Raskausviikko 36 (35+0 – 35+6)
0
Beben koko: Hunajameloni
Oireet: Närästys, hikoilu, pahoinvointi, supistukset ja lievä kutina.
Himot: Ei oikeastaan mikään.
Raskausviikko 36
Tämä viikko on ollut ehdottomasti yksi raskaimmista viikoista helteiden puolesta. Hikoilen oikeasti selkeästi enemmän, kuin normaalitilanteessa. Mikä on ihan kamalaa. Kuumuus vaikuttaa myös suoraan yöuniini, jotka ovat olleet ehdottomasti huonommat tällä viikolla. Päivällä olen sitten väsynyt, kiukkuinen ja pahoinvoiva tästä syystä. Yksi päivä meni suurimmaksi osaksi täysin sängyn pohjalla, kun oloni oli niin heikko. Näin ollen otan hieman viilenevän sään avosylin vastaan, sillä tiedän raskautta kestävän kuitenkin vielä jokusen viikon.
Tämän lisäksi liikkuminen aiheuttaa minulle herkästi aika napakoita supistuksia. Niistä en ole varsinaisesti huolissani, sillä ne ovat tuttuja molemmista raskauksistani. Napakoista supistuksista huolimatta, kumpikin lapseni oli hyvin vastentahtoinen syntymään. Synnytyssupistukset olivat kuopuksen kanssa alusta asti hyvin kipeitä. Yritän edelleen liikkua joka päivä. Lapset tulivat lomailemaan meidän kanssa kahdeksi viikoksi, joten tämä tuskint ulee olemaan mikään ongelma. He pitävät kyllä meidät kaikki liikkeessä.
Saatiin tällä viikolla valmiiksi meidän vauvaan liittyvät valmistelut ja hankinnat. Kesäkuu oli meidän deadline niiden suhteen ja siinä me pysyttiin, vaikka toukokuussa homma oli vielä aivan lähtötekijöissään. Ollaan toki saatu todella paljon apua meidän ystäviltä kun esimerkiksi vaunut ja ensisänky löysivät tiensä meille käytettyinä ystäviltä. Ikeareissu näillä viikoilla oli omanlaisensa koettelemus, vaikka mitään isompaa ongelmaa ei ollut. Loppusuoralla oli useampia napakoita supistuksia, jotka olivat lähinnä epämiellyttäviä ja matkaa hidastavia, mutta muuten selvittiin.
Nyt me olemme omalta osaltamme valmiit vauvan tuloon. Ei haittaa vaikka tulisikin äkkilähtö. Juhannuksen jälkeen aion pakata myös sairaalakassin valmiiksi. Lista siitä minulla on jo käynnykässä valmiina.
Maksa-arvot
Maksa-arvot ovat edelleen koholla, mutta lääkäri oli sitä mieltä, että toistaiseksi pelkkä verikoeseuranta riittää. Eli käyn kerran viikossa antamassa verikokeet läheisessä labrassa. Näin tämä alkoi minun mielestäni myös ensimmäisen raskauden kohdalla, että ainakin aluksi riitti pelkkä verikoeseuranta. Toivotaan, että bebe syntyy ennen, kuin maksa on sen kovemmalla koetuksella.
Huomaan, että synnytys nousee mieleeni yhä useammin, mutta yritän olla myös ajattelematta sitä. Mieluummin mietin lapsivuodeaikaa, kuin itse synnytystä. Yritän olla ajattelematta sitä, jotta en panikoisi tai hermostuisi vielä turhaan. Alan hyvin herkästi katastrofiajatella tilannetta, mikä saa minut sitteen hermostumaan. Heti ensi viikon alussa minulla on onneksi synnytystapa-arvio. Toivon sen tuovan lisää mielenrauhaa ja luottamusta tilanteeseen. Onneksi synnytykseen ei ole enää kauaa. Huomaan ajattelevani siitä hieman samalla tavalla, kuin laastarin irttottamisesta. Haluaisin suorittaa sen kertarepäisyllä pois alta ja siirtyä niihin mukavampiin juttuihin, kuten vauvan kanssa olemiseen.
Kiinnostaisiko teitä muuten syvällisempi postaus synnytykseen liittyen? Voisin avata vähän ajatuksia siitä, jos teitä kiinnostaa. Mutta nyt oikeastaan vain odotellaan. Sekä vauvan syntymää, että helteiden helpotusta. Ainakin minä odotan.
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit
LUE MYÖS
Raskausviikko 35 (34+0 – 34+6)
Raskausviikko 34 (33+0 – 33+6)
Raskausviikko 33 (32+0 – 32+6)