Vuosikatsaus 2023

Vuodenvaihde tuli ja meni. Nyt tässä palataankin pikku hiljaa arkeen kiinni. Lapset ovat vielä lomalla, mutta minä ja Totte olemme palanneet jo arkirytmeihin. Minullehan se tarkoittaa sitä, että kirjoitan blogia lasten mentyä nukkumaan. Tämän postauksen kirjoittaminen on ollut varsinainen iisakin kirkon rakennustyömaa, kun vapaat hetket ovat olleet todella vähissä. Vuorossa olisi joka tapauksessa vuotuinen vuosikatsaus menneeseen vuoteen 2023.

Vuosi 2023 on ollut melkoinen matka. Vuoden alussa olin täydellisen rikki ja uupunut, sekä sairaslomalla. Odotin vauvaa, joka syntyi kesällä. Päätin jäädä yrittäjäksi vähän ennen vauvan syntymää. Nyt loppuvuodesta meillä on kolme lasta ja minä olen monella tavalla aivan eri pisteessä, kuin vuoden alussa.

Tammikuu

Vietettiin vuoden ensimmäiset päivät Toten kanssa kahdestaan ja lähdettiin muun muassa rakkauslomalle Porvooseen. Tuo parin päivän miniloma oli aivan ihana ja jotain sellaista, mitä tarvitsimme kumpikin. Tammikuussa ensimmäinen raskauskolmannes tuli täyteen. Alkuraskaus oli ollut henkisesti todella rankka ja kärsin verenvuodoista noiden ensimmäisten viikkojen aikana. Ultrassa saatiin kuitenkin varmistus sille, että minityypillä on kaikki hyvin. Kirjoitin myös siitä, miten tulevat isosiskot suhtautuivat raskauteen.

Alettiin suunnitella meidän viikon ruokalistoja, innostuttiin kokkaamisesta uudella tavalla, joten aloin kirjotitamaan enemmän reseptejä. Listasin muun muassa viisi hyvää arkiruokareseptiä lapsiperheeseen ja kirjoitin ylös herkullisten kalapuikkotacojen reseptin. Ruuanlaitto ja ruualla fiilistely toimi yhdenlaisena terapiamuotona, sillä olin vielä tammikuussa todella rikki ja hukassa. Yritin levätä mahdollisimman paljon ja mietin mihin elämä vielä vie. Tällöin ajastus siitä, että saisin olla kuukausia kotona vauvan kanssa tuntui hyvältä. Vähänpä minä tammikuussa tiesin. 😀

Helmikuu

Kuun alussa kerroin millaista sisältöä minulta on toivottu. Tällä linjalla on aika pitkälti myös menty. Tuntuu edelleen siltä, että olen löytänyt oman seuraajakuntani, mikä on aivan ihanaa. Kiiton kun olet siellä ruudun toisella puolella.

Helmikuussa alkoi kirkastua se, että meille tulee ihan oikeasti vauva. Oltiin näihin aikoihin saatu tietää vauvan sukupuoli, joka toi häntä entistä todellisemmaksi meille, vaikka ei sitä kerrottukaan ulkopuolisille. Kotona tapahtui pikku juttuja, kuten second hand nojatuoli ja makuuhuoneen uusi maalaus.

Mielenterveyteni tuntui vaihtelevan isosti. Muistan miten monet asiat ärsyttivät ja itkettivät. Koettelin puolisoani ja suhteemme rajoja. Tämän jälkeen alkoi kuitenkin hiljalleen helpottamaan monella tavalla. Saatiin aikaan myös pieni kohu kun kerroin ettei Totte juo ollenkaan alkoholia minun raskausaikanani.  Reilun kuukauden ruokien täsmällisen suunnittelun jälkeen, kirjoitin millaista hyötyä ruokasuunnittelusta meille on ollut.

Maaliskuu

Maaliskuun alussa kerroin lähteneeni mukaan Monan Menesty lempeästi valmennukseen. Tämä on ollut ehdottomasti yksi parhaista päätöksistä, jonka olen tehnyt ehkä koko elämäni aikana. Tiedän, että suurimman työn olen tehnyt lopulta itse, mutta olen silti äärimmäisen kiitollinen Monalle niistä eväistä, jotka häneltä sain.

Tämä raskaus koetteli todella meidän parisuhdetta. Enemmän kuin olin silloin valmis myöntämään. Hormoneiden lisäksi, minulla oli ongelmia mielenterveyden kanssa ja sen lisäksi kärsin vahvasti haluttomuudesta. Meillä oli onneksi puheyhteys kunnossa, mikä kantoi lopulta raskauden ja postpartum ajan ylitse. Alan todella ymmärttää, kun pitkään yhdessä olleet parit nostavat aina esille sen, että puhuminen on pitänyt heidät yhdessä. Niin se on pitänyt meidätkin, vaikka olemme todella erilaisia ihmisiä.

Huhtikuu

Aloitin keväällä taimien esikasvatuksen. Voin kertoa, että kasvukausi meni tänä vuonna vähän vihkoon. Ensi kesänä uusi yritys. Huhtikuussa vietimme ensimmäisen pääsiäisemme uusperheenä. Kirjoitin huhtikuussa ylös useamman hyvin reseptin, kuten Shanghai tacot, kattilalasagnen, sitruunamarenkipiirakan, töhnämunat ja keväisen saalatin.

Arki alkoi olla tuohon aikaan aika ihanaa. Kirjoitin useamman postauksen siitä. Nautin eniten meidän perhearjesta, kun lapset ovat kotona. Suunniteltiin tuolloin myös vappubrunssia ystäville.

Toukokuu

Järjestettiin se vappubrunssi ja vietettiin yhteinen vappu perheen ja ystävien kesken. Aloin miettiä pitäisikö tästä vappubrunssista tehdä ihan perinne? Nostin blogissa varovaisesti esiin taas niitä tulevan äitienpäivän vaikeita ja ristiriitaisia tunteita. Liekö ollut äitienpäivä tai koko ajan etenevä raskaus, kun mietin paljon vanhemmuuttani. Pohdin sitä, miten myös äitiys on ihmissuhde, sekä sitä, millaista arki tulisi olemaan kolmen lapsen kanssa. Havahduin myös siihen etten enää herää öisin ahdistuneena, mikä oli vuosia osa arkeani.

Synnytyksen lähestyessä koko ajan, kävin myös synnytyspelkopolilla.

Kesäkuu

Kesäkuussa vietettiin Toten kanssa pari viikkoa kahdestaan, kun isot lapset olivat toisessa kodissa. Nämä viikot olivat meidän viimeisiä hetkiä kahdestaan. Meillä oli jonkin verran kesäsuunnitelmia, mutta pyrittiin ottamaan rauhassa minun raskauteni vuoksi. Lähinnä jännitti, että kuinka paljon lopulta jaksan. Raskaus alkoi nimittäin todella tuntua.  Siitä huolimatta jaksoin lähteä päiväretkelle Suomenlinnaan.

Kesäkuussa juhlittiin myös meidän yhteisiä baby showereita. Kutsuttiin ystävät meille juhlimaan meitä ja meidän tulevaa vauvaa. Juhlat olivat aivan ihanat! Vietettiin myös kaupunkijuhannusta staycationin muodossa.

Kirjoitin myös kirjeen vauvalle, jota nyt lukiessa herkistyin.

Heinäkuu

Heinäkuu oli pitkä kuin nälkävuosi, sillä odotimme kaikki malttamattomina vauvan syntymistä. Mikään aika ei mene yhtä hitaasti, kuin aika ennen laskettua aikaa. Tuleva synnytys pyöri mielessä paljon. Totte oli mieletön tuki ja turva jo ennen synnytystä, mutta me haluttiin myös doula mukaan synnytykseen. Tämä oli paras päätös ikinä.

Täytin myös 34 vuotta ja vaikka toivoin, niin emme saaneet vauvan kanssa samaa syntymäpäivää. Testasin myös kotikonsteja synnytyksen käynnistämiseksi. Lopulta meidän odotus palkittiin. Ehdittiin viettää vauvan ekoja päiviä vielä heinäkuun puolella.

Elokuu

Elokuu oli vauvantuoksuinen. Tutustuimme kaikki perheen uuteen tulokkaaseen. Sen lisäksi nuorempi isommista lapsista aloitti elokuussa eskarin. Vanhempi siirtyi toiselle luokalle. Nämä olivat isoja juttuja meille kaikille. Ei vähiten lapsille.

Minulla oli myös ikävä omaa kehoani synnytyksen jälkeen samoihin aikoihin, kun vauva täytti kaksi viikkoa. Meille koitti myös ensimmäinen viikko kolmistaan vauvan kanssa. Vietiin pieni myös vauvahierontaan Mamalempeelle, jossa ollaan käyty siitä asti säännöllisesti.

Syyskuu

Syyskuussa meidän uusi arki oli lähtenyt kunnolla rullaamaan ja vauvan kanssa meni hyvin. Totte oli ottanut melkoisen harppauksen vuodessa suurperheen vanhemmaksi, enkä voi muuta kuin ihailla häntä ja hänen kärsivällisyyttään. Hänen elämänsä on ehtinyt muuttua tässä kaikkein eniten.

Pukeuduin syyskuussa usein uuteen hattaraiseen neuletakkiini, joka on edelleen aivan ihana. Esittelin myös yhden kokonaisen viikon kalenteristani.

Lokakuu

Tänä syksynä elin ja hengitin telkkarista tulleita Petollisia. Katsoin sarjaa, kuuntelin podcastia ja seurasin Sitaa somessa. Olin tässä täysin sisällä tässä. En malta odottaa seuraavaa kautta!

Palasin takaisin polkkatukkaan ennen ristiäisiä, mikä on ihanaa. Tämä malli tuntuu niin omalta. Vietettiin myös vauvan ristiäisiä. Juhla oli ihana ja täynnä rakkautta.

Lasten syyslomaviikolla vierailtiin muun muassa meidän lähellä järjestetyillä Halloweekseilla. Oltiin koko perhe syyslomalla yhtä aikaa, mikä oli aivan ihanaa. En malta odottaa meidän seuraavaa yhteistä lomaa.

Marraskuu

Marraskuussa sain yllättäen työtarjouksen, johon tartuin. Tämä oli varsinaista johdatusta! Samaan aikaan elettiin edelleen meidän vauva-arkea. Pohdittiin myös sitä, miten meidän parisuhde jaksaa tätä arkea. Vietettiin myös Toten ensimmäistä isänpäivää. Paljastin myös mitä kaikkea olemme tehneet marraskuun aikana ja sovitin joukon Nanson uutuuksia.

Joulukuu

Mennyt joulukuu oli aivan uskomaton. Tässä on tapahtunut monta sellaista asiaa, jotka haluan muistaa. Muistutin itselleni ja monelle muulle, että niisä pienissä hetkissä on sitä taikaa. Lapsiperheessä kun aikki ei mene aina täysin nappiin. Meillä vietettiin taas pikkujoulua, joka on minulle rakas perinne lapsuudesta. On ollut ihanaa jatkaa tätä omien lasten kanssa. Ollaan kehitelty myös uusia perinteitä näiden vanhojen lisäksi.

Joulukuu meni aivan todella nopeasti. Sinne mahtui niin juhlia kuin työjuttuja. Aatto tuli nopeasti. Suunniteltiin yhdessä meidän näköinen joulumenu, joka oli herkullinen. Aattona sain kokea melkoisen yllätyksen. Joulu oli muutenkin lähes täydellinen.

Tämä oli toden totta melkoinen vuosi. Vuosi alkoi melko synkissä merkeissä, mutta parani ehdottomasti loppua kohti. Vaikeaa uskoa, että kaikki tuo mahtui yhteen vuoteen. Paljon isoja asioita ehti tapahtua yhden vuoden sisällä. Enkä vaihtaisi mitään pois. Tästä on hyvä jaktaa eteenpäin. Ihanaa uutta vuotta juuri sinulle!

-Jenni

Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok

Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit

LUE MYÖS

Vuosikatsaus 2022

Kulunut vuosi blogin kannalta

Tilinpäätös vuodesta 2021

Vuoden 2021 luetuimmat

Vuosi 2021 osa 1.

Vuosi 2021 osa 2.