Kysymyksiä & vastauksia vuodesta 2018

Vuosi on vaihtunut, mutta ennen kuin keskityn kunnolla tulevaan vuoteen, ajattelin vastata vielä joukkoon kysymyksiä viime vuodesta. Huomasin tehneeni vastaavan myös viime vuonna. Jos silloiset vastaukset kiinnostavat, kannattaa käydä lukemassa. 

Nyt kuitenkin tähän vuoteen…

Kuva: Pinja Tuominen | Editointi: Minä 

Kuva: Hanna Poikkilehto | Editointi: Minä 

Päällimmäisenä mielessä on se, että varasin ajan sokerointiin. Harkitsin ja jahkailin sitä pitkään, mutta nyt on aika varattuna. Eikä tämä ole varmasti ainoa juttu, mutta juuri nyt se tuli ensimmäisenä ja oikeastaan ainoana mieleen. Sokerointiaika on vasta tämän vuoden puolella, joten minua jännittää hieman mitä tuleman pitää. 

Tuli. Ainakin pieni, ihana veljenpoikani, joka syntyi kesällä. Lisäksi olen saanut ympärilleni kokonaan uuden työyhteisön. En tiedä olenko maininnut täällä, mutta edellisessä työssäni kaipasin ihan todella paljon työkavereita. Nyt minulla on niitä, jotka tietävät työn hyvät ja huonot puolet ja voivat toimia vertaistukena. Ihan parasta. Sen lisäksi olen tavannut somen kautta ennestään tuttuja ihmisiä ensimmäistä kertaa. 

En. Tänä vuonna olen saanut vain uusia ihmisiä elämääni. 

En missään, jos naapuri kuntia ei lasketa tähän listaan. 

Haluaisin päästä tekemään uudenlaisia, haastavampia yhteistöitä. Oma podcastikin houkuttelisi kovasti, mutta en tiedä miten sen toteuttaisin. Lisäksi toivon, että pystyisin löytämään balanssin päivätyön, blogin ja perheen välillä. 

19.11. 

Se, että sain viimein vaihdettua työpaikkaa, kolmen vuoden odottelun ja suunnittelun jälkeen. Vanha työpaikkani oli alusta asti sellainen välivaihe ja pysähdyspaikka. Se välivaihe vain sattui kestämään viisi vuotta. Toki saimme sinä aikana kaksi lasta, joista kummastakin pidin äitiysloman. Sen lisäksi voisin mainita myös sen, että pääsin bloggaajaksi Kaksplussalle. Ja olen myös tyytyväinen niin Jollyroomin kanssa tehdystä yhteistyöstä, kuin myös Desenion kanssa tehdystä. Molemmat ovat olleet sellaisia tavoiteyhteistyökumppaneita tässä oman pienen blogiurani aikana. 

Onko liian omahyväistä sanoa, että en ole tänä vuonna kokenut isoja pettymyksiä. Ainoa, joka tulee mieleen on erään työpaikan meneminen sivu suun, mutta se ei ollut mikään maailmanloppu. 

Sairastitko tai loukkaannuitko? 

Meidän perheessä on tänä vuonna sairastettu perus flunssia ja vatsatauti, jonka koko perheemme kävi läpi ensimmäistä kertaa. Muuten olen saanut olla perusterveenä ja loukkaantumattomana koko vuoden. 

Välipäiväaleista ostettu höyrystin, ihan ehdottomasti. Rakastuin siihen ensi kokeilulta ja ihmettelen nyt, miten olen voinut joskus tulla toimeen ilman. Se on niin helppo ja näppärä käyttää. Muita mainitsemisen arvoisia ostoksia ovat olleet meidän sohvapöytä, pellavaiset lautasliinat, sekä lasit, joista ehdin haaveilla kaksi vuotta ja ne omannäköiset vauvantarvikkeet. 

Tätä en ikävä kyllä voi kertoa. 

Asumiseen. Koska olen ollut tänä vuonna äitiyslomalla ja vanhempainvapaalla, tuloni eivät todellakaan ole olleet mitenkään suuret. 

Arjesta perheen kanssa. Rakastan suunnattomasti meidän tyttöjä ja nautin ajasta heidän kanssaan. Tietysti nautin myös rauhallisista koti-illoista mieheni kanssa. Sen lisäksi minusta tuntuu, että innostun koko ajan enemmän ja enemmän tästä bloggaamisesta. Löydän ääneni koko ajan vahvemmin ja vahvemmin. Rakastan tätä. 

Heh. Varmaan se Haloo Helsingin biisi, jossa lauletaan hulluuden highwaysta. Me lauletaan sitä Little E:n kanssa. Apulannalta Valot pimeyksien reunoilla yhdistyy mielessäni vahvasti kumpaankin tyttöön ja saman bändin Elämänpelko on ollut ehdottomasti tämän loppuvuoden kuunnelluin kappale. 

Tämä on todella paha. Kulunut vuosi on ollut monessa suhteessa todella hyvä. Voin vain toivoa, että ensi vuosi olisi samanlainen. 

Jälleen paha. Kuten sanoin, kulunut vuosi on ollut monessa suhteessa todella hyvä. 

Joulua vietimme perheen kanssa kotona. Meille tuli ensimmäistä kertaa joulupukki, josta Little E oli aivan innoissaan. Juhannusta vietimme myös kotosalla, sillä kuinka ollakaan silloin oli käristyskupolikesän ainoat, sateiset ja viileät päivät. Meidän juhannussuunnitelmamme menivät uusiksi aivan viime metreillä, mutta onneksi Little E pääsi mummilaan juhannuksen viettoon. 

Joka päivä uudelleen lapsiini. 

Bones! Heittämällä. Katsoin kaikki 12 kautta kahteen kertaan tänä vuonna! 

En. 

Sain viettää rauhallisen äitiysloman kotona ja nauttia siitä. Sain lämpimän kesän (vähän liiankin lämpimän). 

Isomman asunnon. 

Ehkä Bird box. Se oli koukuttava ja sopivalla tavalla jännittävä. Elokuva löytyy Netflixistä ja pääosaa esittää Sandra Bullokc 

Täytin 29-vuotta. Ensi vuonna sitten pyöreitä. Vietimme syntymäpäiviäni kotona leipomani juustokakun kanssa. Meno oli aika rauhallista. 

En tiedä. Olen todella tyytyväinen kuluneeseen vuoteen. 

Se on muuttumassa koko ajan klassisemmaksi ja ajattomammaksi, olematta oikeastaan tylsä. Pidän nykyisestä tyylistäni ja minulla on vuosi vuodelta varmempi, sekä parempi olo vaatteissani. 

Ystäväni ja oma aika. Olen oppinut tarvitsevani sitä omaa aikaa ja tilaa arjen keskellä. 

Ystäviäni. Vaikka olenkin saanut annettua tänä vuonna kivasti aikaa myös ystävilleni, niin välillä menee pitkiä aikoja, kun ei ehditä nähdä. Eikä sille vain voi mitään, koska ruuhkavuodet. 

Tapsin ensimmäistä kertaa kasvotusten sisustusidolini Lauran ja pääsin kertomaan Caritalle, millainen innoittaja hän on minulle ollut. 

Oppisopimuspaikka, jota en edes hakenut. 

Kehittyä vaikuttajana ja viedä tätä omaa juttuani eteenpäin. Tämä on minulle intohimo, jossa haluan olla hyvä ja kehittyä. 

Huoltaa parisuhdettani, joka uhkaa jäädä ruuhkavuosien jalkoihin. Haluan olla entistä parempi kumppani avomiehelleni. 

Viettää aikaa tyttöjen kanssa niin yhdessä, kuin erikseen. Tytöt ansaitsevat myös kahdenkeskistä aikaa meidän vanhempien kanssa. 

Haluan antaa aikaa ystävilleni. Olemme kaikki haastavassa elämäntilanteessa, mutta toivon, että löytäisimme aina silloin tällöin hetkiä keskenämme. Ja näiden hetkien välissä watsap ja muut pikaviestivälineet saavat laulaa. 

Pidän itsestäni huolta myös ensi vuonna ja jatkan oman hyvinvointini ylläpitämistä.