Meidän viime viikonloppu oli lapsellinen viikonloppu.  Tämän jälkeen seuraava lapsellinen viikonloppu tulee vasta muutaman viikon kuluttua, syysloman jälkeen. Koululaisen ensimmäinen syysloma on nimittäin sovittu toiseen kotiin. Lapset ovat meidän luonamme sitten joululoman ensimmäisen viikonlopun. Minusta olisi ollut ihanaa viettää syyslomaa lasten kanssa, mutta saadaan hoidettua nyt sitten muuttoasioita sillä viikolla.

Perjantai

Viikonloppu oli aika kiva. Perjantaina nappasin kuopuksen aikaisemmin mukaan päiväkodista, koska olin kävin siellä vasu-keskustelussa. Pienemmän viikonloppu alkoi siis pari tuntia etuajassa. Sain päiväkodista mukaani äärimmäisen iloisen ja tyytyväisen pienen lapsen.

Minä olin päivällä itsekseen ollessani maalannut olohuoneen taulua ja levännyt. Olin tuntenut itseni sillä viikolla todella väsyneeksi. Tunteet olivat heitelleet laidasta laitaan ja olin ollut todella ahdistunut aiemmin viikolla, mikä tuntui nyt sitten uupumuksena. Maalaaminen on ollut rentouttavaa ja ihanaa. Se tuntuu samalta, kuin pyörällä ajo. Pensseli kädessä tuntuu maailman luonnollisimmalta. Samaan aikaan huomaan, että näkemykseni on muuttunut tässä vuosien varrella. Enää en maalaa samalla tavalla pikkutarkkaa piiperrystä, vaan kaikki abstrakti kiehtoo.

Koululainen saapui kotiin iltapäivällä. Oli kuulemma ollut hyvä koulupäivä. Me pötköteltiin sohvalla kaikki kolme, halailtiin ja katsottiin Pikku Kakkosta. Olen tässä syksyllä lukenut, että parhaiten koululaisen väsymystä ja stressiä lievennetään nimenomaan läheisyydellä, joten tämä pötköttely ja halailu on tullut meille syksyn aikana äärimmäisen tärkeäksi tavaksi. Minua kun ei haittaa katsella Pikku Kakkosta lasteni kanssa, vaikka en ohjelman kohderyhmää olekaan.

Mun kumppani tuli kotiin iltasella ja rupesi lukemaan lapsille iltasatua. Meillä oli joku aika taukoa iltasatujen lukemisessa, mutta nyt luetaan taas. Se on kuitenkin kiva hetki yhdessä. Me luetaan iltasatu aina parisängyssä, jotta molemmat lapset mahtuu kainaloon.

Lauantai

Lauantaina aamulla minun ja kumppanini väliin kömpi yksi uninen lapsi, joka vaati kyllä hyvin nopeasti päästä katsomaan aamun lastenohjelmia kanssani. Meidän aamu oli aika rento. Kumppanini lähti jossain vaiheessa töihin, josta hän lähtisi ystäviensä juhliin. Meidän päässä ekaluokkalainen alkoi jossain vaiheessa valmistautumaan ensimmäisiin koulun kaverisynttäreihin. Minulle se tarkoitti hieman silittämistä ja avustamista. Ihan hirveästi koululainen ei enää minun neuvojani kuuntele näissä asioissa, hänellä on oma vahva näkemys, mutta eipä se hirveästi haittaa.

Ennen kaverisynttäreitä käytiin ostamassa lahja ja siitä päästiin sitten lähtemään. Tarkoitus oli vain viedä lapsi juhliin ja palata viettämään iltapäivää kuopuksen kanssa, mutta sen sijaan minä ja pikkusisko päädyimme juhliin kuokkimaan. Meidät pyydettiin sisään ja minulle lyötiin kahvikuppi käteen ja loppu onkin historiaa. Päädyin auttamaan siinä ohessa tarjoilussa ja paikkojen siistimisessä, sekä lasten pienessä paimentamisessa. Kuopus meni hyvin koululaisten mukana. Lopulta kello oli sen verran, että minun kannatti ottaa myös esikoinen mukaani lähtiessäni.

Tämä oli täysin suunnittelematonta, mutta meillä oli siitä huolimatta kiva päivä. On kiva päästä tutustumaan paremmin lapsen koulukavereihin ja heidän vanhempiinsa.

Illalla yritettiin lähinnä rauhoittua kaikista synttärihulinoista. Lapset kävivät kuitenkin aikamoisilla kierroksilla synttäreiden jälkeen. Illalla he nukahtiva alta aikayksikön tyytyväisinä. Nuorempi vielä minun sänkyyni, kun kumppanini oli yötä poissa. Minä sain lasten nukkumaan mentyä olla rauhassa itsekseni. Lopulta menin aika nopeasti kuitenkin nukkumaan.

Sunnuntai

Herättiin sunnuntaina rauhassa lasten kanssa. Lapset katselivat aamulla taas lastenohjelmia. Sitten me pelattiin vähän koralliriuttaa. Kun sain kumppaniltani viestin, että hän on tulossa kotia kohti, minä aloin laittautumaan Katrin kanssa kuvaamaan. Meikkasin, laitoin hiukset ja suunnittelin, silitin ja pakkasin kuvausasut.

Katri tuli hakemaan minut, kun kumppanini jäi touhuamaan lasten kanssa. Sovittiin ettei tänään tarvitse katsoa telkkaria aamua enempää, vaan he voisivat tehdä kaikkia muita juttuja.

Me suunnattiin Katrin kanssa keskustaan kuvaamaan. Ei oltu päästy kuvaamaan normaalilla rytmillä, eikä normaaleja settejä, joten otettiin tästä kerrasta kaikki irti. Kuvaaminen sujui aika hyvin. Tämä aika on parasta kuvausaikaa, koska ilma on suht kuiva, vaatteiden vaihtaminen helppoa, eikä ole liian kuuma tai kylmä. Asuista saa myös tähän aikaan vuodesta huomattavasti mielenkiintoisempia. Meillä meni kuvaamiseen viisi tuntia. Lapset olivat onneksi hyvässä hoidossa.

Kotona odotti tyytyväisiä lapsia, jotka antoivat minulle pitkän selonteon siitä, mitä kaikkea he olivat tehneet. Laitettiin lapset yhdessä nukkumaan ja vietettiin ilta rauhassa keskenämme.

-Jenni

Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok

Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit

LUE MYÖS

Lisäävätkö lapset onnellisuutta

Aika kiva sunnuntai

Xplora kellopuhelin ekaluokkalaiselle

Minun lapset, minun vastuu

Ajatuksia uusperheestä

Syitä, miksi rakastan häntä.

Marvel-fani

Paras ensimmäiseksi. Hän on Marvel-fani, kuten minäkin. Olen sanonut hänelle, että ollaan siinä mielessä aika onnekkaita, että meillä on näinkin iso yhteinen intohimo ja harrastus. Ollaan nyt nähty yhdessä kolme uutta leffaa ja katsotaan nyt yhdessä viidettä sarjaa. Ollaan jopa palloteltu ideaa siitä, että meidän mahdollinen yhteinen lapsi saattaisi saada jopa nimensä Marvel Universumin mukaan. Tämä ei ollut silloin deittaillessa mikään vaatimus, mutta jo alussa kuitenkin iso plussa.

Iltaisin sängyssä, hän silittelee mun hiuksia niin kauan, että nukahdan ja varmaan vähän sen jälkeenkin. Rakastan hiusten silittelyä, joten tämä on ehkä yksi parhaita asioita, mitä tiedän.

Hän on ottanut oman paikkansa tässä meidän perheessä. Ei ole helpoin mahdollinen paikka astua mukaan perheeseen, joka on jo aika tiiviisti muotoutunut. Me ollaan mun tyttöjen kanssa tiimi ja ollaan oltu sitä alusta asti. Minä olen joutunut alusta asti pärjäämään heidän kanssaan enemmän tai vähemmän yksin. Näin ollen en ole ensimmäisenä pyytämässä apua ja hän on joutunut oikeasti vähän taistelemaan ansaitakseen paikkansa tässä meidän tiiviissä tiimissä.

Hän haluaa auttaa minua siinä mitä teen. Silloin, kun tavattiin hän sanoi ettei kyllä ota mulle yhden yhtä somekuvaa. Lopulta hän jokin aikaa sitten sanoi, että haluaa oppia kuvaamaan, jotta pystyy auttamaan minua. Tämä jos jokin on oikeasti romanttista. <3 En ole valmis luopumaan Katrin kanssa tehdystä diilistä, mutta en kiellä etteivätkö apukädet olisi aika ajoin tarpeen.

Hän tukee minua kaikessa 110%. Oli kyseessä mitä tahansa, minun someni, kouluni, mielenterveyteni, liikuntani, painonhallinta, ihan mikä tahansa. Painonpudotuksen ja sokerilakon hän aloitti minun kanssani samaan aikaan, jotta voisi tukea minua ja minä häntä. Hän haluaa ymmärtää ja tukea kaikkia ratkaisujani.

Hän haluaa olla minu kanssani

Hän haluaa ymmärtää minua ja epävarmuuksia, sekä pelkojani. Vaikka ne välillä kuulostavat järjettömiltä, mutta ovat minulle täyttä totta. Hän kuuntelee ja yrittää ymmärtää sitä, mikä minua pelottaa juuri sillä hetkellä. Vaikka se olisi pelko siitä, että sarjamurhaaja on piiloutunut meidän kaappiin. Ja jep, tämä on niitä kaikkein yliampuvampia pelkojani.

Hän hyväksyy ja ymmärtää minun hihhulipuoltani. Sitä, joka yrittää kovasti ymmärtää tätä meidän universumia ja sen mysteereitä, eikä pidä minua täysin tärähtäneenä. Saan olla hihhuli.

Me tehdään asioita yhdessä, käydään treffeillä ja harrastetaan yhdessä. Minulla on sellainen olo, että hän haluaa olla oikeasti kanssani. Minulle riittää, että välillä makoillaan sohvalla katsomassa yhteistä sarjaa ja vitsaillaan. Mutta rakastan myös meidän treffejä. Niitä ei tatvitse olle kuitenkaan joka viikko.

Hän haluaa rakentaa mun kanssa meidän yhteistä kotia. Me suunnitellaan, mietitään, vertaillaan vaihtoehtoja, vähän väitellään ja lopulta päästään kumpaakin miellyttävään vaihtoehtoon. En ehkä saa sisustaa enää täysin oman mieleni mukaan, mutta nyt minulla on kumppani, joka haluaa rakentaa kotia kanssani. Hän haluaa osallistua siihen. Meidän makumme ei mene täysin yksi yhteen, mutta me löydämme kultaisen keskitien.

Hän haluaa tehdä asioita yhdessä minun ja lasteni kanssa. Meillä on todella kivaa yhdessä. Ollaan käyty elokuvissa ja käydään uimassa silloin kun lapset ovat meidän kanssa. Minusta on ihanaa katsoa miten hän touhuaa lasten kanssa. Hän jaksaa olla kärsivällinen ihan eri tavalla kuin minä. Minä en ole samalla tavalla kärsivällinen, joten on ihana seurata häntä. En malta odottaa mitä kaikkea me vielä keksitään yhdessä.

Meillä on samat arvot ja kumppanini on minun tapaani feministi. Hän ymmärttä mitä feminismi on ja haluaa edistää tasa-arvoa omilla toimillaan. Hän myös haluaa oppia siitä koko ajan lisää. Hän ymmärtää, että on varmasti paljon sellaisia totuttuja tapoja ja arvoja, joita ei osaa kyseenalaistaa, mutta jotka voi vielä avautua.

En varmaan muistanut tai edes osannut kirjoittaa puolikaan siitä, miksi rakastan kumppaniani. Mutta tässä on kuitenkin niitä asioita hänessä ja meidän suhteessa, joita rakastan.

-Jenni

KUVAT: Mun muru / EDITOINTI: Minä

Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok

Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit

LUE MYÖS

Hei rakas

Hei olen Jenni ja olen rakkausaddikti

Väkivallan uhrit halutaan vaientaa

Huomoi nämä varoitusmerkit parisuhteen alussa

Sinisilmäinen