Viikonloppuna Lapsimessut ja kuvaustreffit
0Liput Lapsimessuille saatu.*
Huh huh. Istahdin juuri sohvalle, kun olin hetki sitten miettinyt pinnasängyn vieressä elämänvalintojani. Mietin, että jos olisin valinnut toisin, jossain kohtaa elämässäni, olisikon jossain vuorilla vaeltamassa sen sijaan, että taistelisin yhden härkäpään kanssa nukkumaanmenosta. Voitte ehkä arvailla, että tänään on ollut astetta rankempi ilta vauvan kanssa. Sen lisäksi meillä on ollut jonkinlainen unitaantuma, jonka vuoksi en ole saanut öisin nukuttua ihan niin hyvin, kuin pitäisi. Onneksi nämä ovat niitä yksittäisiä rankempia hetkiä. Nyt jo helpottaa, kun lapsi on onnellisesti nukahtanut ja olen itse saanut vedettyä vähän välihappea.
Toivotaan, että meillä nukutaan ensi yönä.
Lapsimessut
Kierrettiin perjantaina Lapsimessut ennen Toten töitä. Messuilla oli melkoisesti väkeä jo perjantai päivällä. Olen todennut jälkeenpäin, että kierrettiin messut vähän puoli huolimattomasti. Meillä jäi osa messuhallista käymättä kokonaan läpi. Mutta bongattiin kuitenkin ne muutamat, jutut jotka meitä kiinnosti. Tottea kiinnosti peliosastot, minua puolestaan muun muassa Annon ja Metsolan yhteistyömallisto. Myös Kaikon osasto kiinnosti. Harkittiin tuolle perheen pienimmälle uutta bambi-bodya, mutta toistaiseksi se jäi vielä ostamatta.
Käytiin myös Play Cafen osastolla moikkaamassa Idaa. Osasto oli aivan ihana. Sinne oli tuotu hiekkalaatikko, jossa meidänkin vauva pääsi möyrimään. Tyyppi maisteli myös ensimmäistä kertaa miltä se hiekka maistuu. Hieman huvittaa, mitten se hiekan maistelu on enismmäinen asia, mitä nuo vauvat tekevät kun pääsevät nököttämään laatikkoon. Me maisteltiin siinä Play Cafen osastolla bagelit ja pullat.
Tiedättekö muuten mitä. Olen alkanut treenaamaan intuitiivista syömistä. On ollut todella ihanaa päästää irti sellaisesta tietystä ajattelutavasta, mikä liittyy ruokaan. Ja vaikka syön mitä mieli tekee ja milloin mieli tekee, niin en ole elänyt karkilla ja sipsillä. Aterioihin on mahtunut se pulla ja bagel, mutta myös paljon muuta.
Lauantaina me pidettiin palaveria Hannan kanssa, sillä suunnittelemme parhaillaan yhteisiä työkuvioita. Joista olen äärimmäisen innoissani. Palaveerattiin meillä ja potkaistiin hommat käyntiin. Totte oli maailman ihanin ja hemmotteli meitä aamusta pienellä pannukakku buffetilla. Vauva sai myös osansa marjoista ja hedelmistä omalle lautaselleen. Kiinnostaisiko teitä, muuten kuulla miten sormiruokailu on meillä edistynyt? Vatsa täynnä oli hyvä aloittaa suunnitteleminen. Totte jätti meidät Hannan kanssa kahdestaan ja lähti vauvan kanssa asioille.
Kuvaustreffeillä talvipuutarhassa
Sunnuntaille olin sopinut kuvaustreffit ihanan Ellan kanssa, johon olen tutustunut Menesty lempeästi ohjelmassa. Oltiin sovittu, että tavataan Talvipuutarhassa ja otetaan siellä vähän kuvia. Talvipuutarhassa oli melko täyttä jo siinä vaiheessa päivää, mutta saatiin silti aivan ihania kuvia. Oli myös tosi virkistävää päästä kuvaamaan muitakin, kuin omia juttuja. Huomaan, että minulta löytyy intohimoa kuvaamiseen ja se on jotain, missä olisi mahtavaa kehittyä ja viedä sitä eteenpäin. En tosin ihan täysin tiedä, mitä kaikkea voisin tehdä kuvaamalla. Mutta ehkä se tästä muotoutuu aikanaan.
NÄMÄ KAKSI KUVAA: Ella / EDITOINTI: Minä
Totte on ollut koko viikonlopun iltavuoroissa, mikä tarkoittaa sitä, että me ollaan oltu iltaisin vauvan kanssa kahdestaan. Vauva on nykyään aika kerkiäväinen tyyppi, joten illat hänen kanssaan meinaavat olla ihan täyttä työtä. On toki ihan mahtavaa saada seurata hänen kasvuaan ja kehitystään ja sitä, mitä kaikkea hän keksii. Tällä hetkellä siskojen huone kiinnostaa luonnollisesti kaikkein eniten ja sinne pitäisi päästä. Samoin äidin istutukset vetävät tätä pikku tyyppiä puoleensa. Kuten sanoin, hänen vahtimisensa käy nykyään ihan työstä.
Nyt sitten nokka kohti uutta viikkoa. Minulla on listalla muutamia työjuttuja, jotka haluan saada tehdyksi Toten vapaiden aikana. Muuta isompaa ohjelmaa tälle viikolle ei oikeastaan ole. Mennään fiiliksen mukaan. Ihanaa viikkoa!
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit
LUE MYÖS
Pääsiäinen aikuisten ja vauvan kesken
Kuulumisia
Heipä hei. Ajattelin nyt availla omaa kirjoitusblokkiani kertomalla hieman meidän kuulumisia. Tällaiset kirjoitusblokit kuuluvat kuitenkin asiaan. Ne ovat inhottavia, mutta yritän suhtautua niihin rennosti. Yleensä ne aukenevat ennemmin tai myöhemmin. Mutta ehkä tällainen keveämpi aihe edesauttaa asiaa.
Meidän arki on sitä ihan perus lapsiperhearkea. Silloin kun kaikki kolme lasta ovat saman katon alla, aika menee siivillä. Vauvalla on menossa vaihe, jolloin hän tuntuu vaihtavan paikkaa aina kun silmäänsä räpäyttää. Ja aina hän on jonkinlaisessa ”pahanteossa”. Eli repimässä verhoja, livahtamassa siskojen huoneeseen, rusikoimassa robotti-imuria tai jotain muuta vastaavaa. Tämä ennen kaikkea naurattaa, sillä tämä vaihe kuuluu ennen kaikkea asiaan. Maailmasta on tullut kerta heitolla paljon ihmeellisempi paikka, kun hän on lähtenyt liikkelle ja oppinut nousemaan ylös. Joten ymmärtäähän se, että paikoillaan on vaikea pysyä.
Isoilla onkin ollut hieman sopeutumista tähän varsin kerkeäväiseen pikkuveljeen. Silti he edelleen jumaloivat pientä sisarustaan.
Hyviä hetkiä ja vähän surullisiakin
Arki rullaa ja saman aikaan siihen mahtuu paljon kaikkea pientä. Me ollaan käyty Toten kanssa treffeillä. Sen lisäksi käytiin tässä taannoin koko perhe Sea lifessa, mikä oli jälleen koko perheen kiva kokemus. Sea Life oli itseasiassa silloin, kun Vantaalla sattui se kouluampuminen. Silloin me vanhemmat kaivattiin vähän muuta ajateltavaa. Vietettiin siksi kiva iltapäivä yhdessä perheenä. Silloin illalla käytiin sitten isompien lasten kanssa se todella raskas keskustelu aiheesta. Meidän isot otti ja käsitteli tämän kaiken jotenkin todella hienosti. Minä itkin tilanteessa. Mutta kuten sanottu, lapset käsitteli tämän todella hienosti. Ja tiedän myös, että aihetta on käsitelty myös koulussa ja varhaiskasvatuksessa.
Toivon vain hartaasti, että mitään vastaavaa ei tarvitsisi lasten kanssa myöhemmin käsitellä.
”Äiti itketkö sä?”
”Kyllä, kun tämä on niin surullinen juttu.”
Unikoulu
Vauvan kanssa on aloitettu unikoulu, joka tarkoittaa ennen kaikkea sitä omaa sänkyä. Minä olisin voinut jatkaa vauvan vieressä nukkumista, mutta hän on niin liikkuvainen, että laidallinen sänky alkaa olla turvallisuuskysymys. Unikoulun alettua, nukutushommien päävastuu siirtyi suoraan Totelle. Ja hän on hoitanut homman todella mallikkaasti. Vauva nukahtaa omaan sänkyyn ja nukkuu siellä 3-4 tunnin pätkän, ennen kuin siirtyy viereeni ensimmäiselle syötölle.
Palaan meidän unikouluun myöhemmin vähän tarkemmin. Olen instagramin puolella saanut kysymyksiä siihen liittyen, joten tarkempi postaus saattaa olla myöhemmin paikoillaan.
Meillä oli myös aivan uskomattoman ihana kokemus perhekuvauksissa. Henria otti meidän perheestä aivan uskomattoman ihania kuvia Vallilan studiollaan. Nämä kuvaukset liittyvät aiempaan Mekko & brunssi-päivään, johon osallistuin aiemmin. Saatiin sen lisäksi myös vapaavalintainen kuvaus, josta Henria saa itselleen portfoliomateriaalia ja me saadaan hänen ottamansa perhekuvat. Olen innoissani siitä, että me saadaan pian kuvat tästä meidän ihanasta perheestä. Näin vilauksen muutamista kuvista, enkä malta odottaa, että näen valmiit kuvat.
Siinä oli nyt joitain viime aikojen kuulumisia. Olen varmasti unohtanut jotain, mutta tämä on hyvä tällä erää. Toivon mukaan blokkini avautuu ja saan kirittyä hieman kirjoitustahtiani.
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit
LUE MYÖS
Pääsiäinen aikuisten ja vauvan kesken