Laukku, joka on ollut käytössä seitsemän vuotta
Kaipailin itselleni kesäkuun jälkeen sellaista kunnollista koululaukkua. Isommat shopper-käsilaukut olivat toki kivoja, mutta halusin sellaisen laukun, jonka saa kiinni. Tällä kertaa laukkua ei tarvinnut kuitenkaan erikseen ostaa, vaan kaivoin kaapista esiin lasten vanhan hoitolaukun.
Aikanaan, kun ostettiin hoitolaukkua, oma kriteerini oli että se ei saa olla pelkkä hoitolaukku. Tämä on toki suunniteltu täysin siihen tarkoitukseen, mutta sen ulkonäkö on oikeasti ajaton ja aika klassinen. Kukaan ei ulospäin arvaisi, että kyseessä on hoitolaukku. Ja kun se ei ole täynnä puhtaita vaippoja tai bodyja tai harsoja, sinne mahtuu täydellisesti läppäri, kalenteri ja muu koulussa tarvittava sälä. Lisäksi seitsemän vuotta vanha laukku näyttää edelleen kuin uudelta.
Hankin laukun aikanaan esikoisen syntymän aikoihin. Ystäväni olivat hankkineet saman ja kehuneet laukkua, joten päätin, että tämä me hankittaisiin myös. Nahkalaukulla oli aika korkea hinta hoitolaukuksi, mutta ostin sen ajatuksella, että tätä käytettäisin muutenkin. Neljä vuotta se toimitti päivittäin hoitolaukun virkaa ja on ollut välillä niin täyteen ahdettu, että on ollut ihme ettei vetoketju ole antanut periksi. Sitä on hetelty ja raahattu, sen päälle on puklattu lukuisia kertoja ja se on sotkettu milloin mihinkin. Ja edelleen se on kuin uusi.
Se on ollut tässä välissä minulle jumppa-, uinti- ja viikonloppulaukkuna ja nyt ajattelin ottaa sen koulukäyttöön. Olen ollut laukkuun äärimmäisen tyytyväinen kaikki nämä vuodet, enkä ole katunut arvokkaan laukun ostamista. Ja mikäli minä ja kumppanini olemme niin onnekkaita, että saisimme aikanaan yhteisen vauvan, niin laukku pääsee taas myös hoitolaukku käyttöön.
Opiskeluvälineet on kunnossa. Nyt kun sais vielä ajatuksen mukaan tähän opiskeluun. Eiköhän se siitä, kun tarpeeksi monta viikkoa taas kuluu tätä arkea.
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit
LUE MYÖS
Mitä sain kumppaniltani syntymäpäivälahjaksi
Tästä nousi muistikuva oman perheen ensimmäisestä hoitokassista. Oi niitä aikoja 20 kesää sitten 🙂
Minun kriteerini oli, että kassin on oltava sellainen, että se istuu vaunujen aisan lisäksi tuoreen isän olalle. Tuntien mieheni tiesin, ettei hän kuljeskele ns.naisten olkalaukku olalla 🙂 🙂
No, nuorena äitinä ennakoin ja ostin Marimekon olkalaukun, joka oli riittävän neutraali.
Pinnasängyn paikka valittiin samalla perusteella, ei kummankaan puolelle vaan jalkopäähän tasa-arvoisesti 🙂 🙂
No nyt nämä periaatteet viiden lapsen vanhempana vähän huvittaakin. Loppuen lopuksi kukaan ei ole vauvana nukkunut pinnasängyssä vaan välissämme koko vauva-ajan. Miehestä tuli kyllä tasavertainen ja luonteva vauvojen hoitaja.
Mukavaa koulun alkua sinne. Kyllä se siitä lähtee, tehtävä kerrallaan.