Muistoja hänestä – elokuva
0
MAINOS / KUTSUVIERASTILAISUUS KIRJAMIMMIT & LEFFAMAAILMA*
Hei ihana! 🩷 Halusin kirjoittaa tällä kertaa elokuvasta, jota olin katsomassa. Kirjamimmit kutsuivat minut ja muutamat muut katsomaan ennakkonäytökseen uuden Muistoja hänestä -elokuvan. Sitä esitetään parhaillaan elokuvissa ja ensi-ilta on ollut 13.3, joten nyt on loistava hetki mennä elokuviin. Kyseessä on adabtaatio, joka perustuu Coleen Hooverin kirjoittamaan saman nimiseen kirjaan. Coleen Hoover on kirjoittanut muun muassa Se päättyy meihin kirjan, josta on niin ikään tehty elokuva.
Muistoja hänestä
Elokuvassa Kenna palaa vankilasta vapauduttuaan kotikaupunkiinsa ja yrittää tavata tyttärensä, jonka huoltajina toimii lapsen isovanhemmat. Nämä kieltävät Kennaa tapaamasta tytärtään. Pian Kenna tutustuu paikalliseen baarimikkoon ja he löytävät väliltään yllättävän yhteyden. Samaan aikaan Kenna yrittää saada elämänsä kokoon vankilatuomion jälkeen.
Muistoja hänestä -elokuva kertoo äitiydestä, menetyksestä ja uudesta alusta. Se on todella koskettava ja meistä kutsuvieraista kenelläkään ei pysynyt silmät kuivina. Koko sali kaikui nyyhkytyksistä suurimman osan elokuvaa. Minä yritin jonkin aikaa pidätellä kyyneleitä, mutta kun kuulin vierustoverini nyyhkytyksen niin padot aukesivat minullakin. Kahden tunnin itkumaratonista huolimatta suosittelen elokuvaa lämpimästi, kunhan muistat ottaa nenäliinan mukaan.
Olen huomannut, että näin äitinä tietyt leffat ja sarjat resonoi enemmän kuin toiset, niin hyvässä kuin pahassakin. Kesällä Fantastic Fourin näkeminen teki tiukkaa, koska siellä on lapsi pahassa paikassa. 😅 Olen myös joutunut jättämään joitain elokuvia kesken nimenomaan tämän vuoksi. En vain kestä kaikkea samalla tavalla sen jälkeen, kun sai omia lapsia. Tämän elokuvan jälkeen kömmin nukkumaan taapero tiukasti kainalossa ja nuuskuttelin hänen hiuksiaan samalla kun mietin miten kamalaa olisi olla erossa omista lapsista. Vuoroasumisessa näen kuitenkin isompia lapsia säännöllisesti, vaikka ollaankin myös paljon erossa. Toki se teki alussa paljon enemmän tiukkaa, mutta se että joutuisi olevaan vuosia erossa eikä saisi nähdä lapsen kasvavan. 😭 Ymmärrät ehkä miksi elokuva osui herkkään paikkaan.
Oli ihanaa päästä leffaan Kirjamimmien ja muiden kirjojen ystävien kanssa. Jopa tämä introvertti jäi suustaan kiinni näytöksen jälkeen. Oli ihanaa nähdä tuttuja, puhua kirjoista ja kirjoittamisesta, sekä myös omasta romaanista. (Siihen liittyen minulla on uutisia, jotka kerron myöhemmin.)
Olin nähnyt elokuvasta trailerin, mutta en ole vielä lukenut kirjaa joten tiesin vähän mitä on tulossa, mutta en toki kaikkea. Saatiin tilaisuudesta kyllä kirjat mukaan, joten se voisi olla seuraavana lukulistallani. Moni kirjan lukenut sanoi, että elokuvaan oli saatu hyvin kirjan tunnelma ja tilanteet etenivät luonnollisen oloisesti myös filmillä. Joten olisiko tässä seuraava elokuva jota menet katsomaan?
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok / YouTube
Podcast: Kaverin kanssa
LUE MYÖS
Miksi sokeriton maaliskuu ja miten se on lähtenyt sujumaan
Hei ihana! 🩷 Tein tästä aiheesta postauksen jo Instagramin puolelle, mutta ajattelin höpötellä aiheesta pidemmin myös täällä blogin puolella koska se selvästi kiinnostaa ihmisiä. Vastaan tässä samalla muutamiin kysymyksiin, joita sain Instagramin kautta aiheeseen liittyen.
Olen tehnyt viimeiset kaksi vuotta valtavasti töitä ruokasuhteeni eteen ja opetellut nimenomaan sitä sallivuutta ja ettei ole olemassa hyviä ja huonoja ruokia. Se on tehnyt itselleni todella hyvää. Samaan aikaan olen kamppaillut oman painoni kanssa. Se nousi raskauden jälkeen ja imetyksen aikana, mikä on ahdistanut. Vaikka olen tehnyt parhaani hyväkysyäkseni kehoni myös nyt, on se ollut välillä todella vaikeaa. Samaan aikaan olen yrittänyt saada painon putoamaan terveyssyistä, tuloksetta.
Olen ollut yhteydessä terveydenhoitoon, jotta saisin apua ja tukea painon pudottamiseen, mutta ainakin julkisella puolella pyydettiin palaamaan 8-18 kuukauden kuluttua uudelleen ja muistutettiin, että painon pudottaminen on pitkäjänteistä työtä. Ihan kun en tätä tietäisi. 😅
Kuvat otettu ravintola Bruketin pr-tilaisuudessa (mainos*)
Miksi Sokeriton maaliskuu
Saatuani tällaisen vastaanoton terveydenhoidolta, mietin mitä voisin tehdä vielä itse ja yksi vaihtehto mitä en ollut vielä kokeillut oli sokeriton. Minua kiinnosti vaikuttaisiko sokerin pois jättäminen kuinka paljon painon pudotus yrityksiini. Sen lisäksi minua kiinnostaa myös verensokerien tasaaminen ja elimistön matala-asteisen tulehduksen vähentäminen.
Olin jo ennen tätä ajatusta tehnyt paljon töitä oman karkkihampaani kanssa. Olen jo parin vuoden ajan jäljittänyt sokerinhimoani ja huomannut, että 97 % kaikista kerroista se on johtunut siitä, että olen jo syönyt huonosti, nukkunut huonosti tai olen ollut ahdistunut. Tämän tiedostaminen on auttanut valitsemaan paremmin niissä tilanteissa kun jotain makeaa on tehnyt mieli ja se on vähentänyt makean syöntiä merkittävästi, vaikka en olekaan kieltänyt itseltäni herkuttelua. Tämä oli iso syy sille, miksi uskalsin lähteä kokeilemaan sorkeritonta maaliskuuta. Käytännössä koin, että minun piti luopua oikeastaan siitä pienestä lusikallisesta ruokosokeria, jonka olen laittanut yleensä kahvin sekaan, vaikka toki olen luopunut monesta muustakin.
Mistä luovuin?
Päätin jo alussa, että olen itselleni sokerittoman suhteen armollinen, vaikka yritänkin rajata makeaa pois melko kattavasti. Luovuin sokerin lisäksi myös kaikista sokerin korvaajista (agavesiirappi) ja makeutusaineista, mutta en aio kytätä ihan kaikkia aineosaluetteloita kuten vaikka salaatinkastikkeita sokereiden varalta. Syön myös marjoja ja hedelmiä ihan normaalisti, vaikka tiedän niitäkin jotka on jättäneet myös ne pois. Tämä tapa on toiminut tosi kivasti ja tuntuu oman pään sisällä selkeältä.
Olenko huomannut jonkinlaista muutosta?
Nyt sokeritonta on kulunut jo yli viikon ajan ja yksi selkeä mitä olen huomannut, on se että minun pitää mennä nukkumaan jo yhdeksän jälkeen ja omasta mielestäni nukun pääasiassa sikeämmin. Toki meillä on kotona myös reilu kahden vuoden ikäinen taapero, joka heräilee öisin ja vaikuttaa näin myös minun yöuniini. Parin viime yön aikana olen itseasiassa nukkunut todella vähän nimenomaan taaperon vuoksi.
Muutaman ensimmäisen päivän ajan kärsin päänsärystä, joka sitten onneksi helpotti. Sen lisäksi huomaan, että makuaistini on muuttunut ja maistan monet maut paljon selkämmin. Hyvänä esimerkkinä nimenomaan marjojen maku. Tämä on myös sellainen muutos, josta olen kuullut puhuttavan.Muuten en ole huomannut muuta erikoista, mutta jatkan sokeritonta kuukauden loppuun ja katson mikä fiilis on.
Mikä jännitti eniten?
Iso helpotus on ollut se, että minulle ei ole tullut kertaakaan sellaista ”pakko saada makeaa nyt”-himoa, vaikka monesti ihmisen tekee juuri niitä asioita jotka häneltä on kielletty. Minulla ei ole tällä kertaa tullut mitään himoja vain tämän takia. Muutamat kerrat on tehnyt mieli makeaa, mutta se on helpottanut syömällä ruokaa koska pohjalla on ollut nälkä.
Väitän että sitä himoa ei ole tullut sen vuoksi, että olin ennen sokeritonta tehnyt paljon töitä itseni kanssa ja jäljittänyt niitä makeanhimon syitä. Arvailen että kaksi vuotta aiemmin tämä ei olisi ollut yhtä helppoa.
Sosiaalien paine
Isoin yllätys oli se miten voimakasta sosiaalista painetta voi tuntea tämän asian suhteen. Olin taannoin pr-tilaisuudessa ihanassa ravintola Bruketissa (mainos*) ja tilaisuuden lopuksi tarjolla oli leivonnaisia. Siinä sitten kamppailin nimen omaan sitä sosiaalista painetta vastaan kun tuli leivonnaisten vuoro. Se oli paljon kovempaa kuin mikään makeanhimo. Mietin jo, että pitäisikö syödä vaikka puolikas omenaleivos ettei minun ajatella olevan epäkohtelias. En itse syönyt mitään, mutta sain herkkuja mukaan kotiin viemisiksi mistä perheenjäseneni olivat äärimmäisen tyytyväisiä. Mutta en olisi voinut uskoa, että sosiaalinen paine olisi se kovin vastus.
Ja näitä sosiaalisia tilanteita tulee ihan varmasti jatkossakin vastaan, mutta nyt on selvitty siitä ensimmäisestä. Seuraavat sujuvat varmasti helpommin.
Tässä oli muutamia ajatuksia joita olen pyöritellyt sokeriton maaliskuu aikana. Palaan aiheeseen varmasti vielä kun kuukausi on lopussa.
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok / YouTube
Podcast: Kaverin kanssa