Hae
Big mamas home

Alkuraskaus

Vaikka olen tehnyt koko alkuraskauden ajan viikoittain raskausviikko postauksia, haluan silti jotenkin summata tätä tämänkertaista alkuraskautta. Tämä on ollut samaan aikaan sekä helpoin, että stressaavin alkuraskaus.

Raskaus oli tosiaan yritetty ja toivottu, vaikka emme olleet ehtineet olla sen alkaessa edes vuottakaan yhdessä. Minä olin pelännyt sitä ennen koronan vaikuttaneen jotenkin lisääntymiskykyyni, koska se oli vaikuttanut kuukautisiinikin. Meidän ei kuitenkaan tarvinnut yrittää edes hirmu pitkään. Raskaus sai alkunsa etuajassa tulleesta ja äärimmäisen kipeästä ovulaatiosta. Valittelin silloin todella voimakkaita ovulaatiokipuja ja heitin vitsiä siitä, että sieltä irtoaa varmaan viisi munasolua. Mutta siinä mielessä seksin ajoittaminen oikein oli melko helppoa.

Oireita

Tämä oli ehdottomasti vähäoireisin alkuraskaus, jonka olen käynyt läpi. Minulla oli väsymystä ja pahoinvointia, mutta ei kumpaakaan siinä määrin kuin aiemmissa raskauksissa. Kuopustani odottaessa olin niin väsynyt, että nukahdin kesken kävelyn. Vaikka olenkin ollut väsynyt, kaivannut päiväunia ja mennyt aikaisin nukkumaan, niin se oli kuitenkin siedettävää. Pahoinvointia minulla oli vain hetkittäin. Ja ensimmäistä kertaa hajut etoivat minua toden teolla. Mutta se oli niin ajoittaista, että se ei varsinaisesti haitannut. Huonompana hetkenä lepäsin vain enemmän.

Lisäksi selvisin alkuraskauden ilman liitoskipuja.  Aiemmilla kerroilla liitoskivut alkoivat suurin piirtein samantien, kun raskaustesti näytti positiivista. Tunsin hyvin varhaisilla viikoilla, miten lantiossa ja vaginan alueella tuntui epämukavalta. Nyt sain olla alkuraskauden ilman näitä kipuja, minkä otan ehdottomasti voittona.

Alkuraskauden verenvuoto

Sitten siirrytään siihen alkuraskauden kaikkein stressaavimpaan osuuteen. Minulla oli useampia kertoja verenvuotoja alkuraskaudessani. Ensimmäinen kerta oli aika lievä. Seksin jälkeen pientä vaaleanpunaista vuotoa pyyhittäessä. Seuraavalla kerralla koko paperi oli jo punainen verestä ja vuotoa tuli siteeseen asti. Silloin säikähdin ensimmäisen kerran kunnolla. Minulla ei ollut kertaakaan aiemmin vastaavanlaista vuotoa raskauden alussa. Siitä huolimatta, että olin lukenut monet kerrat kuinka normaalia verenvuoto alkuraskaudesta on. Ja säikähdin siitä huolimatta, että minulla oli pelkkää vuotoa, eikä minkäänlaisia kipuja.

Minulla oli verenvuotoa vielä kaksi kertaa tämän jälkeen. Toisella kerralla verta tuli kirjaimellisesti lorisemalla. Tämä säikäytti ihan toden teolla. Olin varma, että raskaus oli tässä. Miten vauva voisi oikeasti selvitä tuollaisesta verenvuodosta hengissä? Kipuja minulla ei kuitenkaan vieläkään ollut. Ja kuin ihmeen kaupalla, parin päivän päästä ultrassa näkyi terve, hyvinvoiva ja liikkuvainen sikiö. Huojennuksen määrä oli silloin aivan valtava.

Verenvuotojen aiheuttaman stressin vuoksi olen äärimmäisen onnellinen, kun alkuraskaus on ohitettu. Tietenkään mikään ei ole varmaa ennen kuin vauva on sylissä, mutta nyt tämä on kuitenkin edes vähän varmempaa.

Me kaikki odotamme vauvaa kovasti. Tulevat isosiskot puhuvat päivittäin vauvasta. Kumpikin tuntuu kuitenkin ymmärtävän, että häntä joutuu vielä odottamaan. Tällä viikolla pääsemme moikkaamaan tyyppiä vielä ultraääneen, mikä on kiva juttu.

-Jenni

 

Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok

Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals

LUE MYÖS

Aiemmat synnytykset

Miten isosiskot suhtautuvat raskauteen

Seksi alkuraskaudesta

Viime aikoina

Hyviä uutisia varhaisultrassa

Meidän viikonloppu ja lapsen kaverisynttärit

Ihanaa alkanutta viikkoa! Meillä oli super kiva viikonloppu perheenä. Kumppanini oli taas lauantaina toki töissä, kuten noin yleensäkin baarialalla ollaan, mutta muun ajan hän on ollut sitten läsnä meille. Juhlittiin viikonloppuna esikoisen ensimmäisiä kaverisynttäreitä, jossa on ollut oma tekemisensä. Muuten me rentouduttiin.

Meidän viikonloppu alkoi oikeastaan jo perjantain puolella, sillä kuopus oli kanssani kotona. Tuntuu, että hän on edelleen vahvasti kiinni minussa ja aamuiset lähdöt päiväkotiin vaihdon jälkeen ovat vaikeita, koska hän haluaa selkeästi olla kanssani. Ollaan mietitty, koska se olisi tässä tämänhetkisessä tilanteessa mahdollista, että kuopus olisi ainakin perjantait kotona. Jos se vaikka helpottaisi ikävää. Hän saisi tässä keväällä vähän ekstra-aikaa minun kanssani ennen esiopetuksen alkua ja ennen vauvan syntymää.

Perjantaina me leivottiin esikoisen kaverisynttäreitä varten muffinsseja ja täytettiin kakkupohja, jotta se saisi kostua rauhassa yön yli. Lapset ovat todella innokkaita leipojia nykyään. Mikä on tietysti aivan ihanaa. Se toki vaatii sen, että minun täytyy muuttaa omia tapojani ja miettiä, miten lapset saadaan leipomiseen mukaan. Mikä tekee minulle suoraan sanottuna hyvää.

Minun perjantaipäiväni meni enemmän ja vähemmän keittiön puolella, kun leipomisen lomassa tein ruuaksi vielä kalapuikkotacoja. Tiedättekö, kun joinain päivinä tuntuu siltä, että sitä asuu keittiössä? Perjantai oli juuri sellainen päivä. Välillä piti käydä ottamassa sohvalla lepoa, kun liitoskivut meinasivat käydä liian koviksi.

Iltapäivällä saatiin kotiin taas aika väsynyt, mutta iloinen koululainen. Ilta sitten köllöteltiin ja halailtiin hänen kanssaan. Syksyn kiukuttelut alkavat selvästi jäädä taakseen. Selvästi lapsi alkaa hitaasti, mutta varmasti sopeutumaan tähän kouluarkeen ja siihen tiedon määrään, mikä päivän aika tulee.

Kaverisynttärit

Lauantai alkoi hyvissä ajoi aamulla, kun aloin tekemään viimeisiä valmisteluja lapsen kaverisynttäreille. Minulla on ollut politiikkana se, että ennen koulun alkua meillä ei ole vietetty kaverisynttäreitä. Sitä ennen juhlat sukulaisten ja muiden rakkaiden kesken on riittänyt vallan mainiosti. Varsinkin kun näissä juhlissa on ollut myös läheisiä lapsia. Nyt kun esikoinen on aloittanut koulun, olen luvannut alkaa järjestää myös juhlia lapsen omille kavereille.

Niin se elämä on muuttunut melkoisesti. Yhtäkkiä lapsella on oma kokonainen elämä, jossa en ole enää samalla tavalla mukana kuin ennen. On kavereita, on juhlia, on discoja ja vaikka mitä. Vaikka pyrin pysymään perillä siitä, mitä lapsi tekee ja kenen kanssa, silti hänellä on myös sitä omaa elämää. Ja niin sen kuuluukin olla. Synttäreillä pystyin toteamaan, että ekaluokkalaiseni on löytänyt oikeasti useamman kivan tyttökaverin koulusta. Ja synttäreiden ohessa sain useamman vanhemman numeron itselleni, mikä on aina helpotus.

Juhlat olivat todella onnistuneet. Meille tuli viisi ekaluokkalaista omien lasteni lisäksi. Ihan aluksi sankari avasi lahjat, jonka jälkeen lapset istuivat pöytään. Me tarjottiin aluksi Mäkkärin hampurilaisia lapsille, että vatsanpohjalla olisi jotain suolaista kaiken makean lisäksi. Tarjoilut olivat suht maltilliset. Hamppareiden lisäksi oli sipsiä ja popcornia, sekä irtokarkkeja. Olin esikoisen toiveesta leiponut juhliin mustikka muffinsseja ja täytekakun. Ensi kerralla mennään kyllä jätskillä, koska täytekakku ei oikein tehnyt kauppaansa. Minä olin alunperin halunnut tarjota jäätelöä, mutta olin heltynyt lapsen toiveisiin täytekakusta.

Juhlat olivat oikeasti tosi kivat. Syömisen lisäksi lapset leikki ja tanssi. Me katsottiin myös porukalla elokuva ja sen jälkeen lapset löysivät Harry Potter paperinuket, jotka olivat hitti. Omat lapseni tietävät jotain Harry Potterista, mutta ihan vielä me ei olla siirrytty kirjojen pariin. Yritän vähän säästellä kirjoja heiltä vielä, vaikka olisi ihanaa jakaa Potterin maailma lasteni kanssa.

Illalla minulla oli kotona kaksi aika väsynyttä, vaikkakin onnellista tyttöä. Aloin ohjaamaan heitä nukkumaan hyvissä ajoin, vaikka olikin lauantai. Selkeästi juhliminen oli vaatinut veronsa.

Sunnuntai

Sunnutaiaamusta lähdettiin koko porukalla uimaan. Lapset olivat molemmat toivoneet tätä jo hetken aikaa, joten nyt päästiin toteuttamaan tämä toive. Meillä oli ihan super hauskaa. Molemmat lapset treenasivat uimista ilman kellukkeita. Kuopus on alkanut päästä jyvälle uimisen saloista. Hän on kehittynyt hirveästi. Koululainen halusi asettaa itselleen tavoitteen tälle vuodelle, että oppisi uimaan vuoden loppuun mennessä. Sanoin sen olevan oikein hyvä tavoite vuodelle.

Uinnin jälkeen palattiin kotiin, tehtiin ruokaa ja hengattiin ilta suht rauhassa. Puolisoni leipoi meille sänpylöitä illalla ja maisteltiin niitä vielä. Ollaan yritetty leipoa mahdollisimman paljon leipää itse, koska siinä säästää pitkän pennin.

Meillä oli todella kiva viikonloppu taas. Nautin ihan valtavasti meidän arjesta, vaikka tässä onkin asioita, joiden kanssa täytyy kamppailla. Minulla on parin viikon päästä merkittävä lääkärinkäynti, jossa arvioidaan tämän hetkistä työkykyäni. Mutta voin kirjoittaa näistä asioista toiste.

-Jenni

Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok

Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit

LUE MYÖS

10 kuvaa välipäiviltä

Meidän joulu 2022

Tuomaan markkinat perheen kanssa

Viime aikoina

Terveisiä sairastuvalta