Surullinen sinkkuus
2
Kun olen kertonut ihmisille, että vietän tulevan joulun yksin ilman lapsia, reaktiot ovat olleet aika surumielisiä. Aloin pohtia sitä, että nyky-yhteiskunnassa yksin elävä aikuinen ihminen, eli sinkku, maalataan aika surulliseksi asiaksi. Varsinkin joulunaikaan, joka mielletään hyvin vahvasti perhejuhlaksi. Jota se toki on ollut myös minulle. Bridget Jonesissa on kiteytetty todella hyvin tämä sinkkuuden puoli siinä kohtauksessa, jossa Bridged laulaa asuntonsa sohvalla surkeana ”All by myself”-biisiä. Itse pidän huomattavasti enemmän Bridget Jones’s baby-elokuvan vastaavasta kohtauksesta, jossa Bridget joraa yksinään, tyytyväisenä elämäänsä. Haluaisin enemmän tätä jälkimmäistä mielikuvaa sinkuista.
sinkkuus ei ole vajavuus, josta pitäisi pyrkiä eroon
Sinkkuja säälitään. Tuntuu, että yksinolo on jotain, josta pitäisi pyrkiä kaikin voimin eroon, koska ihmisen elämä voi olla täyttä vasta, kun hän on löytänyt siihen toisen. Mutta ei se ole niin. Oma elämäni on ollut sinkkuna paljon täydempää ja onnellisempaa, kuin mitä se oli kertaakaan pitkässä parisuhteessa. Vaikka olen kokenut sinkkuna äärimmäisen yksinäisiä hetkiä, se on hyvin paljon muutakin, kuin vain yksinäisyyttä. Minulle sinkkuus on ollut helpotus. Se on ollut myös mahdollisuus löytää itseni uudelleen. Lisäksi, olen ensimmäistä kertaa vuosiin onnellinen. Pelkään ja murehdin paljon vähemmän, kuin suhteessa ollessani. Olen oppinut nukkumaan yksinäni. Minulla on myös paljon suurempi vapaus olla ja mennä ja tehdä ystävieni kanssa.
Lisäksi tuntuu siltä, että sinkut ymmärtävät toisiaan. Kun jaan sinkkuus kokemuksiani esimerkiksi Instagramissa (@bmhjenni), saan kasapäin viestejä muilta sinkuilta, jotka samaistuvat kertomuksiini. Omien sinkkuystävieni kanssa päivittelemme menoa Tinderissä ja flirttailemme baarimikoille.
KUVA: Hanna Poikkilehto / EDITOINTI: Minä
Yksinolo ei ole vajavaisuus. Se on vaihe elämässä. Jotkut ovat tyytyväisiä siihen ja pysyttelevät miellellään siinä, joillekin se on vain ohi menevä vaihe suhteiden välissä. Jotkut viihtyvät itsekseen niin hyvin, että eivät edes halua parisuhdetta. Minä haluan, jossain vaiheessa. Mutta sellaisen parisuhteen, jossa olen oikeasti onnellinen ja jossa minua ei alisteta. Olen mieluummin yksin, kuin jossain tavalla toimimattomassa parisuhteessa.
Sitä ennen nautin sinkkuudestani täysin siemauksin. Viime kesä oli todellinen sinkkukesä ja jos olen sinkkuna ensi kesänä, toivon että se on yhtä unohtumaton kuin mennyt.
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals
LUE MYÖS
Kuinka hukata kundi tinderissä
Hmm. Oletko nyt ihan rehellinen?
Seuraan sinua myös instassa, sinulla on ihan kivaa sisältöä.
Silti, huomioni kiinnittää kerta toisensa jälkeen juuri tämä deittailusi ja se, mitä tunnut siltä jatkuvasti odottavan. Minulle välittyy toiminnastasi lähinnä epätoivoinen toive saada poikaystävä. Tämä mielikuva tulee näistä päivityksistä, joissa kerrot ”olevasi taas toiveikas” tai ”milloin minusta on tullut ihminen, joka päättää puhelut sanomalla Pus?” ja ne pettymykset kerta toisensa jälkeen, kun ihastumisestasi huolimatta suhteesta ei sittenkään tullut mitään. Puhumattakaan tästä ehkä viimeisimmästä, jossa päätit laittaa kaikille Tinder matcheillesi viestin. Minusta näyttää siltä, että haet tässä jotain muuta kuin vain satunnaista seksiseuraa ja tartut kaikkiin oljenkorsiin. (Satunnaisen seksiseuran hakemisessa ei siis ole mitään väärää).
Ei tule mielikuva, että yksin on nyt hyvä etkä aio tyytyä, vaan nimenomaan se kuva, että yksin EI ole hyvä, ja mahdollisimman sinulke nyt pian se unelmien prinssi, niin sitten elämä on hyvää.
Varmaan suutut ja pahastut tästä kommentista, mutta ehkä olisi oikeasti hyvä pysähtyä hetkeksi miettimään, onko tässä jotain totuuden siementä?
Onni löytyy varmrmmin, jos lähdet miettimään mitä sinä haluat, miten haluat elämääsi elää, mikä tekee siitä hyvää.
Onni ei ole muiden ihmisten vastuulla, vaan sinä itse sen luot. Mahdollisesti. Ja jos sitten siihen sinunnäköiseen elämään, jossa olet onnellinen, löytyy joku mies sen jakamaan niin se on ihan helvetin hyvä bonus siihen onnelliseen elämään.
Ota nyt vaan rauhallisesti ja tutki itseäsi enemmän luin Tinderiä.
Mukavaa joulua! Varmasti hyvä kokemus tulossa
Hei ja kiitos kommentista. Kyllä minä koen olevani rehellinen tässä asiassa. Some ja todellisuus eroaa toisistaan merkittävästi. Ihan oikeasti se Tinder ei hallitse niin isoa osaa elämästäni, kuin somesta voisi päätellä. Ja mä olen ihan oikeasti tosi onnellinen näinkin. Mutta ihan rehellisesti, mun on helpompi kirjoittaa someen omista deittailukuvioista, kuin lapsista, koska lasten yksityisyys. Plus nää deittailujutut on suosittuja. Tässä on siis ihan tällainen taktikoitu näkökulma. Ihmiset haluaa lukea mun deittailujutuista. Ja välillä tuntuu, että sillä rintamalla on niin hiljaista, että sitä juttua pitää nyhtää tyhjästä.
Todellisuudessa pötköttelen onnellisesti sohvan nurkassa ja katson The Big Bang Theorya maratonina. 😀 Ja mulla ei ole ollut enää pitkiin aikoihin sellaista yksinäisyyden tunnetta ja toisen ihmisen tarvetta, kuin alussa.
Ja mä oon vähän sellainen nollasta sataan tyyppi. Eli ihastun nopeasti ja oon fiiliksissä ihmisistä nopeasti. Mutta minkäs teet. Aina ne kolmannetkaan treffit ei kerro koko totuutta.