Koti tammikuun tunnelmissa
On ollut ihanaa päästä takaisin arkeen kiinni. Kaipasin niin paljon töihin, että ei ole tosikaan ja on ollut ihanaa olla takaisin. Meidän työporukka on ihan uskomaton ja he ovat olleet iso tuki tässä prosessissa jo ihan alusta asti. Se ei ole ollut kerta tai kaksi, kun olen saanut itkeä työkaverin olkapäätä vasten tätä tilannetta. Tiedän, että pari teistä rakkaista lukee blogiani silloin tällöin. Olette ihan parhaita.
Töihin paluun lisäksi olen nauttinut myös kotona olemisesta ja koti-illoista. Olen polttanut joka ilta kynttilöitä ja nauttinut rauhasta lasten nukkuessa makuuhuoneessa. Kotoa puuttuu nyt kokonaan se painostava stressi, joka täällä vallitsi ennen eroa. Nyt voin sanoa, että kotona on oikeasti hyvä olla.
En ole ihan vielä antanut periksi keväälle. Talvikuukausia on vielä jäljellä, vaikka ulkona ei siltä näytäkään. Eihän sitä tiedä jos tänne Etelä-Suomeen saadaan vielä kunnon lumi-inferno. Kuten sanottu, talvea on vielä jäljellä.
Kotona ei ole tapahtunut kovin suuria muutoksia. Exä on yhden muuttokuorman kuljettanut jo pois, mutta muutoin meillä näyttää aika samalta kuin ennenkin.
Kuten aina, joulun jälkeen, koti tuntuu hieman riisutulta. Pallo- ja kukka-asetelmat ovat poissa ja tasot tuntuvat yllättävän tyhjiltä. Ihmiselle, joka pitää sellaisesta sopivasta runsaudesta ja kauniista asetelmista, tämä oli pienoinen kriisi. Josta toki selvittiin.
Tästä lähdetään taas hiljalleen vaalentamaan kodin ilmettä, mitä enemmän kevättä kohti mennään. Mutta sen aika ei ole vielä.
Muuton aikataulu on edelleen epäselvä. Odottelemme yhä asunnon vapautumista ja olemme seuraavana listalla. Toivon vain, että asunto vapautuisi nopeaan. Näillä näkymin näyttää siltä, että ero ei muuta minun muuttosuunnitelmiani. Odotan innolla sitä, että pääsen aloittamaan alusta, uudessa kodissa. Pääsen laittamaan kotia itselleni ja tytöille.
Toivottavasti teillä on tiedossa ihana viikonloppu. Minulla on ainakin tiedossa jotain ihanaa.