Ensimmäinen kouluvuosi
Voin kertoa, että itkin koulun kevätjuhlassa aivan valtoimenaan. Niin esityksissä, kuin todistuksen jaossakin. Mieleen muistui omat peruskoulun kevätjuhlat, joihin äitini sanoi ottavansa mukaan pyyhkeen ja ämpärin. Niille olisi ollut tarvetta omalla kohdallakin.
Ihan uskomatonta, että tämä ensimmäinen kouluvuosi on nyt ohi ja meillä on kotona tokaluokkalainen. Olen ihan mahdottoman ylpeä tuosta pienestä ihmisestä, jota saan kutsua tyttärekseni. Hän on niin herkkä ja sisältä kaunis ihminen, että sitä on todella vaikea uskoa todeksi.
Ensimmäinen kouluvuosi
Ensimmäinen kouluvuosi on sisältänyt todella paljon tunteita ja ihan laidasta laitaan. Pääasiassa sitä innostusta ja oppimisen iloa, mutta myös niitä vaikeampiakin tunteita. Välillä sitä on tullut mietittyä miten ihmeessä pystyn tukemaan ihan kaikissa näissä tunteissa ja ajatuksissa häntä. Myös äitinä olen käynyt läpi tunteita laidasta laitaan. On ollut jännitystä, huolta ja pelkoa siitä, miten koulumatkat sujuvat. Saako lapsi kavereita ja tullaanko häntä kiusaamaan. Itse olen ollut koulukiusattu, joten tämä tykyttelee oman trauman kautta mielessä aika usein. Samoin olen saanut olla järjettömän ylpeä ja iloinen hänen onnistumisistaan. Ollaan oltu yhdessä innoissaan retkistä ja discoista ja muista uusista kokemuksista, joita koulu on tuonut eteen.
Samaan aikaan minä olen ollut vanhempana koko ajan vähän enemmän sivussa, kun lapsi kokeilee siipiään. Vaikka se on ollutkin aika ajoin vähän vaikeaa. Olen yrittänyt pitää mielessäni sen ajatuksen, että olen lapsestani sellaisen henkisen käsivarrenmitan päässä. Annan hänen kokeilla, mutta nappaan kiinni ja tulen apuun, kun sitä tarvitaan.
Tänään ollaan juteltu kouluvuodesta. Mikä siinä oli parasta, mikä ehkä vaikeinta. Ja mitä lapsi odottaa nyt tulevalta kesältä. Todistus katsottiin ja laitettiin sitten kaappiin muiden tärkeiden papereiden sekaan. Oma lapseni on niin tunnollinen ja tarkka koulun suhteen, että pelkään hänen vielä uupuvan tässä suorituskeskeisessä maailmassa. Siksi korostan mieluummin muita asioita koulun käymisessä. Kuten niitä kavereita ja uuden oppimisen iloa. Ja nyt sitä, että kesä on tarkoitettu rauhoittumiselle ja rentoutumiselle. Olen yrittänyt myös tehdä lähipiirille selväksi, että keskitytään niihin muihin juttuihin enemmän, kuin arvosanoihin. En halua, että oma lapseni tuntee huonommuutta tai epäonnistumista, koska ei ole yltänyt tietylle tasolle.
Sanoisin, että ensimmäisen luokan tärkeimmät tavoitteet on saavutettu, eli on saatu uusia hyviä kavereita, kivaa on ollut ja koulun rutiinit on opittu. Tästä on todella hyvä jatkaa ensi vuoteen ja toiselle luokalle.
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit
LUE MYÖS
Valkoinen kesämekko ja keväisiä kuulumisia
Tuleva arki kolmen lapsen kanssa