Hae
Big mamas home

Paras raskausvaate: Ribbimekko

Uusi viikko ja uudet kujeet. Lasten hiihtoloma on loppu ja arki rullaa taas. Minullakin se inhottava pahoinvointi helpotti onneksi muutamassa päivässä ja olo on kutakuinkin normaali. Lukuunottamatta näitä perus raskausjomotuksia. Edellinen yö oli aika raskas useine heräilyineen kuopuksen kanssa. Lopulta otin hänet viereen meidän parisänkyyn, kun silloin ne heräilyt ei tunnu yhtään niin pahoilta, kun siinä saa olla itse pää tyynyssä koko ajan. Näin me tehdään sitten vauvankin kanssa. Nukutaan lähekkäin, että yöheräilyt on sitten helpompia. Kuopuksen kanssa käännettiin kylkeä aina sen mukaan, kumpi tissi oli vuorossa.

Mutta, jos tässä siirrytään imetyksestä vielä raskausajan pukeutumiseen. Kun tätä raskautta on tässä vielä puolet jäljellä.

 

Takki / H&M

Neule / H&M Mama

Ribbimekko / H&M

Kengät / New Look

Laukku / Zadaa second hand

Korvakorut / Maanantaimalli

 

Paras raskausvaate

Nyt on pakko hehkuttaa, että ehdottomasti paras raskausvaate on ribbimekko. Silloin, kun olin viimeksi raskaana, niin ribbimekkoja ei oikeastaan ollut. Ainakaan muistaakseni. Ainakaan minun kuplaani ne eivät olleet rantautuneet. Nyt tuntuu etten ehkä selviäisi ilman. Kesän aion asua tässä. Onneksi talvella, leudommalla säällä tämä menee loistavasti myös neuleiden kanssa.

Ribbimekko joustaa vatsan kohdalta todella hyvin ja on mukava päällä. Eikä tämä ole edes äitiysmekko, vaan ihan perusmalli. Tämä päällä on kiva myös ihan vain hengailla kotona. Samaan aikaan se on myös astetta siistimme. Mietin, että pitäisi etsiä vastaava, imetysmallinen mekko myös synnytyksen jälkeiseen aikaan.

Näitä kuvia kuvatessa oli ihanan leuto, aurinkoinen sää. Takki, neule ja mekko oli todella hyvä ratkaisu pukea päälle. Toki tuo neule on ihan unelmalämmin ja mukava päällä. Se on tosi hyvä kaveri esimerkiksi juuri mekoille.

Maihareista on tullut näin raskauden myötä vakiokaveri mekoille ja hameille. Liitoskivut ja korkokengät eivät ole kovin hyvät kaverit keskenään. Lisäksi uritetuilla pohjilla on helpompi pysyä pystyssä näillä keleillä, toisin kuin esimerkiksi sileäpohjaisilla nilkkureilla.

Korvakorut ovat Maanantaimallin ja lahja puolisoltani. Näitä on tultu kehumaan metrossakin ja ovathan nämä oikeasti tosi kauniit ja simppelit. Ja silti näyttävät. Koru on isolta osin vaneria, mikä on materiaalina kivan kevyttä. Plussaa on, että korvikset mätsäävät täydellisesti takkiini.

-Jenni

KUVAT: Katri Konderla / EDITOINTI: Minä

 

Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok

Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit

LUE MYÖS

Asukuvaukset

Varaslähtö kukkamekkokauteen

Poncho osana kevätasua

Viimeiset talvitakkikuvat tälle keväälle

Lyhyt trenssi, jonka luulin olleen hutiostos

Abstrakti maalaus makuuhuoneessa

Viime syksynä aloin vuosien jälkeen taas maalaamaan akryyleilla. Maalaaminen tai oikeastaan piirtäminen on ollut minulle vuosia rakas harrastus. Tai oli ennen blogia. Sitten blogi, some ja valokuvaaminen on tullut tilalle. Mutta nyt olen alkanut kaipaamaan maalaamista, mitä tein paljon koulussa ja taidekoulussa. Tekniikat ovat tuttuja, vaikka piirtämisen tarkkuus kiehtoi aina enemmän. Tässä elämäntilanteessa olen kuitenkin kaivannut enemmän maalaamista ja sen terapeuttista voimaa. Viime aikoina olen maalannut, koska olen kaivannut jonkinlaista yhteyttä edesmenneeseen isoisääni, joka myös maalasi.

Maalasin syksyllä olohuoneeseen taulun, jonka esittelin täällä. Tämän maalauksen jälkeen tein myös toisen. Tämä abstrakti maalaus päätyi lopulta makuuhuoneeseen.

Visio tauluun oli ehkä hieman erilainen, kuin lopputulos, mutta minusta se kuuluu asiaan. Minä ajattelen maalaamista prosessina, joka elää ja jossa lopputulos voi olla jotain ihan muuta, kuin aluksi ehkä kaavaili. Toki minun tapauksessani se voi olla myös sitä, että testailen edelleen hieman tekniikoita ja palautan vuosien takaisia oppeja mieleeni. Tätä tehdessä hyödynsin jopa hieman marmoroinnin periaatteita. Lisäksi abstrakti maalaaminen ei ole itselleni sitä kaikkein tutuinta, kun piirtäessä olin aika yksityiskohtainen piipertäjä. Pikku hiljaa tämäkin tyylilaji alkaa kehittyä ja löytyä.

Rakastan maalauksen värimaailmaa ja sen kontrasteja. Hempeitä sävyjä, sekä jyrkkää mustaa, jonka seassa pilkistelee valkoinen ja kultainen okra. Tästä tuli kerta heitolla yksi suosikki töitäni.

Ei tällä vielä Guggenheimiin lähdetä, mutta aion ehdottomasti jatkaa omaksi iloksi maalaamista. Ehkä jossain vaiheessa alan maalata myös läheisille. Toistaiseksi mennään näin.

Ja hiihtolomaviikolla myös lapset innostuivat akryylimaaleista. He saivat maalata itse omat pienet taulunsa, jotka tulee todennäköisesti meidän keittiön seinälle.

-Jenni

 

Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok

Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit

LUE MYÖS

Kukkatehtaan kranssipaja

DIY: Pupuviiri

DIY: Sisustushelmet