Hae
Big mamas home

Täällä taas! – Tauko päättyy

Heippa, pitkästä aikaa. Tässä on nyt hetki lomailtu ja otettu pientä etäisyyttä blogiin. Nyt yritän varovaisesti verrytellä sormia ja ravistella ruostetta jäsenistä. Muutamassa viikossa ehti tulla jo ikävä kirjoittamista. Mutta täytyy sanoa, että ensimmäisenä viikkona en halunnut edes ajatella blogia. Olin onnistunut ajamaan itseni täysin jonkin ratkaisevan pisteen yli. Olin aivan lukossa. Ja täytyy myöntää ettei kimppuuni hyökännyt nettikiusaaja ainakaan auttanut asiaa. 

Tauon pitäminen oli pyörinyt päässäni jatkuvasti viimeisinä päivinä ennen päätöksen tekemistä. Lopulta, kun päätin pistää läppärin kannen hetkeksi kiinni, olo oli huojentunut. 
Mikä tuntui todella ikävältä, koska rakastan bloggaamista. Se on minulle tärkeä tapa tuoda esiin luovuuttani ja on ehdottomasti pitkäikäisin projektini. Jos ei lasketa mukaan yhtä isoksi venähtänyttä roolipeliprojektia nuorempana. En halua, että siitä tulee pakko pullaa. Varsinkin, kun tämä on minulle edelleen harrastus, eikä työ. Alan ymmärtää mitä ammattibloggaajat tarkoittavat puhuessaan siitä, kuinka haastavaa on kun työ ja vapaa-aika sulautuvat niin täysin. Tästä syystä pieni breikki tuntui enemmän, kuin vain tarpeelliselta. 

Mutta se on ihmeellistä, miten luovuus alkaa virrata todella nopeasti, kunhan antaa itsensä tylsistyä. Vaikka kirjoittaminen ei heti inspiroinut, niin aloin piirtää. Luovuus löytää selkeästi jonkun kanavan, jota kautta pääsee ulos. Toivon, että osaisin jatkossa antaa tilaa niin bloggaamiselle, kuin piirtämisellekin. 
Samaan aikaan mieleeni alkoi tulvia myös postausideoita ja aiheita, joista haluan kirjoittaa. Kameran kanssa olen oikeastaan heilunut koko ajan enemmän tai vähemmän. Toki on ollut myös niitä päiviä, kun se on saanut lojua rauhassa kaapissa. Pikku hiljaa kirjoittaminenkin alkoi tuntua luonnollisemmalta. Aloin hiljakseen kirjoittaa ajatuksia varovaisesti ylös ja luonnostella joitain postauksia. Ajattelin silti lomailevani vielä jonkin aikaa. Palaisin sitten, kun ajatus bloggaamisesta tuntuisi taas luonnolliselta. 
Nyt tuntuu hyvältä hetkeltä palata ja eiköhän tämä tästä. Kiitos muuten jokaisesta tsemppiviestistä, jonka teiltä sain tänä aikana. Arvostan niitä suunnattomasti ja ihanaa huomata, että siellä ruutujen takana on valtavan fiksua, sekä ymmärtäväistä porukkaa. Te teitte tästä kaikesta minulle tosi helppoa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *