Haluan elää maailmassa, jossa naistenpäivää ei tarvita
4
Tänään vietetään kansainvälistä naistenpäivää. Päivää, jonka piti olla naisten oikeuksien ja tasa-arvon päivä. Silti, vielä tänäkään päivänä herran vuonna 2022 tasa-arvo ei toteudu. Ei edes täällä Suomessa.
Esimerkiksi vain miesten sairauksia tutkitaan. Naistensairaudet, kuten matala ferritiini ja endometrioosi ovat trendisairauksia, joiden tutkimuksiin on äärimmäisen vaikeaa päästä. Ja vaikka meidän raiskauslakiimme haetaan viimein muutoksia, niin raiskauskulttuuri elää edelleen vahvana. Lenita Airisto kertoo elämänkerrassaan, miten Pertti ”Spede” Pasanen on yrittänyt raiskata hänet. Ja koska media vihaa naisia Iltalehti kirjoittaa tästä uutisotsikon sanoilla ”Lenita Airaksisen kova syytös Spedeä kohtaan.”
Ja kun tällainen juttu jaetaan Facebookissa, siellä on suomen kanssa valmiina kommentoimaan syyttäen ja solvaten uhria. Tämä on raiskauskulttuuria, kun uhria ei uskota, vaan väitetään että tällä on joku syy väittää tällaista. Tätä samaa on se, kun ilmoitettiin että seksuaalirikoksia koskeva lainsäädännön muutos on menossa eduskuntaan hyväksyttäväksi ja nämä samat kommentoijat ovat muka huolissaan siitä, että nyt naiset voivat haastaa tuosta noin vain miehiä oikeuteen raiskauksesta.
Raiskauskulttuuri on uhrin syyttämistä
Muutamat jutut nousivat esiin todella monista kommenteista. Kuten; ”Miksi Lenita ei ottanut asiaa esille silloin kun se tapahtui?” Tämä on täysin samaa syyllistämistä, kuin mitä lähisuhdeväkivallan uhrit saavat kuulla ”Miksi et lähtenyt, jos tuntui niin pahalta? Miksi siihen suhteeseen piti jäädä?” Kuka ihan oikeasti uskoo ettei tästä olisi syntynyt ihan samanlaista kohua silloin, kuin nyt. Lenita olisi todennäköisesti ollut silloinkin valehtelija ja rahan perässä.
Toinen kommenteissa esiin noussut asia oli: ”Ei kuolleesta saa puhua pahaa.” Itseäni tämän tyyppiset kommentit triggeröivät hyvin vahvasti, sillä erään exäni isä ahdisteli minua seksuaalisesti. Hän kommentoi rintojani, ehdotteli seksiä ja kosketteli minua rinnosta tai takapuolesta. Hänellä oli käsitys siitä, että koska seurustelin hänen jälkikasvunsa kanssa, hänellä olisi joku käsittämätön oikeus minun kehooni. Puhuin asiasta silloiselle poikaystävälleni, joka ei tarjonnut minulle muuta kuin; ”Älä välitä. Faija on nyt vaan tuollainen. ” Hän, jonka olisi pitänyt asettua minun puolelleni.
Exäni isä menehtyi ja hänen kuolemansa jälkeen menin mainitsemaan kokemani seksuaalisen ahdistelun, jolloin minut hiljennettiin sanoilla: ”Älä puhu pahaa kuolleesta.” Ihan kuin kuolema olisi kuitannut olemattomiin minun kokemani vääryyden. Ihan kuin se olisi pyyhkinyt pois sen ahdistuksen ja pelon, jota koin silloin kun vierailimme exäni perheen luona. Jos kuolemassa tapahtuu jonkinlainen kosminen synninpäästö, niin eikö se sama päde myös Hitleriin. Tuskin meidän kannattaa enää puhua esimerkiksi keskitysleireistä, koska sehän olisi kuolleen ihmisen parjaamista.
Minulle naistenpäivä muistuttaa nykyään entistä selvemmin siitä, että me elämme maailmassa, joka ei ole lähelläkään tasa-arvoa. Sekä myös siitä, että tekisin mitä tahansa sen eteen etteivät omat tyttäreni joutuisi koskaan kokemaan mitään vastavaa. Tasa-arvo on kuitenkin vielä todella kaukana ja se ettei naistenpäivän kaltaisia päiviä tarvittaisi, on pelkkä toive vain.
-Jenni
P.s. Tulen poistamaan joka ikisen naisvihamielisen kommentin, joten älkää suotta vaivautuko. Asiallinen kommentointi on okei.
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals
LUE MYÖS
Ei ole olemassa sellaista asiaa kuin miesviha
Nainen ei saa harrastaa seksiä, jos haluaa naimisiin
”Ja koska media vihaa naisia Iltalehti kirjoittaa tästä uutisotsikon sanoilla ”Lenita Airaksisen kova syytös Spedeä kohtaan.””
Multa meni nyt vähän ohi, että miten tää otsikko edustaa naisvihaa. Tapahtumaa ei ole puitu oikeudessa (eikä varmaankaan tulla puimaan, sillä syytetty osapuoli on kuollut), eikä lehti voi asettua syytösten kummallekaan puolelle. Siksi otsikko on, todisteiden puuttuessa, pidettävä mahdollisimman neutraalina, nimenomaan puhtaana väitteenä.
Tämä kommentti ei nyt ollu naisvihamielinen tai millään tavalla väite Airiston valehtelusta tms. En epäile lainkaan, etteikö Pasasella olisi ollut runsain mitoin luurankoja kaapissaan, mutta halusin vain esittää eriävän mielipiteeni tuohon median väitettyyn ”naisvihamielisyyteen”.
Nimenomaan sana ”syyttää” on tässä kohtaa naisvihamielistä ja tukee raiskauskulttuuria. Se ei ole millään tavalla neutraali ilmaus. Jos otsikko olisi kirjoitettu: ”Lenita Airaksinen kertoo” tai ”sanoo”, olisi otsikointi ollut oikeasti neutraalia. Tällainen kirjoittaminen syyttää Lenitaa, ruokkii naisvihaa ja raiskauskulttuuria. Mutta sen sijaan, että asiasta olisi tiedotettu neutraalisti, toimittaja päätti syyllistää seksuaaliväkivallan uhria.
Onkohan mun aivoissa nyt joku ongelma, kun en mitenkään päin käännettynä tai ajateltuna saa tuota sanaa tai otsikkoa kuulostamaan uhria syyllistävältä. 😀 Sanathan toki sisältää eri merkityksiä eri ihmisille, eri konteksteihin yhdistettynä, mutta mun mielessä toi sana on ainakin tässä yhteydessä ihan neutraali. Latautunut kyllä varmasti, muttei mitenkään kenenkään puolelle asettuva. Mutta joo, ehkä turhaa saivarrella tästä, musta toi oli vaan vähän huono erimerkki ’median naisvihasta’.
Tämä on itseasiassa hyvin klassinen esimerkki median naisvihasta. Sanavalinnoilla on ihan uskomattoman suuri merkitys kirjoitetussa tekstissä. Tää verbivalinta kertoo myös toimittajan asenteesta. Medialla on iso valta, mutta he eivät kuitenkaan ota sen vallan mukaista vastuuta.