Kesäloma kuulumisia

Heipä hei kaikki ihanat! Odotan täällä kovasti lähestyvää synnytystä. Vaikka se on aivan nurkan takana, niin tämä epätietoisuus tekee odotuksesta äärimmäisen pitkän. Jokainen raskaana ollut tietää mistä puhun. Siihen päälle vielä se, että olo on tässä kohtaa jo melko tukala, vaikka voinkin hyvin.

Olen antanut itselleni luvan nyt höllätä. Tunnen todella kovaa velvollisuudentuntoa omia kanaviani kohtaan. Nautin valtavasti somen tekemisestä, mutta se on myös aika ajoin vähän stressaavaa. Nyt yritän tehdä tätä todella matalalla rimalla. En osaa olla täysin päivittämättä, mutta yritän olla hermostumatta, jos en ihan joka päivä olen läsnä. Elämässä on paletilal nyt muutakin. Plustyyleistä jäin kokonaan pois pariksi kuukaudeksi. Siellä muu ylläpito hoitaa hommaa nyt, mistä olen super kiitollinen. Meillä on ihan porukka ylläpitämässä Plustyylit-tiliä.

Yritän miettiä, että mitä kaikkea tässä on ehtinyt viime päivinä ja viikkoina tapahtumaan. Oma mieli pyörii tällä hetkellä hyvin vahvasti synnytyksessä. Nyt eletään raskausviikkoa 39 ja lääkärin mukaan viikolla 41 aletaan käynnistämään, jos vauva ei sitä ennen ole valmis tulemaan. Joten aika todella käy vähiin ja sen huomaa omassa mielessä. Odotan synnytystä koko ajan ja yritän tulkita ruumistani, sekä sen merkkejä. Jumppaan kaikenmaailman ihme kyykkyasennoissa kotona ja yritän olla aktiivinen, jotta minityyppi ymmärtäisi vinkin ja lähtisi syntymään.

Edelleen yhtä mielenkiintoinen ilmiö, miten äidinkin ajatusmalli muuttuu raskauden aikana ja näillä viimeisillä viikoilla sitä oikeasti haluaa tuon vauvan ulos.

Kesäloma

Lapset olivat meidän kanssa lomalla pari viikkoa. Toisen niistä puoliso oli myös kesälomalla ja hoito viihdyttäjän roolia. Minä yritin parhaani mukaan pysyä menossa mukana. Kun puoliso palasi töihin, meno rauhoittui. Minun onnekseni kovimmat sateet osuivat juuri sille jaksolle. Panin tosin myös merkille, että lapsetkin olivat silloin aika väsyneitä ja selkeästi muutama hitaampi päivä tule tarpeeseen. Parin päivän lataamisen jälkeen virtaa riitti taas leikkipuistoon asti.

Juhlittiin välissä pienesti myös minun synttäreitäni. En saanut vauvaa syntymäpäivälahjaksi, mutta isommat lapset olivat hankkineet minulle lahjan. He halusivat tarjoilla minulle myös aamiaisen sänkyyn. Ironista kyllä, heräsin aikaisemmin, kuin kukaan muu ja sain sitten odotella, että lapseni heräävät. Kun toivotin vieressäni nukkuneelle viisivuotiaalle hyvää huomenta, hän totesi hyvin topakasti: ”Äiti ei. Takaisin nukkumaan.” Hän toi minulle myös oman yksisarvis unimaskinsa, ennen kuin riensi keittiöön keittämään minulle kahvia. Odottelin siinä sitten hymyssä suin, että sain sänkyyn kahvia ja kaksi kuivaa leipää. Ajatus oli kuitenkin äärimmäisen ihana, vaikka aamiainen ei varsinaista gurmeeta ollutkaan.

Leivottiin sitten yhdessä minulle perinteinen mansikkakermakakku ja lapset toistelivat molemmat sen olleen parasta kakkua, jota ovat saaneet. Kuopuskin söi lautasensa loppuun, vaikka hänellä kakkua jää monesti syömättä. Löydettiin siis täydellisen kakun resepti. Pohja onnistui myös äärimmäisen hyvin. Tein tällä kertaa pohjan keittiövaakaa apuna käyttäen, mikä oli selkeästi ratkaiseva tekijä onnistumisessa.

Esikoinen sai nyt lomalla itselleen ihan oikean puhelimen. Ensimmäinen luokka harjoiteltiin kellopuhelimella ja nyt sitten siirryttiin kännykkään. Minun mielestäni kellopuhelin olisi hyvin riittänyt toisenkin luokan, mutta jäin altavastaajaksi näissä neuvotteluissa. Päätettiin tehdä nyt niin, että päivitettiin minun puhelimeni ja esikoinen sai ensipuhelimeksi minun vanhan puhelimeni. Minä olen ihminen, joka päivittää kännykkänsä vain pakon edessä. Yleensä siinä vaiheessa, kun vanha hajoaa. Joten minulle tuntui täysin vieraalta lähteä puhelinkaupoille, kun vanha luuri toimi paremmin, kuin hyvin. Järkeiltiin tämä kuitenkin parhaaksi ratkaisuksi tässä tilanteessa. Lapsi sai valita puhelimeen mieleiset kuoret ja popsocketin.

Lapsi on tietysti innoissaan puhelimestaan. Nyt sitten harjoitellaan sen käyttöä ja mukana pitämistä. Ollaan yhdessä sovittu mitä sovelluksia ja pelejä puhelimessa saa olla ja että aikuisilla on oikeus katsoa viestejä. Elämme siis jännittäviä aikoja.

Treffeillä

Nyt lapset ovat lomalaitumilla kakkoskodissa ja me ollaan puolison kanssa kaksin. Ainakin toistaiseksi. Maanantaina otettiin aikaa pienille illallistreffeille. Nämä saattoivat hyvin olla hetkeen viimeiset treffit kahdestaan, joten otettiin näistä ilo irti. Mentiin Kluuvin yhteydessä sijaitsevaan Oliviaan, joka on todella kiva italialainen ravintola. Syötiin terassilla, jossa tarkeni hyvin tuulesta huolimatta. Alkupaloina syötiin focaciaa ja pestoja, mikä oli yksinkertaisuudessaan taivaallista. Pestot olivat taivaallisia. Olisin voinut elää pelkästään niitä. Pääruaaksi otettiin pastaa, joka sekin oli tosi hyvää. Juomapuolesta tuo ammattilainen antoi arvion, että olutlista ei ollut kummoinen. Viinit ja muu juomapuoli sen sijaan näytti erinomaiselta. Minä tyydyin tällä kertaa moctailiin, mutta ensi kerralla maistan kyllä mielellään viiniä. Aiotaan ehdottomasti tulla uudestaan. Oliviasta tulee ehkä meidän matalan kynnyksen treffi-italialainen.

Tämä kesäloma on ollut tosi ihana. Odotetaan kuitenkin kaikki kovasti vauvaa saapuvaksi ja sitä, että päästään opettelemaan uutta arkea hänen kanssaan. Toivottavasti tyyppi päättää saapua näiden kahden viikon aikana, mikä hieman helpottaa kun ei tarvitsisi järjestää isommille hoitoa. Miten sinun lomasi on muuten sujunut?

-Jenni

Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok

Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit

LUE MYÖS

Paras tuki ja turva

Kymmenen kuvaa kesäkuulta

Viime aikoina olen…

Kesäsuunnitelmia

Ensimmäinen kouluvuosi