Raskausviikko 31 (30+0 -30+6)

Beben koko: Tammenterhokurpitsa

Oireet: Närästys ja lisääntynyt kutina

Himot: Ruisleipä

Raskausviikko 31

Meillä oli tämän viikon alkuun heti neuvola. Mitään muuta kovin ihmeellistä neuvolassa ei ollut, mutta hemoglobiinini oli humpsahtanut alle satasen. Yritetään nyt boostata rauta-arvojani, jos ne nousisivat yhtään. Menen myös verikokeisiin tarkistamaan ferritiinin. Jos se on kovin matala pitää kuulemma miettiä rautainfuusiota. Tiedän, että infuusiota ei anneta kovin herkästi julkisella puolella ja oma ferritiinini on ollut aina riittävä. Lisäksi oma kroppani on ilmeisesti tottunut menemään vähän vajaalla, enkä varsinaisesti edes huomaa matalia arvoja. Näin ollen olen hiukan skeptinen sen suhteen, että saisin mitään lisärautaa.

Vauva tuntuu myös kääntyneen pää alaspäin, mikä on huojentavaa. Olen nimittäin ilmoittanut, että edellisten synnytysten jälkeen en lähde edes yrittämään alateitse perätilassa olevaa vauvaa.

Yö tarkkailussa

Tällä viikolla minulle sattui myös tapaturma, jonka vuoksi jouduin yöksi tarkkailuun sairaalaan. Kompastuin ja kaaduin kutakuinkin suoraan mahalleni. Huojentavaa toki oli, että ainakaan heti kaatumisen jälkeen ainoa paikka, johon sattui oli polvi. Mutta tunsin myös jonkinlaista kipua vatsan seudulla. Tapaturman jälkeen riensin kotiin. Onneksi tämä sattui aika lähellä kotia. Kotona yritin rauhoittua ja soittelin sekä neuvolaan, että Naistenklinikalle. Olin tietysti säikähtänyt, vaikka tiesin, että vauva on yllättävän hyvässä suojassa kohdussa. Sain ohjeeksi tulla näytille Naistenklinikan päivystykseen.

Matkalla ehdin rauhoittua jo vähän. Viimeistään rauhoitun siinä vaiheessa, kun kuulin vauvan vahvat sydänäänet monitorista. Vauvasta otettiin tunnin sydänkäyrä, jonka aikana laskin viimein rauhassa liikkeitä. Kun asetuin siihen sairaalan sänkyyn rauhassa käyrälle, niin pikku hiljaa niitä liikkeitä alkoi tulemaan. Pääsin laskuissa kymppiin hyvin nopeasti. Käyrien jälkeen pääsin lääkärin tarkastukseen, joka teki sisätutkimuksen ja ultran. Kaikki oli muuten hyvin, mutta vatsaani jomotteli hieman sillä tavalla vähän menkkamaisesti. Niinpä lääkäri teki päätöksen ottaa minut yöksi osastolle tarkkailuun.

Yö osastolla ei varsinaisesti haitannut, koska siellä minulla olisi hoitajia napin painalluksen päässä, jos jotain oireita tulisi tai kaatuminen olisi provosoinut synnytyksen käynnistymistä ennen aikaisesti. Minulta otettiin osastolla myös labrakokeita, muun muassa maksa-arvot ja ferritiini muiden labrojen ohella.

Aamulla oma olo oli normaali ja vauvan sydänkäyrä oli hyvä. Labrojen myötä minulle diagnosoitiin anemia, sillä matalan hemoglobiinin lisäksi ferritiinini oli neljä. Jos se ei yhtään nousisi, niin edessä olisi rautainfuusio. Anemian jatkosuunnitelman kanssa pääsin kuitenkin kotiin lounaan jälkeen.

Olen onnellinen ja kiitollinen siitä, että tapaturmasta selvittiin pelkällä säikähdyksellä ja yhden yön reissulla. Tämän jälkeen oma vointi on ollut hyvä ja normaali.

Tapaturmaa lukuunottamatta olen voinut tälläkin viikolla hyvin. Anemia ei käynyt edes omassa mielessä. Kroppani on vissiin tottunut käymään vajaalla raudalla, joten en ole edes huomannut vajausta. Olen pannut merkille, että olen ollut todella kalpea. Mutta olen laittanut sen pitkän talven piikkiin. Nyt yritän syödä rautaa ja parin viikon päästä katsotaan mitä se on tehnyt rauta-arvoilleni.

-Jenni

Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok

Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit

LUE MYÖS

Raskausviikko 30 (29+0 – 29+6)

Raskausviikko 29 (28+0 – 28+6)

Raskausviikko 28 (27+0 – 27+6)

Raskausviikko 27 (26+0 – 26+6)

Raskausviikko 26 (25+0 – 25+6)