Hae
Big mamas home

Simppeli klassinen asu

Tämä viikko syysloman ja muuton jälkeen on ollut kyllä aika vaiherikas. Puolisoni ei selkeästi ole päässyt vielä tähän lapsiperhearkeen kunnolla sisään, sillä hänellä tämä lasten lomaltapaluu otti koville. Me saatiin elää kuitenkin yli viikko ihan vain aikuisten ehdoilla. Lapsille myös selkeän totutun rytmin muuttuminen on ollut kova pala. Ensimmäine ilta kotona oli varsinainen mayhem, mutta siitä selvittiin. Viikolla lapset ovat nukkuneet sitten enemmän meidän makuuhuoneessa, kuin omassaan. Joko patjoilla tai sitten kuopus minun vieressäni.

Jotenkin tässä taas näkee sen, miten äärimmäisen tärkeitä rutiinit ovat lapsille. Ne tuovat turvaa ja selkeyttä.

 

Tänään lapset lähtevät taas isälleen muutamaksi päiväksi niin me voidaan hengähtää hetki mayhem viikon jälkeen. Huomenna meillä on oikein kunnon treffi-ilta. Puolisoni haluaa juhlistaa kanssani tätä yhteenmuuttoa ja hän on viemässä minut ensin drinkeille ja sitten syömään.

Nainen seisoo kivitalon edessä. Päällään hänellä on puuterin värinen villakangastakki, farkut ja korkokengät. Nainen seisoo kivitalon edessä. Päällään hänellä on puuterin värinen villakangastakki, farkut ja korkokengät.

 

Takki / H&M

Ohut neule / H&M

Farkut / H&M

Laukku / H&M

Korvakorut / Smiling design uniikkikappaleet

Kengät / Ei muistikuvia

 

Nainen pukeutuneena villakangastakkiin, farkkuihin ja korkokenkiin, katselee pois päin kamerasta. Nainen kietoo villakangastakkia varalonsa ympäri ja hymyilee.

Simppeli klassinen asu

Tämä asu on ihan super kiva ja aika simppeli. Meitin hetken aikaa olisiko tämä liian simppeli esiteltäväksi blogissa. Mutta miksi olisi? Vaikka rakastan kukkamekkoja ja isoja korviksia, niin tyylini perusta on todella klassinen. Tähän asuun uniikit korvakorut ja revityt farkut tuovat sopivasti särmää.

Pikkuhiljaa nahkatakki on vaihtunut tähän viime vuonna ostamaani takkiin. Varsinkin kaikkein kylmimpinä päivinä. Tämän alle ei tarvitse pukea ihan niin paksusti päälle. Ohuempikin neule riittää.

Satulan mallinen käsilaukku roikkuu olalla, villakangastakkia vasten. Farkkujen verhoamat jalat, joissa on mustat, yksinkertaiset korkokengät.

Käytän todella vähän tällaisia perinteisiä korkkareita. Nämä ovat itseasiassa ainoani ja nämä ovat olleet minulla vuosia. Osasyy sille, miksi käytän tällaisia kenkiä niin vähän on se, että minun on todella vaikea löytää sopivan kokoisia. Jalan mallini on haastava. Se on kooltaan hankala, 41,5 ja sen lisäksi lestini on leveä. Näistä syistä on todella vaikea löytää jalkaani sopivia avokkaita ja korkkareita. Tällaista perusmallia on kuitenkin helpompi löytää myös tällaiselle hankalalle jalalle.

Toki, yksinkertaisuus on kaunista. Nämä ovat oikein toimivat mustat korkkarit, vaikka eivät mitkään muotiluomukset.

Hymyilevä nainen villakangastakissa. Tauskalla kivitalon seinä. Nainen kävelee katua pitkin. Taustalla vanha kivitalon seinä.Hymyilevä nainen villakangastakissa. Tauskalla kivitalon seinä.

Mitä pidätte tästä klassisemmasta asusta?

-Jenni

 

KUVAT: Katri Konderla / EDITOINTI: Minä

 

Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok

Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit

LUE MYÖS

Aivan tavallinen arkiasu

Second hand asu

Syksyn kivoin asu

Vaaleanpunainen neule

Satiinihame ja neule

2 kommenttia

  1. H kirjoitti:

    Ihana asu, vaaleanpunainen sopii sinulle.

    Minulla on myös leveä jalka ja jalan koko kahden peruskoon väliltä. Clarksin ja Gaborin korkkareista on löytynyt sopivia ja puolikokojakin löytyy.

    Tsemppiä sinne. Ehkä tilannetta voi vähän verrata vaikka vauvan syntymään, silloinkin uuden perhetilanteen ja roolien tasaantumiseen on mennyt aikaa. Puolikin vuotta on haettu perheessä rooleja uudestaan. Sitten yhtäkkiä on huomannut, että tilanne on tasaantunut.
    Positiivinenkin muutos vie kuitenkin voimavaroja. Ajan kanssa helpottaa. Hyvin te vedätte!

    • Jenni - BMH kirjoitti:

      Kiitos korkkarivinkinstä. Perehdyn niihin.

      Ja joo, voi varmasti verrata vauvan syntymään. Luin jostain, että uusperheen muodostumiseen menee peräti viisi vuotta. Eli tässä ei todellakaan ole mikään yhden yön sopeutuminen edessä. Mutta tehdään parhaamme ja yritetään kuunnella niitä lapsia, jolla ei ole vielä tunnetaitoja tämän kaiken käsittelemiseen. Ja kuunnellaan toisiamme ja puhutaan. Kyllä tämä tästä nimenomaan ajan kanssa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *