Lukuhaasteen esittely & Marian Keyes Aikalisä

Nyt viimein kerron teille minun ja Hannan lukuhaasteesta. Olen varmaan viimeiset viisi vuotta valittanut, että minun pitäisi lukea enemmän. Olen lukenut jonkin verran, mutta en läheskään niin paljon kuin ennen. Toki, ennen minulal ei ollut myöskään lapsia ja näin ollen aikaa on ollut enemmän. Mutta lukemisen ottaminen osaksi arkea on tietoinen päätös ja sen päätöksen tekeminen on jäänyt. Keksin nimittäin paljon muutakin mieluista tekemistä vapaahetkilleni. Yhtään siis lukemista vähättelemättä. Tämä lukuhaaste on antanut tarvittavaa potkua tälle vanhalle rakkaalle harrastukselle.

Idea lukuhaasteeseen syntyi muutama viikko sitten kauppareissulla. Päätettiin ostaa Hannan kanssa yhdessä kirjat ja vaihtaa myöhemmin, jotta molemmat saisivat lukea molemmat. Vähän niin kuin lehtivaihtarit, mutta kirjoilla. Siitä se ajatus sitten lähti. Lukuaikaa sovittiin kuukausi. Tähän mennessä voin kertoa, että en ole edes oman kirjani puoli välissä, kun Hanna on jo lukenut omansa. Puolustuksekseni sanon, että olen sentään saanut kiristettyä tahtia.

Meidän lukuhaasteen ideana on, että kumpikin valitsee yhden kirjan ja me molemmat luetaan molemmat. Eli kun yhden kirjan lukuaikaa on kuukausi, niin yhteen “kierrokseen” menee kaksi kuukautta. Katotaan, jos saadaan mahdollisesti tiivistettyä tätä tahtia joskus. Mene ja tiedä. Ainut sääntö on, että minä en valitse mitään murhajuttuja, vaan luetaan jotain kevyttä ja kivaa. Sitten, kun ollaan luettu molemmat kirjat, istutaan teelle (viinille) ja keskustellaan kirjoista. Katsotaan nyt meneekö kirjoista keskustelu lopulta muuhun juoruamiseen, mutta tarkoitus on oikeasti keskustella kirjoista. Olen tosi innoissani tästä. En ole koskaan kuulunut mihinkään kirjakerhoon, joten tällainen lukuhaaste tuntuu kivalta.

Oma ensimmäinen lukuhaasteen kirjani on Marian Keyesin Aikalisä. En ole omasta mielestäni lukenut aiemmin Marian Keyesin kirjoja, mutta tämän perusteella voisin lukea niitä enemmän. Marian kirjoitustyyli on sellaista minulle sopivaa. Tiedättekö mistä puhun? Kun on joitain kirjailijoita, joiden teksti on ikään kuin ihan eri aaltopituudella omasi kanssa. Kun et varsinaisesti löydä kirjasta mitään vikaa, mutta lukeminen takkuaa silti. Minulle tällaisia kirjailijoita ovat Stephen King ja George R. R. Martin.

Aikalisä kertoo suoraan sanottuna neljänkympin kriisistä. Kirja alkaa siitä, kun Amyn aviomies ilmoittaa tarvitsevansa puolen vuoden aikalisän, mutta ei kuitenkaan aio jättää vaimoaan. Tämä kerrotaan jo takakannessa ja oli oikeastaan syy sille, miksi halusin ostaa kirjan. Itse elän vähän erilaista arkea kun kirjan päähenkilö Amy. Minulla on pienet lapset ja sen mukaiset huolet, mutta muuten henkilöhahmo on aika samaistuttava. Tiettyjä juttuja rinnastin myös omaan erooni ja eron jälkeiseen elämään, joten senkin puolesta kirja on omalle kohdalle aika osuva.