Hae
Big mamas home

Kesän viimeinen veneretki

Nyt täytyy sanoa, että tää syksy ei lähde yhtään. En saa siitä kiinni, eikä olo ole yhtään hygge. Yritin niin vahvasti elää loppukesää kuin viimeistä kesäpäivää, että tämä syksy tuli vähän turhan ryminällä. En ole yhtään valmistautunut pimeneviin iltoihin, sateeseen ja viilenevään ilmaan.

Ajattelin kirjoittaa teille muutaman sanasen meidän viimeisestä venereissusta. Uusille lukijoille tiedoksi, en ole mitenkään päin kokenut veneilijä. Olen niitä, joita katsotaan ehkä vähän nenän vartta pitkin noissa piireissä. Eli olen ollut heilani venekaverina tänä kesänä, ilman minkäänlaista kokemusta. Nautin vain, kun saan olla mukana, enkä yritä teeskennellä muuta.

Big mamas home by Jenni S. Kesän viimeinen veneretki

Big mamas home by Jenni S. Kesän viimeinen veneretki

Big mamas home by Jenni S. Kesän viimeinen veneretki

Big mamas home by Jenni S. Kesän viimeinen veneretki

Hyödynnettiin minun viimeisin pitkä, lapsivapaa viikonloppu, jolloin vietettiin myös venetsialaisia. Lauantaille oli luvattu puolipilvistä ja illaksi sadetta. Sunnuntaille oli luvattu pelkkää sadetta. Ei siis mikään unelma sää tällaiselle lomaveneilijälle. Sen verran minussa kuitenkin on sitä kuuluisaa eräjormaa, etteivät sääolosuhteet minua haitanneet. Pakkasin vain astetta lämpimämmin mukaan.

Big mamas home by Jenni S. Kesän viimeinen veneretki

Big mamas home by Jenni S. Kesän viimeinen veneretki

Big mamas home by Jenni S. Kesän viimeinen veneretki

Big mamas home by Jenni S. Kesän viimeinen veneretki

Lähdettiin matkaan vähän myöhemmin, kuin yleensä, koska olin ollut päivän kuvaamassa Katrin kanssa. Reissu alkoi pizzerian kautta, josta päätettiin hakea pizzat veneeseen mukaan, koska minä olin unohtanut syödä ja olin nälkäkuoleman partaalla. Minua nauratti ajatus meidän hieman erilaisesta retkieväästä. Mutta voin kertoa, että pizza maistui älyttömän hyvältä merellä syötynä.

Suunnattiin jo minullekin tuttua reittiä tuttuun saareen. Tämä reissu oli enimmäkseen lukemista veneessä, koska ilma oli viileämpi ja pilvisempi, kuin aiemmilla kerroilla. En suostunut enää uimaan merressä. Sen sijaan sain opetella virvelöintiä ja voin kertoa, että toinen heitto meni jo suht pitkälle. Ensimmäinen oli kyllä, kuin kananlento. Illalla me (siis hän) tehtiin tuli grilliin ja istuttiin pimenevässä yössä. Satuttiin näkemään myös vastarannalla pieni ilotulitus.

Big mamas home by Jenni S. Kesän viimeinen veneretki

Big mamas home by Jenni S. Kesän viimeinen veneretki

Big mamas home by Jenni S. Kesän viimeinen veneretki

Big mamas home by Jenni S. Kesän viimeinen veneretki

Big mamas home by Jenni S. Kesän viimeinen veneretki

Seuraavana päivänä me ajettiin kotiin pienen mutkan kautta. Ja paino sanalla me, sillä myös minä pääsin ruoriin. Jännitys ilmeisesti paistoi naamaltani kilometrin päähän. Enkä edes ajanut karille, vaikka eteneminen olikin huomattavasti mutkittelevampaa minun ollessani ohjissa. Keskustan edustalla minä keskityin lähinnä nauttimaan maisemista.

Big mamas home by Jenni S. Kesän viimeinen veneretki

Big mamas home by Jenni S. Kesän viimeinen veneretki

Big mamas home by Jenni S. Kesän viimeinen veneretki

Big mamas home by Jenni S. Kesän viimeinen veneretki

Big mamas home by Jenni S. Kesän viimeinen veneretki

Nämä saarireissut ovat olleet ehdottomasti yksi parhaimpia juttuja tässä kesässä. Veneily on kivaa puuhaa ja kiva päästä tekemään sitä tuollaisen veneilyveteraanin kanssa. Kaikki venereissustoorit on muuten tallennettu Instagramin kohokohtiin. Sieltä löytyy, jos haluat päästä mukaan tunnelmaan.

Ajatuksia retkeilystä

Kotona taas. Täysissä hengen ja ruumiin voimissa. En pudonnut mereen, en veneestä, enkä kalliolta, niin kuin Erika uumoili. Pudottauduin kyllä vapaaehtoisesti laiturilta uimaan monta kertaa, mutta sitä ei lasketa.

Retki oli kyllä aivan ihan päätös tälle lomalle ja tuli tarpeeseen. Pari päivää aikuisten aikaa saarella teki todella hyvää. Vaikka saatoin rannalta nähdä koko ajan tuon meidän lähellä olevan maamerkin, henkinen välimatka oli valtava. Nyt jaksankin aloittaa työputken täysin uusilla voimavaroilla.

Big mamas home by Jenni S. Ajatuksia retkeilystä

Big mamas home by Jenni S. Ajatuksia retkeilystä

Big mamas home by Jenni S. Ajatuksia retkeilystä

Mutta kuten sanoin, meidän retki oli äärimmäisen onnistunut. Luin pitkät pätkät kirjaa laiturilla ja veneen perässä, lukuhaaste siis etenee. Söimme itse kerättyjä sieniä ja itse ongittua kalaa. Ne kalat olivat hänen onkimiaan, eivät minun. Kierrettiin saari pariin kertaan ja opin paljon uutta matkakumppanistani. Minä uin. Uin, itse asiassa enemmän kuin vuosiin. Hellu epäili jo ettei minua saa merestä pois ollenkaan. Illalla kokattiin juustoburgereita saaren grillissä.

Big mamas home by Jenni S. Ajatuksia retkeilystä

Big mamas home by Jenni S. Ajatuksia retkeilystä

Big mamas home by Jenni S. Ajatuksia retkeilystä

Syömisen jälkeen hän yritti opettaa minua onkimaan. Onkiminen itsessään sujui ihan hyvin, kala ei vain syönyt. Mikä oli minun onneni. Suurimman osan ajasta nimittäin rukoilin ettei kala tarttuisi syöttiin ettei minun vain tarvitse ottaa sitä pois koukusta. Jo madon laittaminen oli minulle pienimuotoinen haaste. Syy siihen, miksi en ole aiemmin onkinut, on ollut se, että minusta ei ole ollut irrottamaan kalaa koukusta tai tappamaan sitä. Reissukumppanini oli kuitenkin melko varma, että minusta saadaan vielä jonkin näköinen kalastaja. Itse en sen varaan kaataisi.

Kalastamisen ohella keskityin lähinnä taivaaseen ja auringonlaskuun, mikä oli aivan upea. Se ei ollut sellainen värien ilotulitus, mitä joskus näkee. Pilvet tekivät siitä kuitenkin harvinaisen upean. Ja itse näytin varmaan harvinaisen sählältä hosuessani sekä kameran, että ongen kanssa.

Big mamas home by Jenni S. Ajatuksia retkeilystä

Big mamas home by Jenni S. Ajatuksia retkeilystä

Big mamas home by Jenni S. Ajatuksia retkeilystä

Big mamas home by Jenni S. Ajatuksia retkeilystä

Minä ihan totta pidän myös tällaisesta puuhasta. Ei minua haittaa ettei ihan joka päivä pääse suihkuun ja että ruuanlaitto olosuhteet ovat alkeelliset. Teinivuosina osallistuin muutamiin vaelluskisoihin ja kävin isommalla porukalla Lapsilla kahden viikon vaelluksella. Ja nautin aina joka hetkestä. Kummoinen eränkävijä en ole, mutta olen aina kiinnostunut oppimaan uutta. Ihan kiva, kun minulla on nyt joku, joka malttaa vähän opettaakin minua. Olen alkanut vakavasti miettiä, jos lähtisi yön yli jonnekin teltan kanssa. Voisin aloittaa pienemmillä retkillä ja ehkä joku päivä malttaisin lähteä taas Lappiin, joka on ollut yksi elämäni hienoimpia kokemuksia.

Big mamas home by Jenni S. Ajatuksia retkeilystä

Big mamas home by Jenni S. Ajatuksia retkeilystä

Big mamas home by Jenni S. Ajatuksia retkeilystä

Big mamas home by Jenni S. Ajatuksia retkeilystä

Olen tosi kiitollinen siitä, että minut on katsottu edes kehityskelpoiseksi retkikumppaniksi ja on ollut ilo päästä mukaan näille saariretkille. Toivon todella, että näitä tulee vielä lisää.

Muuten, jos mun veneretket kiinnostaa, niin Instagramista (@bmhjenni) löytyy kohokohdista Venehommat-pallero. Lisään sinne kaikki veneilyjutut.