Viimeaikoina
0
Meillä herättiin tänään siihen, kun toinen lapsista oksensi meidän aikuisten sänkyyn ja päivä on ollut aikalailla sen mukainen. Odottelemme, kuka on taudin seuraava uhri. Samaan aikaan meillä meni kerralla alkuviikon ohjelma täysin uusiksi. Mutta kuten sanoin kumppanilleni, tätä tämä lapsiperheelämä aika usein on. Tauteja tulee ja menee, joskus tiheämmin, joskus vähän harvemmin. Näin syksyllä niitä tuntuu tulevan taas tiheämmin, mutta ei auta muu kuin yrittää tehdä voitava niiden välttämiseksi.
Meillä oli ihan mielettömän kiva viikonloppu lasten kanssa, mikä vähän pehmensi vatsataudin mukanaan tuomaa harmistusta.
Viimeaikoina on tapahtunut yhtä, jos toista, josta haluaisin kirjoittaa. Mutta josta ei välttämättä riitä kokonaisiksi postauksiksi. Siksi kirjoitan nyt ajatuksia, tapahtumia, onnenkantamoisia viimeajoilta, meidän uusperhearjesta.
Viikonloppuna
Sunnuntaina sain viettää laatuaikaa esikoisen kanssa aivan kaksin. Kävimme ostoksilla yhdessä ilman pikkusiskoa, sillä hän tarvitsi muutamia juttuja kadonneiden ja rikkimenneiden tilalle.
Koen äärimmäisen tärkeäksi viettää aikaa kaksin molempien lasteni kanssa. Jokainen lapsi ansaitsee ajoittain vanhempansa jakamattoman huomion. Mutta koska olemma olleet aika lailla alusta asti olleet enemmän tai vähemmän kolmistaan. Me ollaan oltu lastemme kanssa tiivis kolmen kimppa, kun olemme joutuneet pärjäämään keskenemmä jo ennen eroa. Kun olen ollut aina vain minä, kahdenkeskisen ajan tarjoaminen molemmille lapsille erikseen on ollut äärimmäisen rajallista.
Mutta nyt kun arjessa on toinen aikuinen, tilanne on aivan eri. Hän voi ottaa koppia toisesta lapsesta samalla, kun minä tarjoan aikaani toiselle. Samalla hän pystyy tutustumaan tähän toiseen lapseen paremmin ja luomaan tähän omaa suhdetaan, joka on vielä aika alaussa. Koen, että sunnuntai oli tärkeä päivä myös kumppanilleni ja kuopukselleni. Nuoremmalla lapsella tuntuu tällä hetkellä olevan enemmän käsiteltävää tässä uudessa elämänmuutoksessa, joten koen että hänen on tärkeää saada luoda rauhassa suhdetta kumppaniini.
Syksyn neulosbuumi
Löysin edullisesti paksuja villalankoja ja päätin lähteä kokeilemaan pipon neulomista monen, monen muun tapaan. Olen miettinyt pipojen neulomista varmaan viime syksystä asti. Nyt kun langat ja puikot tulivat nenän eteen, päätin viimein kokeilla. Olen neulonut ennenkin, en pipoa, enkä tällaisilla langoilla, mutta taitoni todennäköisesti riittävät tähän projektiin.
Ensimmäinen pipo valmistui vuorokaudessa. Otin sen harjoituskappaleena. Olen periaatteessa tyytyväinen lopputulokseen, mutta nyt tiedän, miten neulon seuraavan saadakseni siitä juuri sellaisen, kuin haluan. Lähdin neulomaan toista pipoa vaaleanpunaisella langalla ja lupasin sen esikoiselleni. Ostin myös lilaa lankaa kuopuksen pipoa varten ja toivon, että innostukseni riittää edes näiden kahden pipon verran.
Xlash
Olen ihastunut totaallisesti Xlashin tuotteisiin, joita sain kokeiluun PR-toimistolta. Sain testiin muun muassa silmänalusille tarkoitettuja naamioita ja puhdistusbalmin. Balm ylitti kaikki odotukseni mennen tullen ja palatessa. Minulla ei itseasiassa ollut edes odotuksia, kun otin tuotteen käyttöön. Meikki käytännössä sulaa pois, kun käyttää tätä. Ja iho jää pesun jälkeen todella hyvän tuntuiseksi.
Ja siinä missä ennen iltaisin kävin napsimassa jääkaapilla juustoa suoraan paketissa, nykyisin hipsin keittiöön hakemaan laput silmille. Nämä ovat aivan loistavia ja jääkaappikylminä ne tuntuvat ihanan virkistäviltä. Palaan näihin pian paremmin, kunnon postauksen voimin. Mutta nyt pikainen hehkutus tähän väliin.
KUVA: Katri Konderla
Mieletön kirppisonni jatkuu
Kirppisonneni sen kuin jatkuu. Mikä on mahtavaa. Löysin juuri hetki sitten hameen, jollaista olen etsinyt jo pari vuotta, mutta jota en ole raaskinut ostaa täyteen hintaan. Nyt löysin sen kympillä käytettynä. Ja se on ollut päälläni ihan jatkuvasti. Rakastan sitä. Se on juuri sellainen, kun ajattelin ja sopii täydellisesti osaksi vaatekaappiani.
Lisäksi löysin kameraani uuden hihnan. Sellaisen metalliketjun, jollaisesta olen haaveillut oikeasti vähintään yhtä kauan, kun olen haaveillut Olympuksen kamerasta. Nyt minulla on molemmat ja molemmat olen löytänyt käytettyinä. Katri oli se, joka vinkkasi minulle, että Zadaasta löytyy tämä Olympuksen ketjuhihna vain 5 € hinnalla. Eli naurettavan ahlvalla. Ja kun sain sen käsiini, se oli aivan uutuuden jäykkä.
Hynttyyt yhteen
Kumppanini irtisanoi oman asuntonsa vuokrasopimuksen. Eli olemme viimein muuttamassa saman katon alle. Tässä on vielä reilun kuukauden irtisanomisaika, jolloin voidaan valmistella varsinaista muuttoa.
Periaatteessa mikään ei muutu, kun kumppanini on kesän jälkeen viettänyt käytännössä kaiken aikansa täällä minun luonani. Lapset ovat sopeutuneet jo sen verran hyvin, että kun kerroimme hänen muuttavan luoksemme, reaktio ei ollut kummoinen. Toinen taisi todeta: ”Sähän asut täällä jo.” Mutta käytännössä tämä vaatii järjestelyjä. Meidän täytyy laittaa joitain huonekaluja myyntiin, kummaltakin puolelta. Ja kantaa loputkin hänen tavaroistaan viimein tänne.
Tässä postauksessa oli monta viime aikojen ajatusta ja kuulumista yhdessä pötkössä.
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit
LUE MYÖS
Lisäävätkö lapset onnellisuutta