Hae
Big mamas home

Miltä elokuu on näyttänyt tähän asti

Niin se elokuun puoliväli tuli ja meni. Tuntuu, että tämä arkeen paluu on ollut melko tahmeaa ja verottanut jonkin verran. Oma to do-lista on tuntunut aivan loputtomalta ja siihen tarttuminen haastavalta. Mutta yksi juttu kerrallaan olen onnistunut lyhentämään sitä.

Sen lisäksi tähän kuun alkupuolisikoon on liittynyt kaikki päiväkodin ja koulun aloitukseen liittyvät jutut. Taapero palasi pitkän kesäloman jälkeen taas päiväkotiin ja ensimmäisen viikon alkukankeuden jälkeen se on lähtenyt sujumaan oikein kivasti. Ollaan niin onnekkaita, että meillä on kiva päiväkoti, jossa on pienet ryhmät ja aivan ihanat aikuiset. Voitettiin päiväkotilotossa silloin viime talvena, kun saatiin tämä kyseinen paikka.

 

 

Tänä syksynä meillä on myös viides- ja kolmosluokkalaiset, mikä tuntuu aivan uskomattomalta. Katseltiin Toten kanssa kuvia koululaisista ja ihmeteltiin miten pieniä he ovat joskus olleet. Arki näiden isojen tyyppien kanssa on jo melko erillaista, kuin tuon perheen pienimmän kanssa, joka tarvitsee vielä meitä. Toisella koululaisella alkoi tänä vuonna uusi kieli ja toisella uusi aine, historia. Tällä hetkellä minä olen jopa hieman enemmän innoissani tuosta historiasta, joka oli lempi aineeni silloin muinoin.

Ehdittiin ennen koulujen alkua käydä Linnanmäellä lasten kanssa. Toinen isoista pääsi ravaamaan Swingissä ja pienin kävi kaksitoista kertaa autokarusellissa. 😂 Minäkin pääsin pariin laitteeseen hurvittelemaan, mikä oli oikeastaan aika kivaa. En ole käynyt laitteissa vuosiin. Totte sai hoitaa lasten kanssa ne kaikkein hurjimmat laitteet, joissa minulla ei enää hyvinvointi kestä. Vanhuus ei todellakaan tule yksin.

 

 

Kirjoituskuulumiset

Kirjakäsikirjoitus on juuri nyt esilukijoiden hellässä huomassa. Olen saanut jo pari palautetta ja vähän lukijoiden fiiliksiä siitä, miltä lukeminen on tuntunut ja palaute on ollut positiivista. ✨ Toki käsikirjoituksessa on edelleen työstettävää ja odotan niitä kriittisiä arvioita, mutta on niin ihanaa kuulla, että pääasiallinen fiilis on ollut positiivinen.

Olen nyt pitänyt vähän sellaista kirjoituslomaa, jonka aikana olen luonnostellut jonkin verran sarjan toista osaa ja lukenut kirjoitusoppaita. Koska englanti ei taivu, olen yrittänyt löytää kehuttuja, suomenkielisiä kirjoitusoppaita. Vaikka olen ahkera lukija ja olen sen myötä oppinut jonkin verran ymmärtämään romaanin rakennetta, ajattelin ettei teoriasta olisi haittaa.

Minulle on läheiset sanoneet, että olen herännyt eloon tämän kirjoitusprojektin myötä ja samalta tuntuu itsestäkin. Tuntuu, että olen löytänyt uudelleen palan itseäni. Kirjailius on ollut se kaikkein pisin ja syvin urahaave ja nyt tuntuu siltä, että mulla on käsissä tarina, jonka haluan tuoda maailmalle nähtäväksi. Kaikki ne harjoitukset, fanfictionit, roolipelit, blogi ja muut ovat tuoneet minut tähän pisteeseen. Minulla on myös todella vahva tahtotila tätä kohtaan. En muista koska olisin ollut yhtä päättäväinen jonkin asian suhteen. Olen ollut innoissani monista asioista, mutta tässä kohtaa se into ja tahtotila on kantaneet aika pitkälle.

 

 

Treffeillä

Käytiin kuun alussa myös treffeillä Toten kanssa. Sovittiin yhteisistä lukutreffeistä, eli mentiin kahvilaan lukemaan kirjaa ja tää oli niin ihana treffi-idea. Samaan syssyyn käytiin kirjakaupassa, josta Totte osti mulle kaksi uutta kirjaa. Hän on siis luvannut mulle joka kuukausi yhden uuden kirjan, koska haluaa tukea mun lukuharrastusta. Tässä kuussa hän tosin päätyi kahteen, koska minä en osannut päättää. Mulla on tällä hetkellä tavoitteena saada Sarah J. Maasin kirjat luettua ennen kuin uusin Acotar julkaistaan suomeksi.

Tällä hetkellä luen Alchemised – Piinattua ja se on ollut kieltämättä melkoinen urakka. Olen tahkonnut sitä nyt heinäkuun ja kohta elokuunkin. Nyt loppu alkaa onneksi häämöttää. Olen luvannut itselleni tämän jälkeen vain kivoja, kevyitä kirjoja. 😅

 

Pian teille olisi luvassa reseptejä ja synttäripostauksia, sillä juhlimme hetki sitten meidän nuorimman 3-vuotisjuhlia. 💖

-Jenni

 

Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok / YouTube

Podcast: Kaverin kanssa

LUE MYÖS

Hei hei maaliskuu!

Sairastelua, ihana seurustelu ja muita kuulumisia

Olin vieraana Puhu muru – podcastissa

Hei ihana! 🩷 Viime marraskuussa yksi mun iso-pieni haave kävi toteen, kun pääsin vierailemaan Puhu muru -podcastiin. Marja kyseli että kiinnostaisiko minua vierailla podin uudella kaudella ja vastaamista tähän ei tarvinnut kyllä miettiä minuuttiakaan. Suostuin heti. Olen ihaillut Marjaa vuosia. Hän tekee uskomattoman tärkeää työtä niin somepersoonana, kuin seksologinakin ja melkein yhtä kauan olin haaveillut, että pääsisin vieraaksi Puhu muru podiin.

Nyt jakso on ulkona ja voi pojat millainen siitä tuli. Jakson pääsee kuuntelemaan ilmaiseksi tästä linkistä.  Ensinnäkin olen kauhean ylpeä siitä, että kävin puhumassa seksi ja parisuhdepodcastissa D&D:stä. 😂 Ja fun fact: En tiedä kirjoittaisinko mun kirjan käsikirjoitusta ilman tätä podcastvierailua. 💖 Marja onnistui kysymyksillään istuttamaan kirjan kirjoittamisen siemenen mieleeni ja taisin aloittaa kirjoittamisen samana päivänä.

 

 

Puhuttiin myös paljon muustakin. Jakson nimeksi tuli: Rikki, mutta ei murtunut, joten osa aiheista oli tosi syviä. Lisään tähän nyt kyseisen jakson kuvauksen, sillä Marja sanoitti podcasjakson niin hyvin, että en yritä tehdä sitä itse uudelleen:

Tällä viikolla mulla on vieraana Jenni Sanssi. Ja voin sanoa heti alkuun: tästä jaksosta tuli poikkeuksellisen rehellinen.Me puhutaan asioista, joista moni mieluummin vaikenee. Parisuhdeväkivallasta. Traumasta. Selviytymisestä. Siitä miltä tuntuu, kun elämä menee rikki – ja siitä, miten sieltä voi silti rakentaa jotain uutta.

Jenni kertoo avoimesti omasta matkastaan toipumiseen. Siitä, miten ihminen voi alkaa jälleen luottaa. Ja lopulta löytää myös uuden rakkauden – sellaisen, joka eheyttää eikä satuta.

Me puhutaan myös kehosta, painosta ja häpeästä. Siitä, millaista on olla ylipainoinen nainen maailmassa, jossa kehoja arvostellaan jatkuvasti. Millaisia haavoja satuttavat somekommentit voivat jättää. Ja miksi lihavan naisen seksuaalisuus on edelleen monille tabu.

Keskustellaan äitiydestä, uusperheen arjesta ja siitä, miten ihminen oppii elämään itsensä kanssa vähän lempeämmin. Tämä jakso on yhtä aikaa rankka, rohkea ja tosi tärkeä.

Jos olet joskus kokenut häpeää, arvostelua tai kipua omassa elämässäsi, tämä keskustelu voi koskettaa syvältä. Tervetuloa mukaan kuuntelemaan. 💛

Jos et ole vielä jakso kuunnellut niin mene ihmeessä kuuntelemaan ja kerro sitten mitä tykkäsit!

-Jenni

 

Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok / YouTube

Podcast: Kaverin kanssa

LUE MYÖS

Hyvä kiertämään – Positiivinen parisuhdepuhe

Viikonloppu ja sometauko