Odotus palkittiin viimein

Heippa! Pitkästä aikaa! Päädyin pitämään pienen kirjoitustauon. Syy tälle on ollut tietysti mitä parhain. Meidän vauva nimittäin syntyi viimein. Nyt hän on jo viisi päivää vanha ja hurmannut täysin meidät kaikki. Olen toki täydellisen puolueellinen, mutta hän on yksinkertaisesti aivan ihana. Ensimmäiset päivät ovat sujuneet niin lupsakasti, kuin vain oikeastaan voi. Toki, tämä vastasyntyneen täydellinen rytmittömyys tuo oman mausteensa näihin päiviin, mutta tässä me tutustutaan ja haetaan pikkuhiljaa niitä rytmejä ja rutiineja hänen tahtiinsa.

Vauva on tietysti tällä hetkellä prioriteetti numero yksi. Keskityn tällä hetkellä hyvin vahvasti siihen, että saadaan täysimetys onnistumaan. Puoliso on ottanut äärimmäisen ihanasti koppia sitten oikeastaan kaikesta muusta. Isommista lapsista, sekä kodista. Mitä arvostan valtavasti. Nämä pari ensimmäistä kuukautta ovat tietyllä tapaa ne kaikkein intensiivisimmät ja sitten alkaa hieman helpottamaan, kun vauva löytää vähän rytmiä. Voin kertoa, että tähän mennessä yksikään yö vauvan kanssa ei ole ollut samanlainen. Yhdistävä tekijä on ollut vähäinen uni, mutta se millä tavalla, on ollut joka kerta ylläri.

Tulevina päivinä

Tulen palaamaan synnytyskertomukseen vähän myöhemmin. Mutta kaikki meni oikeastaan aika hyvin, vaikka lähtökohtina olikin minun synnytyspelkoni. Kuten sanoin, vauva ja imetys ovat tällä hetkellä prioriteetti numero yksi. Mutta haluan tehdä arkeen myös vähän tilaa omille jutuilleni, koska tarvitsen sitä. Siispä, pikku hiljaa, tulen ottamaan aikaa myös somelle. Olen kyllä sanonut, että ainakin elokuun olen enemmän tai vähemmän äitiyslomalla. Syksymmälle olisi kuitenkin kiva saada omia projekteja vauva-arjen oheen.

Halusin tulla nyt sanomaan tänne blogiin nopeat heipat. Se auttaa minua palaamaan pikku hiljaa kirjoittamisen pariin ja tarjoaa teille vähän kuulumisia. Ihan vielä en lupaa teille ihan jokapäiväistä postaustahtia, mutta pikkuhiljaa hyvä tulee. Tulen kertomaan teille paremmin ainakin ensimmäisten päivien kuulumisia, synnytyskertomuksen, sekä sen viimeisen raskausajan asun. Ja tuskin se siihen jää.

Nyt aion kuitenkin kömpiä tuonne perhepetiin vauvan viereen nukkumaan ainakin siksi hetkeksi, kunnes vauva vaatii ruokaa. Ihana kuitenkin kirjoittaa taas.

-Jenni

Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok

Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit

LUE MYÖS

Raskausviikko 40 (39+0 – 39+6)

Raskausviikko 39 (38+0 – 38+6)

Raskausviikko 38 (37+0 – 37+6)

Raskausviikko 37 (36+0 – 36+6)

Raskausviikko 36 (35+0 – 35+6)