Loppukesän asu; Musta toppi & neulehame
Kun juoksin illalla kohti päiväkotia pitkäksi venähtäneen työpäivän jälkeen, panin merkille, että ilma oli viileämpi kuin aiemmin. Pakko se kai on myöntää, syksyä kohden mennään, vaikka haluaisinkin jatkaa elämistä kuin viimeistä kesäpäivää. Pieni osa minua odottaa syksyä, mutta se toinen isompi puoli, ei haluaisi kesän loppuvan vielä. Siitä huolimatta kaivoin kotona jalkaan villasukkani ja keitin vadelmateetä lämmikkeeksi. Toki, jotain positiivista viilenevissä öissä on… Lusikassa nukkuminen on huomattavasti mukavampaa syksyllä, kuin kesähelteillä. Hih.
Me ollaan lasten kanssa päästy viimein ottamaan arjen syrjästä kiinni. Alun isiloman ja sairastelun jälkeen tuntuu viimein siltä, että aletaan taas tajuta, mistä on kysymys. Minit ovat taas innoissaan päiväkodista, kun aamuheräämisiin on taas totuttu. Vähän väännetään siitä, katsotaanko arkena leffoja pitkin päivääm kuten flunssassa tehtiin, mutta hiljalleen ne arjen tutut jutut alkaa muistua mieleen. Tästä se lähtee taas.
Asupostaukset ovat olleet viime aikoina vähän vähällä, mutta yritän lisätä niitä. Tämä asu sopii hyvin loppukesään. Suosikkitoppini, yhdistettynä neulehameeseen. Kuten olen kirjoittanut, olem tänä kesänä käyttänyt hameita ja mekkoja enemmän, kuin vuosiin. Tosin, minusta on myös tuntunut paremmalta, kuin pitkiin aikoihin ja pukeutumisesta on tullut entistä tärkeämpi osa itseilmaisua.
Tällaista meille kuuluu juuri nyt. Enimmäkseen sitä arkea, mikä on aivan ihanaa. Olen tällä hetkellä tosi tyytyväinen tähän meidän arkeen.