut itseni kanssa. Ja se tuntuu ihan uskomattoman ihanalta. Lisäksi osaan ottaa sen oman aikani ja huolehtia ihan eri tavalla omasta hyvinvoinnistani. Lisäksi saan tällä hetkellä elää maailman ihaninta parisuhdetta ja katsella maailmaa niillä vastarakastuneen ruusunpunaisilla laseilla. Ja vaikka olen umpirakastunut, elämäni on muutenkin todella hyvää. Poikaystäväni tuo siihen vain erittäin kivan extran.
Joten te kaikki, jotka olette tällä hetkellä siinä kaikkein syvimmässä vauvavuoden alhossa, jolloin se jääkaappina toiminen mahdollisesti ärsyttää eniten, parempaa on luvassa. Te saatte vielä itsenne ja vartalonne takaisin. Ja vielä paljon siihen lisää. Tällaisten omatoimisten lasten vanhemmuus on siinäkin mielessä kivaa, että sillä välin kun he puuhaavat omia touhujaan, niin sitä voi kumppanin kanssa livahtaa vaikka vähän kuhertelemaan makuuhuoneeseen. 😉
-Jenni
KUVAT: Ida Keränen
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals