Hae
Big mamas home

Raskausviikko 20 (19+0 – 19+6)

Beben koko: Maa-artisokka

Oireet: Pahoinvointi, närästys, liitoskivut, alaselän kivut.

 

Raskausviikko 20

Tänään on tämän raskauden virallinen puoliväli. Raskausappi näyttää, että raskautta on takana se tasan 50 %. Uskomatonta, että ollaan selvitty tänne asti. Varsinkin kun ottaa huomioon alun hurjat verenvuodot. Niin se vauva (ja mun maha) kuitenkin kasvaa koko ajan. Pian täyttyy myös 22 viikon rajapyykki, jolloin vauvalla alkaa olla jo mahdollisuudet selvitä. Toki ne mahdollisuudet ovat vielä aika pienet, mutta niitä on koko ajan enemmän.

Sanoin aikanaan puolisolle, että vanhemmuus on yhtä odottamista ja se alkaa raskaudesta. Tai no, ensin odotetaan ovulaatiota ja positiivista testiä. Sitten odotetaan viikon 12 riskirajan umpeutumista. Seuraavaksi odotetaan juurikin tuota viikkojen 22 rajapyykkiä. Sitten odotetaan täysiaikaisuutta ja synnytystä. Ja lista vain jatkuu. Luettelin tässä vain näitä raskausajan odottamisen aiheita. Puolisoni alkaa hiljalleen tajuta, mistä on kyse.

Tämä raskausviikko alkoi osaltani melkoisella pahoinvoinnilla ja heikotuksella. En ole vieläkään ihan selvillä siitä oliko kyseessä joku pöpö vai raskauteen liittyvä pahoinvointi. Koko muu perhe voi kuitenkin ihan hyvin, joten sen puolesta oma veikkaukseni liittyy raskauteen. Kolmen päivän ajan lähes kaikki ruoka etoi, enkä saanut kurkusta juuri mitään alas. Smoothie oli oikeastaan ainut asia, jonka sain nieltyä. Tämän jälkeen lihan syöminen on tuntunut yhä hieman vaikealta. Kasvikset ja hedelmät uppoavat parhaiten. Mutta ehkä tässä kroppa yrittää kertoa, mitä se kaipaa juuri nyt.

Muuten olen voinut aika hyvin. Koska pahoinvoinnin vuoksi olen levännyt useamman päivän, vauvan liikkeetkin ovat tuntuneet paremmin. Veikkaan myös tyypin kääntyneen niin, että liikkeet tuntuvat paremmin. Lisäksi voin vaikka vannoa, että vauva puskee päällään kohdunseinämiäni. Mikä ei itseasiassa tunnu järin miellyttävältä, vaikka hän onkin vain maa-artisokan kokoinen.

Liitoskipuja on tällä viikolla ollut, mutta ne ovat pysyneet pääasiassa sellaisina etteivät juurikaan häiritse. Alkuviikosta, muutaman päivän pötköttelyn jälkeen olin taas hidas kuin etana, mutta kroppa on siitä vetreytynyt selkeästi. Omalla kohdallani liike on selvästi lääke, ainakin tähän. Jatkan siis edelleen mahdollisimman aktiivista liikkumista, jotta pysyn kunnossa.

-Jenni

 

Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok

Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit

LUE MYÖS

Raskausviikko 19 (18+0 – 18+6)

Raskausviikko 18 (17+0 – 17+6)

Raskausviikko 17 (16+0 – 16+6)

Raskausviikko 16 (15+0 – 15+6)

Raskausviikko 15 (14+0 – 14+6)

2 kommenttia

  1. Heini Kokko kirjoitti:

    Onnea odotukseen (meillä on sama laskettupäivä muuten, hassu sattuma)! Pakko päteä (ja ehkä hävetä koska olen pätijä XD), että viikko 22 on täysi teoreettinen eloonjäännin kannalta ja todellisuudessa mahdollisuudet syntyä ja jäädä eloon alkavat viikosta 28 eteenpäin eli noilla viikoilla ei kyllä ole realistista selvitä. Tietysti näin ei toivottavasti tällaista ei tarvitse kenenkään käytännössä kokea.

    • Jenni - BMH kirjoitti:

      Koskaan ei kyllä pitäisi olla ”pakko päteä”. Varsinkin, kun tämän tyyppinen päteminen aiheuttaa toiselle ihmiselle vain ja ainoastaan pahan mielen. Raskaana olijalle, jolla on olut rankka alkuraskaus, verenvuotoineen kaikkineen, tämä 22 viikon raja antaa sellaisen toivon tunteen, jota ei saa mistään muualta. Toivo on hauras ja kukaan ei toivo, että lapsi syntyisi näin varhaisilla viikoilla. Mutta se on kuitenkin toivoa, joka voi antaa rauhattomalle äidille mielehrauhaa. Ja on todella tylyä ja empaatitonta muistuttaa kuinka epärealistista tämä toivo on.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *