Opiskelu ja ahdistuneisuushäiriö
0
Yritin ihan oikeasti miettiä teille jotain muuta kirjoitettavaa, mutta en keksinyt. Onhan tämä tällä hetkellä merkittävä asia arjessani, joten tässä pientä päivitystä.
Kirjoitin viime viikolla siitä, että sain päätöksen erityisestä tuesta opiskeluun. Erityistä tukea tarjotaan, jotta opiskelija saa koulun suoritettua loppuun. Minulla se syy, jonka tueksi tämän sain, oli ahdistuneisuushäiriöni. Sain diagnoosin viime vuoden lopulla burn outin jälkeen ja se on kieltämättä hankaloittanut opintojen jatkamsita. Kaiken aloittaminen on ollut todella vaikeaa ja Toki, tiedostan, että tämä on asia jonka kanssa opetellaan hiljalleen elämään, sillä ahdistuneisuushäiriö voi olla pitkäaikainen kaveri.
Tapasin tukihenkilöni
Erityiseen tukeen kuuluu se, että minulla on tukihenkilö, jonka kanssa tapaamme viikottain ja tutkimme silloin opintojeni etenemistä. Tapasin tämän tukihenkilön ensimmäistä kertaa ja hän auttoi tänään muun muassa minua saamaan kulkulätkän koulun tiloihin. Kun siirryin oppisopimukselta etäopiskeluun, niin näytti siltä, että kaikki unohtivat ettei minulla ollut tätä kulkulätkää ja kukaan ei siis osannut silloin kertoa sen hakemisesta. Nyt minulla on vihdoin se ja pääsen myös syömään koululle sen kanssa.
Tämän jälkeen istahdettiin kirjastoon ja käytiin läpi sitä, mikä hänen toimenkuvansa minun kanssani on. Ja minä kerroin, että miten tähän tilanteeseen on päädytty. Kerroin kokeneeni lähisuhdeväkivaltaa ja eron jälkeistä vainoamista, joka johti burn outtiin ja ahdistuneisuushäiriöön. Varsinkin vainoamisen aikaan olin koko ajan ahdistunut, kun silloin en saanut hetken rauhaa vainoamiselta, mikä todennäköisesti on ollut laukaiseva tekijä häiriölle. Hän kyseli minulta häiriöstäni ja sanoi hetken juttelun jälkeen ihailevansa minua ja sitä valoa, joka sisältäni loistaa kaiken kokemani jälkeen. Tässä kohtaa tunsin, miten kyynel vieri maskin sisään. En tiedä huomasiko hän sitä.
Teimme suunnitelmat tälle ja ensi viikolle. Tapaamme hänen kanssaan heti maanantaina, kun olen ensin tehnyt tällä viikolla YTO-kummin kanssa lukujärjestyksen itselleni. Todennäköisesti ensimmäisiä aineita, jotka teen pois jaloista pyörimästä, ovat matematiikka ja digitaidot. Kesäkuulle on sovittuna jo ruotsin lähiopetusta. Kävimme myös läpi sen, mitä lähiopetus todellisuudessa on näin aikuispuolella. Vaikka osallistun lähityöskentelyyn, se on enemmän itsenäistä työskentelyä, kuin sellaista peruskoulun opetusta.
Päivä, vaikka se kesti tällä kertaa vain kaksi tuntia, oli minulle todella rankka. Niin hullulta, kuin se kuulostaakin. Mutta olin koko sen pari tuntia aika ahdistunut. Ja sitähän se ahdistuneisuushäiriö on, eli jatkuvaa ahdistusta, joka on tilanteisiin nähden liiallista. Ja koska tällainen tila ei ole normallia, sitä kutsutaan häiriöksi. Minulla ei ole ollut mitään varsinaista syytä ahdistua, mutta ahdistun silti ja se on henkisesti aika rankkaa. Joten kahden tunnin tapaaminen oli minulle henkisesti yhtä rankka kokemus, kuin täysipitkä työpäivä. Simahdin kotona todella nopeasti päiväunille.
Todennäköisesti ensimmäiset viikot ovatkin minulle ahdistavia ja uuvuttavia, ennen kuin viimein alkaa helpottaa.
Tässä nyt nämä opintojen eräänlaiset uudelleenaloitus kuulumiset tältä erää.
-Jenni
KUVAT: Katri Konderla / EDITOINTI: Minä
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals