Viikonlopun kuulumiset
0
Meidän viime viikonloppu oli lapsellinen viikonloppu. Tämän jälkeen seuraava lapsellinen viikonloppu tulee vasta muutaman viikon kuluttua, syysloman jälkeen. Koululaisen ensimmäinen syysloma on nimittäin sovittu toiseen kotiin. Lapset ovat meidän luonamme sitten joululoman ensimmäisen viikonlopun. Minusta olisi ollut ihanaa viettää syyslomaa lasten kanssa, mutta saadaan hoidettua nyt sitten muuttoasioita sillä viikolla.
Perjantai
Viikonloppu oli aika kiva. Perjantaina nappasin kuopuksen aikaisemmin mukaan päiväkodista, koska olin kävin siellä vasu-keskustelussa. Pienemmän viikonloppu alkoi siis pari tuntia etuajassa. Sain päiväkodista mukaani äärimmäisen iloisen ja tyytyväisen pienen lapsen.
Minä olin päivällä itsekseen ollessani maalannut olohuoneen taulua ja levännyt. Olin tuntenut itseni sillä viikolla todella väsyneeksi. Tunteet olivat heitelleet laidasta laitaan ja olin ollut todella ahdistunut aiemmin viikolla, mikä tuntui nyt sitten uupumuksena. Maalaaminen on ollut rentouttavaa ja ihanaa. Se tuntuu samalta, kuin pyörällä ajo. Pensseli kädessä tuntuu maailman luonnollisimmalta. Samaan aikaan huomaan, että näkemykseni on muuttunut tässä vuosien varrella. Enää en maalaa samalla tavalla pikkutarkkaa piiperrystä, vaan kaikki abstrakti kiehtoo.
Koululainen saapui kotiin iltapäivällä. Oli kuulemma ollut hyvä koulupäivä. Me pötköteltiin sohvalla kaikki kolme, halailtiin ja katsottiin Pikku Kakkosta. Olen tässä syksyllä lukenut, että parhaiten koululaisen väsymystä ja stressiä lievennetään nimenomaan läheisyydellä, joten tämä pötköttely ja halailu on tullut meille syksyn aikana äärimmäisen tärkeäksi tavaksi. Minua kun ei haittaa katsella Pikku Kakkosta lasteni kanssa, vaikka en ohjelman kohderyhmää olekaan.
Mun kumppani tuli kotiin iltasella ja rupesi lukemaan lapsille iltasatua. Meillä oli joku aika taukoa iltasatujen lukemisessa, mutta nyt luetaan taas. Se on kuitenkin kiva hetki yhdessä. Me luetaan iltasatu aina parisängyssä, jotta molemmat lapset mahtuu kainaloon.
Lauantai
Lauantaina aamulla minun ja kumppanini väliin kömpi yksi uninen lapsi, joka vaati kyllä hyvin nopeasti päästä katsomaan aamun lastenohjelmia kanssani. Meidän aamu oli aika rento. Kumppanini lähti jossain vaiheessa töihin, josta hän lähtisi ystäviensä juhliin. Meidän päässä ekaluokkalainen alkoi jossain vaiheessa valmistautumaan ensimmäisiin koulun kaverisynttäreihin. Minulle se tarkoitti hieman silittämistä ja avustamista. Ihan hirveästi koululainen ei enää minun neuvojani kuuntele näissä asioissa, hänellä on oma vahva näkemys, mutta eipä se hirveästi haittaa.
Ennen kaverisynttäreitä käytiin ostamassa lahja ja siitä päästiin sitten lähtemään. Tarkoitus oli vain viedä lapsi juhliin ja palata viettämään iltapäivää kuopuksen kanssa, mutta sen sijaan minä ja pikkusisko päädyimme juhliin kuokkimaan. Meidät pyydettiin sisään ja minulle lyötiin kahvikuppi käteen ja loppu onkin historiaa. Päädyin auttamaan siinä ohessa tarjoilussa ja paikkojen siistimisessä, sekä lasten pienessä paimentamisessa. Kuopus meni hyvin koululaisten mukana. Lopulta kello oli sen verran, että minun kannatti ottaa myös esikoinen mukaani lähtiessäni.
Tämä oli täysin suunnittelematonta, mutta meillä oli siitä huolimatta kiva päivä. On kiva päästä tutustumaan paremmin lapsen koulukavereihin ja heidän vanhempiinsa.
Illalla yritettiin lähinnä rauhoittua kaikista synttärihulinoista. Lapset kävivät kuitenkin aikamoisilla kierroksilla synttäreiden jälkeen. Illalla he nukahtiva alta aikayksikön tyytyväisinä. Nuorempi vielä minun sänkyyni, kun kumppanini oli yötä poissa. Minä sain lasten nukkumaan mentyä olla rauhassa itsekseni. Lopulta menin aika nopeasti kuitenkin nukkumaan.
Sunnuntai
Herättiin sunnuntaina rauhassa lasten kanssa. Lapset katselivat aamulla taas lastenohjelmia. Sitten me pelattiin vähän koralliriuttaa. Kun sain kumppaniltani viestin, että hän on tulossa kotia kohti, minä aloin laittautumaan Katrin kanssa kuvaamaan. Meikkasin, laitoin hiukset ja suunnittelin, silitin ja pakkasin kuvausasut.
Katri tuli hakemaan minut, kun kumppanini jäi touhuamaan lasten kanssa. Sovittiin ettei tänään tarvitse katsoa telkkaria aamua enempää, vaan he voisivat tehdä kaikkia muita juttuja.
Me suunnattiin Katrin kanssa keskustaan kuvaamaan. Ei oltu päästy kuvaamaan normaalilla rytmillä, eikä normaaleja settejä, joten otettiin tästä kerrasta kaikki irti. Kuvaaminen sujui aika hyvin. Tämä aika on parasta kuvausaikaa, koska ilma on suht kuiva, vaatteiden vaihtaminen helppoa, eikä ole liian kuuma tai kylmä. Asuista saa myös tähän aikaan vuodesta huomattavasti mielenkiintoisempia. Meillä meni kuvaamiseen viisi tuntia. Lapset olivat onneksi hyvässä hoidossa.
Kotona odotti tyytyväisiä lapsia, jotka antoivat minulle pitkän selonteon siitä, mitä kaikkea he olivat tehneet. Laitettiin lapset yhdessä nukkumaan ja vietettiin ilta rauhassa keskenämme.
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit
LUE MYÖS
Lisäävätkö lapset onnellisuutta