Hae
Big mamas home

Henkisen väkivallan jäljet

Eräs teistä seuraajista kysyi minulta, millaisia jälkiä pitkään jatkunut väkivalta on minuun jättänyt, kun kerroin kokeneeni lähisuhdeväkivaltaa. Lupasin harkita aiheesta kirjoittamista. En vain oikein tiennyt, mistä kaikesta kirjoittaisin. Sitten aloin miettiä mitkä asiat aiheuttavat minussa tällä hetkellä pelkoa, mihin tilanteisiin pelkoni liittyvät. On muutamia juttuja, jotka liitän edelleen vahvasti kokemaani väkivaltaan. Tarkoitukseni on nyt kertoa nimenomaan niistä asioista, jotka ovat seurausta omalla kohdallani pitkään jatkuneesta henkisestä väkivallasta. En voi puhua kenenkään muun suulla kuin omallani ja vain omista kokemuksistani. Jokainen kokee väkivallan eri tavalla ja reagoi siihen eri tavoin. Minulla on kokemusta vain itsestäni.

Kaikki, jotka minä tunnen, nimeävät sen henkisen väkivallan musertavammaksi kuin fyysisen. Samoin minä. Fyysistä väkivaltaa sattui harvoin, mutta henkinen väkivalta oli jatkuvaa. Se musertaa itsetunnon ja pirstaloi persoonallisuuden. Minä olen saanut itsetuntoni takaisin, mutta silti on jotain juttuja jotka vaikuttavat minuun tänä päivänäkin. Ja tässä ne nyt ovat.

En usko sitä, mitä minulle sanotaan

En tarkoita tätä yleisesti. En lähtökohtaisesti usko, että ihmiset valehtelevat. Mutta jos minulle sanotaan, että minusta välitetään tai minusta pidetään, en usko sitä. En ajattele suoranaisesti, että ihminen valehtelee, mutta en pysty luottamaan sanoihin. Vuosien ajan kuulin yhtä, samalla kun selän takana tehtiin aivan päin vastoin. Nyt olen sitten huomannut, että uskon paremmin tekojen kautta. Minulle toimii paremmin se, että minut otetaan lähelle, kosketaan ja näytetään sitä välittämistä. En toki kiellä etteikö sitä olisi myös kiva kuulla.

Puolustaudun perääntymällä

Sen uhan tai kokemuksen ei tarvitse olla edes todellinen, kun minä jo peräännyn. Keko Salatan kappaleessa; Koska mä pelkään, sanoitetaan tätä tunnetta todella hyvin. “Mä työnnän sua, työnnän sua, pois kun epäilen et, onks tää aitoo vai vedätätkö mua.” Puolustaudun näkymätöntä vihollista vastaan perääntymällä ihmissuhteistani. Se on helpompaa, kuin kohdata ongelmat, vaikka ne olisivat kuvitteellisia. Tätä piirrettä olen työstänyt ehkä kaikkein eniten tässä kuluneen vuoden aikana.

henkinen väkivalta

En pysty tekemään aloitetta seksiin

Tämä on näistä kaikkein intiimein, mutta halusin silti lisätä sen tähän, koska tämä on niin konkreettinen. Tällä hetkellä en pysty tekemään aloitetta seksiin. Saatan miettiä sitä, mutta ajatuskin siitä, että tekisin oikeasti aloitteen saa minut paniikkiin. Pelkään tässä kaikkein eniten torjutuksi tulemista. Vaikka suurin osa miehistä osaa varmasti torjua naisen ihan asiallisesti, sain monta vuotta kuulla huorittelua ja halventamista samassa tilanteessa. Jäljelle jäi vahva trauma ja sitä kautta pelko.

Pelkään riitoja

En ole koskaan ollut mikään riitelijä, mutta nyt pienikin vihje mahdollisesta riidasta, saa minut paniikkiin. Ja tämä on tilanteita, jotka saavat minut mieluummin perääntymään, kuin kohtaamaan tilanteen. Minun pitää todennäköisesti tehdä vielä pitkään töitä siihen, että pystyn jonain päivänä riitelemään rakentavasti, enkä vain hyperventiloimaan.

Tässä ne nyt ovat. Minun väkivallan jälkeni. Minun henkiset arpeni. Uskon, että näiden tiedostaminen auttaa jo paljon. Mutta minulla ei silti ole mitään käsitystä siitä, pystynkö koskaan toimimaan näissä asioissa normaalisti.

Olisi kiva kuulla millaisia ajatuksia tämä postaus teissä herättää.

-Jenni.

Lue myös

Traumatyöskentely

Toinen nainen

Iha sekaisin ku seinäkello

Seuraa myös

Instagram

Facebook

Tiktok

Millainen oli tunnelukkokäsittelyn verkkokurssi?

Kaupallisessa yhteistyössä Helka Belt.

Viiden viikon tunnelukkotyöskentelyn verkkokurssi on nyt ohi ja on aika koota fiiliksiä kurssita tänne blogiin.

Päällimmäinen fiilis on todella hyvä, vaikka kurssin aikana tuli käytyä lävitse monenlaisia tunteita, myös niitä negatiivisia. Siitä huolimatta olen kokenut koko tämän myllytyksen erittäin tarpeelliseksi. Vaikka olin perehtynyt tunnelukkoihin jo ennen kurssia, opin valtavasti uutta ja tulen palaamaan kurssimateriaaleihin varmasti.

LUE MYÖS: Tunnelukkotyöskentelyn verkkokurssi

Big mamas home by Jenni S. - Millainen oli tunnelukkokäsittelyn verkkokurssi?

Mitä kurssilla käsiteltiin?

Tunnelukkokäsittelyn kurssi kestää siis yhteensä viisi viikkoa. Jokaiselle viikolle on oma teemansa. Sen lisäksi kurssi sisältää kaksi puhelua kurssin vetäjä Helkan kanssa. Näitä kurssin puheluita minun tulee ikävä. Helkan kanssa on teodella helppo puhua ja hän osaa laittaa miettimään asioita aivan uudelta kantilta.

Ennen kurssia uskoin vahvasti, että tunnelukkoni ovat syntyneet kokemissani huonoissa suhteissa. Nyt olen oppinut, että tunnelukkojen alkiot istutetaan oikeasti jo lapsuudessa. Huonot ihmissuhteet saattavat toimia niin sanonutusti hyvänä kasvualustana ja vahvistaa tunnelukkoja. Vaikka olen pitänyt omaa lapsuuttani pohjimmiltaan hyvänä ja turvallisena, sieltäkin on löytynyt hyviä paikkoja tunnelukoille syntyä.

Opin myös, että vajavaisuus, joka minultakin löytyy, on niin sanottu kaardinaalitunnelukko, joka on monesti muiden tunnelukkojen taustalla. Eli vajavuuden tunnelukko kehittelee helposti muita tunnelukkoja, kuten hylkäämisen pelko, alistuminen ja uhrautuminen. Minulta löytyy muun muassa juuri alistuminen, hylkäämisen pelko, uhrautuminen ja tunnevaje. Ja paras tapa lähteä avaamaan näitä muita tunnelukkoja, on käsitellä ensin se vajaavaisuuden tunnelukko. Hyvä itsetunto on muuten avainasemassa tunnelukkojen avaamisessa. Sain Helkalta ihania vinkkejä, joilla kohentaa omaa itsetuntoa.

LUE MYÖS: Ihan sekaisin ku seinäkello

Big mamas home by Jenni S. - Millainen oli tunnelukkokäsittelyn verkkokurssi?

Kuten sanoin, kurssi kestää viisi viikkoa ja jokaiselle viikolle on oma teemansa. Ensimmäisellä viikolla käsitellään yleisesti tunnelukkoja. Mistä ne syntyvät yms. Toisella viikolla mennään lapsuuteen ja puhutaan sopeutumiskäyttäytymismallista. Toisella viikolla on myös kurssin eka puhelu Helkan kanssa. Kolmannella viikolla pureudutaan laajemmin eri tunnelukkoihin. Tämä oli itselleni se oikeasti rankka viikko. Jotenkin kun niitä omia epävarmuuksia ja kipukohtia sorkittiin, se laukaisi minussa todella voimakkaita tunteita. Neljännellä viikolla perehdyttiin tunnelukkotyöskentelyyn ja muutamaan omaan, itse valittuun tunnelukkoon. Tällä viikolla tulee myös Helkan toinen puhelu. Viidennellä viikolla aiheena oli tunnelukot parisuhteessa. Sillä fakta on, että käsittelemättömät tunnelukot ja sopeutumiskäyttäytyminen kuljettavat yleensä vääjäämättä kohti eroa.

Sitten, moni kysyy Helkalta, mitä hyötyä tällaisesta kurssista on? Helka kertoi, että näitä hyötyjä on kaksi. Enssinäkin se, että oppii tunnistamaan oman sopeutumiskäyttäytymismallinsa, auttaa ymmärtämään mihin asioihin kiinnittää huomiota uudessa ihmisessä. Minä olen sopeutumiskäyttäytymiseltäni miellyttäjä, joten etsin luonnostani dominoivia, karismaattisia miehiä, joiden kanssa pääsen toteuttamaan sitä miellyttämisen mallia. Ja miksi tämä on paha, koska ihmistä rupeaa aina ärsyttämään se oma sopeutumiskäyttäytyminen ja jossain vaiheessa sitä alkaa kapinoimaan sitä omaa käytösmallia vastaan.

Toinen kurssin hyöty on se, että oppii tunnitamaan sen oman tunnelukkokäyttäytymisensä. Eli milloin tunnelukko on päällä ja ihminen toimii sen trauman mukaan. Minä esimerkiksi päätän suhteet ennen kuin ne alkavatkaan, koska pelkään sitä hylätyksi tulemista. Ja minun on esimerkiksi todella vaikea keskittyä yhteen ihmiseen kerrallaan, koska jos toinen hylkää, en ainakaan jää ykisin. Näin ollen voin työstää juuri tätä käyttäytymistä.

Henkilökohtaisesti, en voi kuin suositella kurssia lämpimästi. Ainoa harmistus oli, että se oli niin nopeasti ohi. Olisin opiskellut mielelläni vielä vähän lisää näistä asioista. Kiitos Helka tästä yhteityö mahdollisuudesta.

 

LUE MYÖS:
Käyttäytymiseni kaava
Tunnelukkoni
TAGIT:
Tunnelukot
Ihmissuhteet