Tunteiden vuoristorataa
Esikoiseni aloitti tänään koulutaipaleensa. Ja voi kertoa, että tämä koko viikko on ollut yhtä tunteiden vuoristorataa ihan koko perheellä. Jos minä olen käynyt läpi kaikki mahdolliset tunteet kuluneen viikon aikana, sekä sen ahdistuneisuushäiriöstä johtuvan ahdistuksen, niin samoin ovat myös lapseni. Esikoinen kriiseilee ymmärrettävästi koulun aloittamista ja nuorempi puolestaan sitä että ensimmäistä kertaa ikinä, hän ei ole edes samassa talossa siskonsa kanssa.
Tunteet pinnassa
Avasin aihetta hieman jo Instagramin (@bmhjenni) puolella ja lupasin kirjoittaa siitä pidemmin blogissa. Koulun aloitus on iso virstanpylväs koko perheelle, eikä ainoastaan sille koulunsa aloittavalle. Viimeisinä aamuina minä olen taistellut nimenomaan nuoremman lapsen kanssa, joka on aamuisin lyönyt jarrut kiinni siinä vaiheessa, kun on pitänyt lähteä päiväkotiin. Olen saanut kantaa kuopukseni ovesta ulos ja osan matkasta vielä päiväkotiin. Lopulta olen luovuttanut sylistäni lohduttomasti itkevän viisivuotiaan seuraavaan lämpimään, huolehtivaan syliin. Kotimatkalla itkin sitten itse.
Tästä olen kuitenkin äärimmäisen kiitollinen näinä vaikeina aamuina. Että meidän päiväkodissa on ihania, välittäviä aikuisia ja sylejä ja halauksia silloin kun niitä tarvitaan. Tiedän että tämä ei ole mikään itsestäänselvyys, joten olen kiitollinen tästä kaikesta ihan joka päivä.
Kun esikoinen oli saateltu ensimmäisenä aamuna koulun ovista sisään, oma stressini ja jännitykseni purkaantui ahdistuksena. Ahdistuneisuushäiriöstä on hyvä muistaa se, että kaikki muutokset ja isot tunteet voivat laukaista sen ahdistuksen. Myös ne positiiviset muutokset ja tunteet. Kun kävelin pois koululta, meinasin lopulta pyörtyä, kun ahdistus ja muut tunteet vyöryivät ylitseni niin voimallisina. Tuntui, että nyt paletilla on ollut ehkä vähän liian paljon kaikkea. Eikä se tosin tule ihan heti helpottamaankaan.
Sovittiin kumppaninkin kanssa siitä, että nyt seuraavaan pariin kuukauteen ei sovita mitään isoa tai edes pientä ylimääräistä päiviin, koska lapet varsinkin tulevat olemaan aivan poikki illalla. Varsinkin tuon koulunsa aloittanut tulee todennäköisesti purkamaan kouluväsymystään kotona ihan urakalla. Tosin tämä saattaa päteä yhtälailla myös äitiin ja äidin arkiväsymykseen. Sitten kun pahin on takana, voi kalenteriin alkaa sopimaan myös muuta kivaa. Syksyn alku kuitenkin pyhitetään ihan vain tämän arjen opettelemiseen.
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit
LUE MYÖS
Xplora kellopuhelin ekaluokkalaiselle
Ajatuksia lapsen yrittämisestä ja lapsettomuudesta