Hae
Big mamas home

Vauvan ensimmäiset päivät

Vauvalla tulee nyt ikää viikon verran. Sen ajan ollaan saatu opetella tuntemaan häntä. Ollaan kaikki aivan ihastuneita tähän meidän perheen uuteen jäseneen. Isosiskot varsinkin. He eivät malttaisi muuta tehdäkkään, kuin ihmetellä vauvaa. Mikä saa äidin sydämen sulamaan aivan täysin. Aamulla ensimmäiseksi herättyään he tulevat makuuhuoneeseen katsomaan vauvaa, joka on yleensä siinä vaiheessa aamupalalla.

Herran haltuun

Vauvan ensimmäiset päivät asenteeni on ollut sellain ”herran haltuun”. En ole suunnitellut mitään, enkä ole laittanut päiville mitään odotuksia. Vauvan päivärytmi kun on tässä alussa aika ennustamaton. Se muuttuu oikeastaan joka päivä, vaikka pientä rytmiä siitä voikin havaita. Mutta parempi vain, kun ihan vielä ei odota mitään ja menee tosi vauvan tahtisesti.

Puoliso on isyyslomalla sen 18 päivää ja meillä on tässä kohtaa selkeä työnjako. Minä hoidan vauvan ja hän oikeastaan kaiken muun isoista lapsista kodinhoitoon. Olen näin alkuun todella kiinni vauvassa, koska haluan ehdottomasti saada imetyksen onnistumaan. Itselleni nimenomaan alku on ollut aina haastavaa imetyskipujen vuoksi. Tiedän kuitenkin imettämisen olevan ihan mahdollista, koska olen imettänyt toista lastani kuukausien ajan. Täytyy vain selättää alun hankaluudet. Jos teitä kiinnostaa, niin voin kertoa teille enemmän näistä omista imetyskokemuksistani myöhemmin.

Sairaalassa

Me oltiin aluksi sairaalassa pari päivää, koska vauva oli verensokeriseurannassa minun raskaudenaikaisen lääkitykseni vuoksi. Vanhempien lasten kanssa minulla ei ollut mikään kiire lähteä sairalaasta, koska olin niin heikossa kunnossa molemmilla kerroilla. Nukuin paljon ja yritin lähinnä pysyä tolpillani. Nyt olin todella hyvässä kunnossa, jolloin huoneessa kykkiminen tuntui ihan vähän turhauttavalta. En osannut oikeastaan nukkua päivällä, kiitos hormonikoktailin ja aika meinasi käydä aika pitkäksi.

Kun lääkäri otti sitten puheeksi aikaisemman kotiinlähdön, olin innoissani. Onneksi se myös onnistui, kun sovittiin vaan bilirubiinikontrolli vielä kätilölle. Päästiin kotiin iltaa vasten, mikä oli aivan ihanaa. Oltiin ensimmäinen ilta hyvin pitkälti kolmistaan. Mitä nyt bestikseni Erika tuli pyörähtämään tervehtimässä vauvaa. Hän tuli valehtematta varmaan viisi minuuttia meidän kotiutumisen jälkeen, mikä pisti hymyilyttämään.

Ensimmäiset päivät kotona

Isosiskot tulivat kotiin meidän kotiutumista seuraavana päivänä. Ja kuten sanottu, sen jälkeen he ovat hoitaneet hyvin innokkaasti vauvaa. Pienellä on koko ajan käsipareja hoivaamassa ja paijaamassa. Mikä on vain ihanaa. Äitinä on aivan ihanaa seurata tätä heidän intoaan ja sitä, millaisia ihmissuhteita sisarusten välille muodostuu. Tällä hetkellä nuorempi sisko on ihan erityisen ihastunut vauvaan. Hän on myös äärimmäisen ylpeä siitä, että hänestä tuli viimein isosisko. Hän ottaa tämän viran hyvin vakavasti ja on tarjoutunut auttamaan monet kerrat.

Hän on myös ottanut tavaksi sen, että tulee sanomaan minulle: ”Äiti, minä varaan sinulta halihetken, kun sinun ei tarvitse hoitaa vauvaa.” Hän on hyvin hienosti sisäistänyt sen, että nyt joutuu mahdollisesti vähän odottamaan äidin huomiota. Mutta hän selkeästi myös tiedostaa, että sitä huomiota kyllä saa, kun käteni eivät ole täynnä. Tämä on itselleni iso onnistumisen kokemus. Olen onnistunut viestimään ja selittämään hänelle uuden tilanteen oikein.

Nyt ollaankin sitten totuteltu tähän uuteen perhe-elämään. Toki nämä ensimmäiset viikot ovat aivan omanlaisiaan, kun vauvan rytmit vielä muodostuvat ja minä olen aivan kiinni hänessä. Tästä se arki ja perhe-elämä lähtee oikeasti vasta muodostumaan. Vauva itsessään on äärimmäisen rauhallinen tyyppi. Tässä suhteessa hän on tullut ehdottomasti enemmän isäänsä, kuin minuun, joka olen huomattavasti tempperamenttisempi. Muistelisin myös, että siskoillaan oli vauvana huomattavasti lyhyempi sytytyslanka, kuin hänellä. Mielessä kävi jo, että onko vauva vaihtunut sairaalassa vai miten on mahdollista, että minusta on lähtöisin tällainen rauhallisuuden perikuva.

Vieraitakin meillä on käynyt. Varoiteltiin raskausaikana ihmisiä ja sukulaisia siitä, että ei välttämättä olla ensimmäisiin viikkoihin kykeneväisiä ottamaan vieraita vastaan. Minulla oli aiemmissa synnytyksissä tosiaan pitkä toipumisaika, joten en ollut silloin kykenevä vieraisiin. Nyt olo on ollut kuitenkin niin hyvä, että ollaan voitu ottaa kummeja, ystäviä ja perheenjäseniä käymään. Tosin mieluummin yksi kerrallaan ja me ei olla kyllä valmistauduttu mitenkään kestitsemään ihmisiä. Nyt voimavarat menevät muuhun, kuin pullan paistamiseen.

Google on käynyt kuumana

On ollut hieman huvittavaa huomata, miten yhä edelleen kolmannenkin lapsen kanssa, riittää googlattavaa. Vaikka paljon tulee ihan selkärangasta kahden vauvavuoden jäljiltä, paljon olen myös unohtanut. Olen kuitenkin jo ihan hyvän tovin ollut isompien lasten äiti ja vauvavuodet ovat vain kaukainen muisto. Joten monta asiaa on pitänyt palauttaa googlen kanssa takaisin mieleen. Yleensä se pahin epävarmuus iskee silloin keskellä yötä. Olen meinannut jo luopua muun muassa imettämisen suhteen, kun tuntui hetken aikaa siltä, että teen edelleen kaiken väärin.

Imetyksestä olen tosin lukenut varmaan ensimmäistä kertaa oikeasti tietoa. Aiempina kertoina olen lähtenyt enemmän tai vähemmän soitellen sotaan. Nyt olen halunnut ymmärtää ja oppia asioita imettämisestä, jotta se varmasti onnistuisi.

Summa summarum, vauvan ensimmäiset päivät ovat sisältäneet paljon yhdessä pötköttelyä, imetyksen opettelua, pienten käsien ja jalkojen ihmettelyä ja rauhallisia, vauvantahtisia päiviä.

-Jenni

 

Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok

Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit

LUE MYÖS

Odotus palkittiin viimein

Suuret muutokset ja suuret tunteet – Fanni ja pikkuinen Miu

Kesälomakuulumisia

Paras tuki ja turva

Kymmenen kuvaa kesäkuulta

Ne viimeiseksi jääneet masukuvat

Päätin jatkaa postailua nyt näillä viimeisiksi jääneillä asukuvilla masun kanssa. Nyt kuuden päivän jäljeen masukuvat ja niiden katselu aiheuttaa jo pientä haikeutta. Mutta toki tuo vieressä tuhiseva ja nukkuva käärö on lopulta paljon ihanampi vaihtoehto. Nyt kun hänet on tavannut, en vaihtaisi tätä mihinkään.

 

Pusero / Kaiko

Toppi / H&M

Hame / H&M

Laukku / New Look

Kengät / New Look

Korvakorut / Vallakoru

 

Kuvissa minulla on päällä tuo Kaikon upea, ruosteenpunainen kietaisupaita. Olen unelmoinut kyseisestä paidasta siitä lähtien kun se joskus keväällä (muistaakseni) julkaistiin, mutta en ole raaskinut sitä ostaa. Ennen kuin nyt. Paita on kaikin tavoin ihan täydellinen. Rakastan kietaisuvaatteita, niin mekkoja, paitoja, kuin myös hameita. Käytin niitä nuorena tyttönä paljon ja käyttäisin kyllä edelleen, jos niitä löytyisi enemmän. Joka tapauksessa paita sopii täydellisesti vaatekaappiini on ja on todella helposti yhdisteltävissä monien vaatteideni kanssa. Järkeilin, että jo sen vuoksi pusero on hintansa väärtti. Niinpä raaskin vihdoin ostaa sen, enkä ole katunut.

Kohti kestävämpää ja omien arvojen mukaista kulutusta

Olen jo pidemmän aikaan potenut huonoa omatuntoa ostotapojeni vuoksi. En koe sen suhteen eläväni arvojeni mukaisesti. Olen tehnyt tiukan linjauksen sen suhteen, että en osta ultrapikamuotia (kuten Sheiniä), mutta olen kuitenkin kantanut rahani H&M:ään, joka edustaa pikamuotia. Osittain siksi, että minun koossani on hankalaa löytää kivoja vaatteita. H&M on ollut todella helppo. Mutta nyt olen päättänyt alkaa työstämään näitä omia tapojani hieman eettisemmiksi. En tarvitse niin paljon vaatteita, kuin olen viime vuosina ostanut. Muutos tuskin tapahtuu sormia napsauttamalla, mutta aion ehdottomasti, askel askeleelta muuttaa omia tapojani. Tiedostan kuitenkin myös sen, että minun koossani se H&M:än valikoima on välillä ainoa vaihtoehto.

Masukuvat olivat kuitenkin tällä erää tässä. Meillä on jo alustavasti sovittuna Katrin kanssa seuraavat kuvaustreffit, jotka riippuvat vähän säästä ja vähän minun kunnostani. Katsotaan myös, mitkä vaatteet menevät siihen mennessä päälle. 😀 Mutta pikku hiljaa siis luvassa taas sitä perinteisempää plusmuotia ja tyyli-inspiraatiota.

Mistä haluaisit lukea seuraavaksi? Olen muuten koonnut kaikki raskausasut Raskausajan pukeutuminen-tagin alle. Eli sieltä löydät inspiraatiota masun kanssa pukeutumiseen, jos sitä tarvitset.

-Jenni

 

KUVAT: Katri Konderla / EDITOINTI: Minä

 

Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok

Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit

LUE MYÖS

Kauluspaita ja vekkihame

Farkkutakki ja musta kaftaani

Ikävä omaa vaatekaappia ja helle ahdistaa

Rennosti kauluspaidassa

Valkoinen kesämekko ja keväisiä kuulumisia