Miksi halusin itsestäni boudoirkuvat
BOUDOIRKUVAT SAATU KOHINA VISUALS
Siitä ei ole kovin montaa kuukautta, kun heräsin ajatukseen siitä, että haluaisin itsestäni boudoirkuvia. On aika perinteistä, että näitä annetaan uudelle puolisolle huomenlahjaksi, mutta minä halusin ottaa kuvat itseäni varten. Olen käynyt viimeisinä vuosina läpi sellaista myllyä, että kukaan ei halua joutua sellaiseen. Juuri nyt koen olevani enemmän minä, kuin vuosiin. Olen rikki ja haavoilla, mutta kuitenkin minä. Boudoirkuvat tuntui hyvältä tavalta juhlistaa tätä.
Osana henkiseen väkivaltaan kuuluu kaikenlainen haukkuminen ja alistaminen ja se, että saa uhrin kuvittelmaan asioita. Kuvittelin vuosia aiheuttaneeni tilanteen itse. Ajattelin, että minä olin se, jonka pitäisi muuttua, olla parempi ja antaa enemmän tilaa. Nyt jälkeen päin olen ymmärtänyt, että olen toivonut kumppaniltani ihan normaaleja asioita. Tilanne on ollut nurinkurinen ihan muilla tavoilla.
Joten oma eron jälkeinen elämäni alkoi vahvalla itsetutkiskelulla. Uskon, että oma erohehkuni suorastaan leimahti niin vahvasti silloin, kun kontrasti sinkkuelämän ja toksisen parisuhteen välillä oli niin suuri. Minä tunsin olevani todella vapaa.
Sen lisäksi heräsin ihan uudestaan omaan naiseuteeni ja se oli ihanaa. Pukeutumiseni muuttui. Ostin hameita, pitsikauluksisia toppeja. Myös valokuvani somessa muuttuivat rohkeammiksi. Löysin oman ääneni millä puhua. Eikä tämä edes liity pelkästään siihen, että erosin toksisesta suhteesta. Monet naiset kokevat vapautumista eron jälkeen. Muistan itse elävästi sen, kunka oman äitini vaatekaappiin alkoi ilmestyä toinen toistaan värikkäämpiä ja lyhythelmaisempia mekkoja. Olin silloin noin kymmenvuotias ja muistan tänä päivänäkin äitini erohehkun. Muistan ihailleeni äitiä silloin todella paljon ja ajatelleeni, että hän on todella kaunis.
Ja minä tosiaan halusin ikuistaa tämän ajan nimenomaan boudoirkuvilla. Jotta muistaisin vielä joskus tulevaisuudella, millainen upea, vahva nainen minä olen. Onneksi löytyi kuvaaja, joka näki minussa nämä samat asiat ja me puhuimme heti samaa kieltä. Kun lopulta sain kuvat itselleni, aloin itkeä. Ne ovat yksinkertaisesti kerrassaan upeita. Minusta jokaisen naisen pitäisi edes kerran elämässään saada itsestään boudoirkuvat muistutuksesti omasta upeudestaan.
Ajattelin kirjoittaa teille vielä erikseen siitä, millaista oli osallistua boudoirkuvauksiin. Tämän postauksen tarkoitus oli vain fiilistellä niitä syitä, jotka saivat minut haluamaan boudoirkuvia.
-Jenni
KUVAT IDA KERÄNEN
Lue myös
Kun löysin uudestaan naiseuteni
”Nainen ei saa harrastaa seksiä, jos haluaa naimisiin.”