Raskausviikko 32 (31+0 – 31+6)
0
Beben koko: Kesäkurpitsa
Oireet: Parit oikeasti napakat supistukset.
Himot: Ei oikeastaan ole ollut.
Raskausviikko 32
Tällä hetkellä päällimmäisenä mielessä on se, että maksa-arvoja mittaavat verikokeet olivat normaalit. Tätä on jotenkin ihan hirveän vaikeaa uskoa. Voin uskoa täysin sen, että olen kuvitellut kutinat, koska ihmisen mieli on uskomaton. Mutta lähinnä tuntuu uskomattomalta mahdollisuus, että minulla voisi olla raskaus, jossa ei ole osana hepatogestoosia. Mikä on tietysti tosi hyvä juttu. Olin vain ennusteiden vuoksi niin asennoitunut taas yhteen kutisevaan loppuraskauden, että tätä on vaikeaa uskoa. Toki nyt toivotaan, että loppuraskauskin menisi ilman kutinoita. Ainakin Naistenklinikan kätilö sanoi, että se voisi olla mahdollista, vaikka ennuste lupaileekin muuta.
Tämä viikko on mennyt muutenkin todella hyvin. Tämä on ehdottomasti kaikkein helpoin raskauteni, lukuunottamatta niitä alun verenvuotoa. Muuten olen saanut voida todella hyvin. Olen jaksanut hyvin ja saanut liikkua ja tehdä normaalisti, mistä olen todella kiitollinen. Tiedän omasta kokemuksestani, että tällainen ei ole mitenkään itsestään selvää. Olen aiemmissa raskauksissa oksentanut kuukausia ja saanut lääkäriltä suosituksen levätä ennemmin, kuin liikkua. Joten, kun näin viikolla 32 voin mennä ja tehdä lähes normaalisti, olen siitä äärimmäisen kiitollinen.
Paino
Sanon nyt pari sanaa omasta painostani ja painon nousustani. Tämän on todennäköisesti ainoa kerta, kun tulen tämän mainitsemaan. Minulle sillä ei ole ollut mitään väliä, sillä minä kuulun siihen ihmisryhmään, joka imettäessä käytännössä katsoen kuihtuu. Muutenkin olen jo useamman vuoden ollut sinut kroppani ja painoni kanssa. Minulle on riittänyt, että voin hyvin, olen terve ja jaksan touhuta lasten kanssa. En ole hoitajaa pyytänyt mitenkään peittelemään vaa-an lukua. Olen siis ollut tietoinen siitä, miten painoa on tullut. Ja olen myös huomannut, että sitä on tullut huomattavasti vähemmän, kuin aiemmissa raskauksissa, vaikka en ole tehnyt mielestäni mitään yhtään enempää erilailla. Jälleen yksi juttu, mikä on tässä raskaudessa aivan erilailla.
Tällä viikolla minulla oli myös synnytyspelkopoliklinikan käynti Naistenklinikalla. Huomasin uudelleen raskautuessani, että edellisistä synnytyksistä oli jäänyt asioita kaivelemaan. Olin aluksi sata prosenttisen varma siitä, että haluan sektion. Etten missään nimessä halua synnyttää enää lateitse, koska sektio tuntuu hallittavammalta tilanteelta. Mieli on kuitenkin muuttunut raskauden edetessä ja kätilön kanssa juteltiin siitä, mitä heidän puoleltaan voitaisiin tehdä minun alatiesynnytykseni eteen. Päätin, että kirjoitan tästä käynnistä ihan oman postauksensa. Asiaa tuntuu olevan sen verran.
Loppuun haluaisin sanoa, että meidän vauvalla on nimi. Kriiseilyt on ohi ja nyt vaikuttaisi oikeasti siltä, että vauvan nimi on lyöty lukkoon. Isosiskot ovat myös hyväksyneet nimen.
Isompien lapsien nimet on myös päätetty jo enne syntymää. Minä en ole kokenut sitä, että nimi ei syystä tai toisesta sopisikaan vauvalle. Oma äitini on ymmärtääkseni päättänyt minun nimeni siinä vaiheessa, kun on saanut minut syliinsä. Minun lapsillani on kuitenkin ollut nimet valmiina. Ja uskon, että myös tämä kolmas kasvaa omaan nimeensä ajan kanssa. Siitä tulee hänen näköisensä nimi.
-Jenni
1 & 3 KUVAT: Katri Konderla / EDITOINTI: Minä
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit
LUE MYÖS
Raskausviikko 31 (30+0 – 30+6)
Raskausviikko 30 (29+0 – 29+6)
Raskausviikko 29 (28+0 – 28+6)