Hae
Big mamas home

Ei ole olemassa seillaista asiaa kuin miesviha

Viimeisen parin viikon ajan naisviha on ollut todella vahvasti otsikoissa ja kaiken kansan silmien edessä. Minulla, joka seuraan kanavia, joissa naisvihasta puhutaan jatkuvasti, se on tietysti koko ajan silmien edessä. Tällä hetkellä aika harva on voinut siltä välttyä. Kaikki lähti liikkeelle siitä, kun Sarah Everardin murhasi miespoliisi, kun hän oli ollut matkalla ystävän luota kotiin. Tämä aloitti maailmanlaajuisen ilmiön, jossa naiset jakoivat kokemuksiaan ahdistelusta ja väkivallasta.

Ja kuten aina, kun naiset nostavat esiin kokemaansa naisvihaa, kuuluu miehiltä kovaääninen vastalause “Ei kaikki miehet.” Ei kaikki. Mutta Suomessa 47% yli 15-vuotiaista tytöistä ja naisista kertoo kokeneensa häirintää, ahdistelua ja väkivaltaa. Joten melko iso osa miehistä ahdistelee, raiskaa ja pahoinpitelee naisia. Ja silti näissä tilanteissa, naisia syytetään niin sanotusta miesvihasta. Mutta kuten otsikkokin sanoo, ei ole olemassa sellaista asiaa, kuin miesviha. 

Boudoirkuvaus Ida Keränen

Mitä on naisviha?

Naisviha on rakenteellista. Se on koko yhteiskunnassa ja se on myös sisäänrakennettuna meistä jokaiseen, myös naisiin. Tätä viimeistä kutsutaan sisäistetyksi naisvihaksi, joka lähtee kasvatuksesta. Tämä kertoo vain siitä, kuinka syvällä rakenteissa naisviha on. Tämä niin kutsuttu miesviha puolestaan ei ole rakenteellista. Joku yksittäinen nainen voi vihata miehiä ja käyttäytyä sen vuoksi asiattomasti miehiä kohtaan. Naisvihan pohja sen sijaan on, naisvihan vähätteleminen, kieltäminen ja vaikeneminen. Siihen kuuluu tytöttely ja alhaiset vitsit, sekä esineellistäminen. Naisviha kulminoituu naisten tappamiseen. Suomessakin elää vahvana raiskauskulttuuri, jossa raiskauksista esimerkiksi vitsaillaan. Olen kuullut erään radiojuontajan sanovan muun muassa; “Ei ole olemassa raiskauksia, on vain yllättävää seksiä.” Mikä on suoraan sanottuna aivan hirveästi sanottu. Vieläpä median ammattilaiselta. 

Boudoirkuvaus Ida Keränen

Jos nyt hetken aikaa oletetaan, että olisi olemassa tuota edellä mainittua miesvihaa ja mietitään, mitä tämä miesviha aiheuttaa pahimmillaan. Se on pahimmillaan sitä, että osa miehistä pahoittaa mielensä naisten mielipiteistä. Naisviha puolestaan on pahimmillaan sitä, että naisia raiskataan ja tapetaan, koska he ovat naisia. Siinä on aika iso ero.

Lisäksi, tämä miesviha kortti vedetään yleensä pakasta silloin, kun naisvihasta puhutaan julkisesti mediassa.

Koen vaikuttajana tärkeäksi nostaa tätä aihetta omalta osaltani esille. Kuten kirjoitin, naisvihan pohjan perustaa muun muassa naisvihasta vaikeneminen. Loppuun haluan nostaa mielettömän Kroonisesti ärhäkkä-podcastin instagramkuvan, joss näytetään hienosti naisvihaa kuvastava pyramidi. Irene Naakka ja Mona Bling tekevät ihan mielettömän hienoa työtä tasa-arvon edistämiseksi. Ihailen valtavasti kumpaakin. Ja haluan ehdottomasti kantaa oman korteni kekoon naisvihan murtamiseksi.

-Jenni

KUVAT KOHINA VISUALS / IDA KERÄNEN

 

Lue myös

#textmewhenyougethome

Naistenpäivä: Kukkia ja suklaata vai päivä tasa-arvon edistämiselle

”Nainen ei saa harrastaa seksiä, jos haluaa namisiin.”

Seuraa myös

Instagram

Facebook

Tiktok

15 kommenttia

  1. SL kirjoitti:

    Miesviha on siis hyväksyttävää, eli miehiä saa haukkua, koska pieni, kyllä PIENI osa miehiä pahoinpitelee, murhaa ja raiskaa?

    • bigmamasblogoutlookcom kirjoitti:

      Ensinnäkin kuten kirjoitin, ei ole olemassa sellaista asiaa, kuin miesviha. Se, että puhutaan miesvihasta, tekee hallaa kaikelle naisvihan vastaiselle työlle.
      Toisekseen, en ole kirjoittanut missään, että toisten haukkuminen on missään mielessä ok. Jokainen meistä naisista tietää, että EIVÄT KAIKKI MIEHET pahoinpitele, murhaa ja raiskaa. Mutta kuitenkin niin moni, että naiset pelkäävät miehiä ja 47% yli viisitoista vuotiaista tytöistä ja naisista on kokenut ahdistelua ja/tai väkivaltaa.
      Tämän postauksen tarkoitus on herätellä ihmisiä siihen, mitä naisviha oikeasti on.

  2. Nip kirjoitti:

    Väitän, että isompi prosentti miehistä on kokenut ahdistelua ja/tai väkivaltaa.

    Ja edelleen vaikka 47% on kokenut tuota naisista, niin se ei siltikään tarkoita, että 47% miehistä tuota tekisi. Tuostahan voi olla vaikka puolet naisten naisiin kohdistamaa ahdistelua/väkivaltaa ja loput voi aiheuttaa prosentti aktiivisista miehistä. Eihän sitä tarvita yökerhoon kuin yksi jurrinen elämään vittuuntunut miesoletettu ahdisteleen sataa naista. Sit nämä voivat raportoida kokeneensa ahdistelua, syyllisiä on silti 1.

    Vähän särähtää korvaan tällainen miesviha. Kuten esimerkiksi Sipilää, Stubbia tai vaikka Soinia saa arvostella ihan miten vain, mutta jos Marinia arvostelee, se on naisvihaa. Mut ei se mitään, miehet kestää tuon.

    • bigmamasblogoutlookcom kirjoitti:

      Tein pientä tutkimusta sinua varten ja esimerkisi THL:n tutkimuksen mukaan lähisuhde väkivallan uhreista 77% on naisia ja 78% väkivallan tekijöistä on miehiä. Miehetkin kokevat väkivaltaa lähisuhteissa, mutta niaset kokevat sitä useammin ja se on muodoltaan vakavampaa. Se, että sinä väität jotain, ei tee siitä faktaa. Tilastot puhuvat nimittäin jotain ihan muuta.
      Ja miesvihaa ei ole olemassa. Naisviha on tunnettu jo muinaisessa Kreikassa ja kuten sanottu, naisviha on meidän rakenteissamme ja kasvatuksessamme. Se on jotain paljon isompaa ja syvempää, kuin pelkkä yksittäisen ihmisen mielipide. Lisäksi Marinin hallitus on saanut tutkimuksenkin mukaan huomattavasti enemmän arvostelua, kuin yksikään mieshallitus. Ihan vain koska he ovat naisia. Sipilää, Stubbia ja soinia ei arvostella sen vuoksi, että he ovat miehiä. Marinin hallitus on toiminut äärimmäisen hienosti todella poikkeuksellisen kriisin keskellä.

  3. Jenna kirjoitti:

    Mulle aina särähtää korvaan tuo ei kaikki miehet. Niinku juu kyllä me naiset tiedetään ettei kaikki miehet, ongelma vaan kun sattuu olemaan se ettei voi tietää kuka miehistä. Mä mieluummin oletan että miehet jotka tapaan kuuluu kyllä kategoriaan, ja olen sitten positiivisesti yllättynyt kun joku todistaa olettamukseni vääräksi ennenkuin tulen hakatuksi jne.
    Omalla kokemuksella yksikään mies ei ole lopettanut, kun on sanonut ei kiinnosta älä koske muhun, vaan oikein innostuu ahdistelemaan lisää. Yleensä loppuu vasta siinä vaiheessa kun joku toinen mies tulee väliin ja käskee jättään rauhaan.

    • bigmamasblogoutlookcom kirjoitti:

      Samoin. Ei kaikki miehet, mutta kolme omista existäni on ollut väkivaltaisia. Mieluummin mä lähden treffeille niin, että joku tietää tarkalleen kenen kanssa olen ja missä me ollaan, ihan siltä varalta, jos kyseinen treffikumppani sitten sattuukin olemaan yksi niistä vaarallisista miehistä. Ja minuakin on painostettu seksiin lukuisat kerrat. ”Ei kaikki miehet”, mutta tähän 31-ikävuoteen mennessä itsellekin on sattunut vastaan vähän turhan monta näistä huonoista vaihtoehdoista.

  4. bigmamasblogoutlookcom kirjoitti:

    Naisviha näkyy kasvatuksessa muun muassa juuri ”sisäistettynä naisvihana”, kun naiset kasvavat kulttuurissa jossa naiseutta ja naisena oloa vähätellään ja pidetään huonona. Esimerkiksi termiä tyttö käytetään todella usein vertauskuvana huonommuudelle ”heität kuin tyttö” ”lyöt kuin tyttö”. Tyttöyttä pidetään huonona asiana. Tästä syntyy se, että myös naiset alkavat nähdä itsenäs huonompina ja naiseus rajoittaa heitä.
    Ja mitä tulee tuohon miesviha asiaan, niin miehiä ei ole koskaan syrjitty samalla tavalla rakenteellisesti kuin naisia. Me elämme edelleen patriarkaattisessa yhteiskunnassa, jossa tasa-arvoa ei ole saavutettu ja meidän maailman onnellisin maamme on Euroopan kolmanneksi vaarallisin maa nimenomaan naiselle.

    Naisvihasta on lukuisia kirjoja ja tutkimuksia. Suosittelen sua kuuntelemaan Kroonisesti ärhäkkä-podcastin jakson Miehet Miss O’Gynian pauloissa. Kyseinen podcasti on muutenkin todella hyvä.

    Tätä postausta varten luin nimenomaan tutkimuksia ja faktatietoa ja kuuntelin tuon Kroonisesti ärhäkkä-podcast jakson. Nämä eivät ole minun omia väitteitäni.

    Tässä pari hyvää artikkelia:
    https://yle.fi/uutiset/3-11793132

    https://yle.fi/uutiset/3-11842996

    https://www.norden.org/fi/news/raportti-naisviha-kukoistaa-nettifoorumeilla

  5. Nanna kirjoitti:

    Vaikka tilastot sanoisikin että lähisuhdeväkivallan uhrit ovat lähinnä naisia niin en kyllä tässä asiassa kovin sokeasti usko tilastoja. Miehille on niin suuri häpeä joutua naisen harjoittaman väkivallan uhriksi että nämä jäävät varmasti paljolti tilastoimatta. Hyvä kun miehet tunnustavat sitä itsellensäkäön. Lisäksi monet naiset harjoittavat käytännössä henkistä väkivaltaa mutta puolison haukkuminen ja halventaminen ei ole laissa kielletty joten tästä ei ole olemassa mitään tilastoja.

  6. Tiina kirjoitti:

    Olen ollut pitkään kanssasi samoilla linjoilla, mutta vaihdettuani alaa naisvaltaiselle alalle, olen törmännyt siihen, että miehiä kohdellaan työpaikallani melko kurjalla tavalla. Miesten virheitä tarkaillaan oikein suurennuslasin kanssa, ja heistä heitetään vitsiä, kun ovat ”akkavaltaisella alalla”. Tähän kiusaamiseen osallistuvat niin nuoremmat kuin vanhemmatkin henkilöt. Olen kerännyt rohkeutta, ja ajatellut mennä keskustelemaan aiheesta esimiehen kanssa. Se tuntuu vain pelottavalta, kun olen suht uusi työyhteisössämme, ja pelkään että olen seuraavaksi itsekin kiusan ja pilkan kohteena. Toisaalta koen, että sivusta seuraaminen ja vaikeneminen ovat kiusaamisen hyväksymistä. Mielestäni naisviha ja miesviha eivät sulje toisiaan pois, molempia voi olla ja valitettavasti onkin. Toivon, että työpaikalleni saataisiin kaikille työrauha, ja ihmiset voisivat keskittyä työskentelyyn ja työyhteisön muiden jäsenten kannustamiseen rankan arjen keskellä kiusaamisen ja nälvimisen sijaan.

  7. neito kirjoitti:

    Ainakin tilastojen mukaan lähisuhdeväkivallan uhrit ovat pääosin naisia. Mutta luulen ja muistaakseni joskus lukenutkin jonkin jutun aiheesta, niin miehillä on suurempi kynnys myöntää olevansa lähisuhdeväkivallan uhri, koska lähisuhdeväkivallasta puhutaan julkisesti todella paljon naisiin kohdentuvana ongelmana. Polisiilla sekä läheisillä saattaa olla vaikeuksia uskoa, että uhri onkin mies ja tekijä on nainen. Lähisuhdeväkivalta sekä ylipäätänsä väkivalta on ongelma, kohdentui se sitten kehen tahansa.

    Naisviha aiheuttaa ongelmia niin naisille kuin miehillekin. Monet ominaisuudet lasketaan kulttuurillesti tai muuten vain totusti joko miehekkäiksi tai naiselliseksi. Jos syystä tai toisesta et istu oman sukupuolesi ”perinteisiin” käsityksiin, niin se voi olla vaikeata tuoda julki. Tai puhutaan pienille pojille tyyliin ”älä vingu kuin tytöt” tai ”ole nyt reipas kuin poika”. Tämä tekee hallaa pojille sekä myös poikien/miesten suhteille tyttöihin ja naisiin. Kun oletetaan ”kaikkien miesten” olevan jotain tai ”kaikkien naisten” jotain, niin aiheutetaan hallaa kaikille meille ja sekä ihmisten välisille suhteille.

  8. Risukimppu kirjoitti:

    Naisvihaa ei saa korjata sillä että naiset pakottautuvat irti omasta sukupuoli-identiteetistään ja yrittävät ”machoistaa” olemustaan, saavuttaakseen näin enemmän arvostusta, kunnioitusta ja uskottavuutta.
    Naisia ja miehiä erottaa tietyt biologiset tekijät, mutta ne erot eivät ole haitta, vaan rikkaus.
    Keskimäärin mies-sukupuoli on fyysisesti kookkaampi, raskaampi ja voimakkaampi. Myös agressiivisempi. Nuo ominaisuudet on hyödynnettävissä. Nais-sukupuoli on taas vastaavasti keskimäärin empaattisempi, hoivaavampi ja sosiaalisempi. Todella hyviä puolia.
    Miesten ja naisten tyypilliset ominaisuudet ovat kulkeneet mukana koko ihmislajin historian. Uros on hankkinut saalista ja naaras hoivannut jälkikasvua.
    Naisten alempiarvoisuus yhteiskunnissa ei perustu yksin uskontoihin, sillä uskontoja on niin monia ja keskenään hyvin erilaisia. Mutta miehillä on vielä lujassa luola-aikojen käsitys fyysisen voiman, agressiivisuuden ja häikäilemättömyyden ylivertaisuudesta ja sitä kautta mies-sukupuolen ylivertaisuudesta.
    Nyt 2020-luvulla elämme todellisuutta jossa naiset, erityisesti länsimaissa ovat puskeneet miesten rinnalle ja monella tapaa jo ohi. Suomessa nuorten naisten tulevaisuus huolestuttaa vähemmän kun nuorten miesten, sillä tytöt ovat sopeutuvampia muutoksiin, panostavat opiskeluun ja työuraan määrätietoisemmin. Yksi tämän päivän ilmiöitä on kuolevien paikkakuntien ”nais-muuttotappiot” joka siis tarkoittaa sitä että nuoret naiset pakkaavat tavaransa ja muuttavat kasvukeskuksiin opiskelemaan ja työllistymään, ”uuninpankko-poikien” jäädessä rannalle ruikuttamaan. Tämän päivän naiset eivät ole samalla tapaa riippuvaisia miehistä kuin entisaikoina. Onkohan enää mitään niinsanottuja miesten töitä joista naiset eivät kykene selviytymään. Suomessa naiset pärjäävät monissa urheilulajeissa miehiä paremmin. Armeijassa naiset ovat kovakuntoisempia kuin miehet. naiset omaksuvat kansainvälisyyden nopeammin ja paremmin. Toisin sanoen miehet eivät voi oikein enää leuhkia miehuudellaan ja esittää alfa-uroita joita ilman hysteeriset hupakot olisivat täysin hukassa. Te- ja sosiaalitoimistojen ylityöllistetyt nais-virkailijat tekevät kaikkensa auttaakseen yleensä hankalimpaan jamaan ajautuneita miespoloja.
    Naisviha kumpuaa voimakkasti alemmuudentuneista, häpeästä ja sosiaalisesta kyvyttömyydestä. Miehet jotka kokevat pelkoa ja voimattomuutta maailman muutosten edessä, purkavat ahdistustaan huonoimmalla mahdollisella tavalla, vihalla, raakuudella ja väkivallalla. Yksi suurimpia syyllisiä tähän on sukupolvia kestänyt patriarkaalinen mieskuva joka typistää miehisyyden käsitteen kovuuteen ja tunteettomuuteen. Herkkyyttä ja sentimentaalisuutta ei saa olla.
    Mutta miesten naisviha ei kohdistu yksin niinsanottuihin ”selviytyjä-naisiin” joilla menee hyvin heidän omasta ansiostaan. Myös voimakkaan seksuaaliset ja sensuellit naiset saavat osakseen myrkyllistä vihaa miehiltä. Tässä tullaan taas alemmuudentunteisiin ja heikkoon itsetuntoon. Tunnetut nuoret kaunottaret kirvoittavat synkkiä vihareaktioita miehiltä. Tässä saattaa olla usein taustalla seksuaalinen turhautuminen tai seksuaalisuuden vääristynyt kehitys.

  9. H kirjoitti:

    Viha on kuluttavaa.
    Kannattaako siihen uhrata voimavaroja loppuen lopuksi? Eikö maailma muuteta sillä, että kasvattaa seuraavaa sukupolvea tasa-arvoisesti, vertailematta muihin. Vertaamatta yhtä lailla saman kuin eri sukupuolen edustajiin. Yksilönä vahvuuksineen. Ympäristö on mitä on, mutta itse voi olla se korjaava ja tärkein tulevaisuuden tekijä kasvattajana.
    Olen itse saanut 70-80-luvulla yllättävän tasa-arvoisen kasvatuksen. Tärkein tasa-arvoa tukeva tekijä oli nimenomaan isä. Suhtautumalla minuun tasavertaisesti veljeni kanssa ja kohtelemalla äitiäni arvostaen naisena ja ihmisenä.
    Eikö tästä ole tutkimuksiakin, että erityisesti isän vaikutus kasvattajana tyttäriin on merkittävä. Toki äidinkin. Mutta isään tytär peilaa itseään tietyssä iässä, isän kanssa suunnitellaan naimisiin menoa, kokeillaan olenko ihana, kelpaanko? Saanko itse määritellä tulevaisuudessakin sen, ketä rakastan, vai pitääkö minun lähteä nuoreksi naiseksi kasvettuani ensimmäisen matkaan, joka sanoo rakastan sinua.
    Väkivaltainen on mielestäni yksilö. Yksikään lähipiirini mies ei sellainen yksilö ole. En pysty omasta kokemusmaailmastani sanomaan, että miehet ovat väkivaltaisia.
    Tällaisia ajatuksia heräsi. Lukujen valossa asiat ovat varmasti toisinkin ja jonkun muun kokemusmaailmassa.
    Oman kokemukseni pohjalta ajattelen silti, että maailma muutetaan pohjimmiltaan muulla kuin vihalla ja vastakkainasettelulla. Rakkaus, kunnioitus ja yhdenvertaisuus ovat voimakkaampia 🙂 Niihin voi itse vaikuttaa eniten omien lasten kohdalla.
    Blogisi on mielenkiintoinen ja asiasi tärkeitä. On todella harmi, että olet kokenut huonoa kohtelua. Hyvä, että olet pystynyt katkaisemaan kierteen. Olet rohkea ja se varmasti johtaa sinua elämässä eteen päin. Suunnittelemaan nimenomaan omaa elämää naisena, ilman että elää jonkun muun kautta, oli se sitten vaikkapa mies 🙂

  10. Risukimppu kirjoitti:

    On lähestulkoon luonnonlaki että isällä ja tyttärellä on aivan erityinen suhde ja side ja vastaavasti sama koskee äidin ja pojan suhdetta. Sen lujempaa suhdetta ei ole.
    Sanoisin että olet ollut tavattoman onnekas kun sinulla on perheessäsi hyviä ihmisiä, ja erityisesti kun mainitsit miten hieno mies isäsi on ollut. Ja kyllä, on paljon hyviä ja oikeudenmukaisia ihmisiä, miehiä ja naisia.
    Mutta naisviha ei silti ole myytti eikä liioiteltu käsite, ja ilmiön tutkiminen vaatii kulttuurimme historiaan perehtymistä jonkin verran. Ilman historian tuntemusta emme kykene käsittämään nykyisyyttä.
    Olen itse myös hyvilläni siitä ettei omankaan perheeni piirissä ole syyllistytty sukupuoliseen syrjintään puolin eikä toisin, mutta olen nähnyt sitä tuttavapiirissä. Lapsuuteni 1980-luvulla naapurin pappa tukisteli ja läimäytteli keittiössä puuhaillutta vaimoaan muiden nähden. Se oli aivan ”normaalia akan kuritusta” kun tämä sanoi jossain asiassa hanttiin. Asuinpaikkakunnallani tyttöihin ja naisiin kohdistuvat väkivallanteot ovat liiankin yleisiä. Sukupolvelta toiseen opittu toksinen miehen malli ja naiskäsitys on elänyt ja voinut hyvin näihin päiviin asti.
    Luullakseni tässä kysymyksessä on hajontaa myös paikkakunnittain Suomessa. Kehittyneemmissä kasvukeskuksissa asenteet ovat tyypillisesti valistuneempia ja liberaalimpia kuin pienillä paikkakunnilla ja syrjäseuduilla.

  11. H kirjoitti:

    En missään tapauksessa halua kieltää ilmiötä. Olen ilman muuta tasa-arvon ja väkivallattomuuden kannattaja sekä naistutkimusta opiskellut 🙂
    Ajattelen niin, että omilla teoilla voi vaikuttaa eniten tulevaisuuteen. Menneisyyden kokemuksia emme voi aina valita.
    Viha ei ole hyvä tunne, vaikka eteen päin vievä se voikin olla ja sillä tavalla palvella hyvää. Vihaa voi tarvita siihen, että lähtee väkivaltaisesta ihmissuhteesta. Ja se jos mikä on tulevaisuuden ja omien lasten kannalta oikea teko.
    Mutta ei vihaan kannata jäädä, se kuluttaa ja katkeroittaa. Ja viha voi johtaa myös harhaan, huonoihin valintoihin omassa elämässä, jos se vaikuttaa taustalla tiedostamattomasti.

    Ihmisryhmää, jolla on niin löyhä yhteys toisiinsa, kuin miehillä ryhmänä on, on mielestäni turha niputtaa juurikaan. Minua häiritsee, että edelleen nykypäivänä on ok esittää tiettyjä ryhmiä vihan lähteiksi. Jokainen ryhmän edustaja on yksilö kuitenkin. Ryhmän leimaaminen on liian yksinkertaistavaa. Toki on myös ryhmiä, jotka avoimesti myöntävät vihapuheensa ja se on eri asia.
    Tässä yhteydessä laajennan näkökulmaa siihen, että edelleen moni ryhmä saa niskaansa yksilön kannalta paikkaansapitämätöntä vihapuhetta jopa Hesaritasolla.
    Kyllä sille pitäisi olla avoin, että tämäkin on ajan kuvaa. On ok, puolustaa jotain ryhmää ja silti kaataa kuraa jonkun toisen ryhmän niskaan. Näissäkin taitaa olla vähän niin kuin muoti-ilmiöt. No, toisaalta se on luonnollista, mutta voi olla yksilön kannalta kamalaakin. Jos nyt vaikka edustat jotain ei niin ajankohtaista ryhmää 🙂
    No tulipa sitten pohdintaa. Hyvä Jenni, kirvoitat keskustelua!!
    Otin kantaa, koska tämä on minulle tärkeä aihe. Olen feministi ja kasvatan neljää tytärtäni tasa-arvon periaatteella. Mutta haluan suhtautua kriittisesti ryhmien niputtamiseen 🙂
    Talossa kasvaa myös tämän naislauman lisäksi poika ja mieskin löytyy 🙂 Kyllä täällä tuo poikanen olisi ihmeissään, jos alkaisimme paasata miesvihasta. Mieluummin lähestyn asiaa käänteisesti ja kasvatan tyttäriä ja poikaa tasavertaisesti. Se on, mitä voin eniten tehdä.
    Tämä keski-ikäkö tekee, että asia kääntyy käytännönläheiseksi ideatasolta 🙂 🙂

  12. Risukimppu kirjoitti:

    Juuri niin, ihmisryhmä-ajattelu johtaa helposti kielteisiin ismeihin, syrjintään ja sortoon.
    Sukupuoli, etnisyys tai uskontokaan ei yksin määrittele ihmistä, vaan yksilön henkilökohtainen identiteetti ja luonne. ”Kaikki miehet sitä” tai ”Kaikki naiset tätä” ”Kaikki maahanmuuttajat tuota” on yleistävää puhetta jossa yksilö jauhautuu luokittelun rattaisiin. Juuri sille on perustunut esimerkiksi julmien diktaattoreiden politiikka Venäjällä ja Saksassa. Ihmisiä on kohdeltu kauhealla tavalla koska he ovat tiettyä yhteiskuntaluokkaa tai etnistä syntyperää, ei siksi että kukaan yksilö olisi tehnyt erityisesti mitään väärää tai pahaa kenellekään.
    Ongelmia on myös kiintöissä, ne ovat alentumista. Naiskiintiöt esimerkiksi tekevät karhunpalveluksen naisia kohtaan sillä siinä sivuutetaan tyystin henkilön omat ansiot. Syntyy ajatus siitä että jonkun yhtiön naistoimitusjohtaja on asemassaan siksi että hänen sukupuolensa nauttii solidaarisuudesta, eikä siksi että hän on todellakin pätevä ja lahjakas työhönsä.
    Hollywood on ratkaissut ongelman tuomalla valkokankaalle toinen toistaan vihaisempia ja agressiivisempia naishahmoja jotka suoltavat ”F”sanoja, nyrkittävät, monottavat ja ampuvat siinä missä äijätkin. Populaarikulttuurin aikaisempi mielikuva naisista oli avuton ja hysteerinen bimbo joka ei pärjännyt hetkeäkään ilman miehistä apua. Draaman alttarilla suositaan ääripäitä.
    Oikeassa elämässä miehet ja naiset elävät arkeaan monessa mielessä hyvin samalla tavalla. He nukkuvat, heräävät, harjaavat hampaansa, syövät aamiaisen ja rientävät töihin 08-16. Heillä on mielenkiinnon kohteita ja harrastuksia. He kokevat iloa, surua ja vihan tunteita, ajautuvat alkoholi- ja huumeriippuvuuteen tai sairastuvat mieleltään. Mikään näistä ei katso sitä miten ”putkisto” on toteutettu.
    Olisiko siis aivan mahdoton ajatus kohdata ihminen lähtökohtaisesti kunnioituksella, ilman naurettavia ennakko-asenteita jotka eivät edes välttämättä perustu mihinkään omiin kokemuksiin vaan muilta omaksuttuihin mielikuviin? Siitähän siinä loppujen lopuksi on kysymys. Monet luulevat tietävänsä maahanmuuttajista tai turvapaikanhakijoista kaiken vaikka eivät ole koskaan tavanneet yhtäkään. Jotkut nuoret naisista mitään tietämättömät pojat latelevat sovinistista hölynpölyä jota ovat kuulleet isiltään ja isien kavereilta. Ryhmäpaineessa lähdetään sitten mukaan ettei joudu itse kiusaamisen kohteeksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *