Tämä vai tuo?
0Bongasin Iidan matkassa ja Susannan Colour outside the lines-blogista tällaisen hauskan tämä vai tuo postauksen. Ajattelin, että sellainen olisi kiva tähän väliin. Jotain kevyttä ja samaan aikaan sellaista, jossa pääset sukeltamaan vähän syvemmälle ajatuksiini. Miltä kuulostaa?
Iso kapunki / pieni paikkakunta
Olen tässä reilun kolmenkymmenen vuoden aikana asunut molemmissa ja niissä on kummassakin ehdottomasti puolensa. Synnyin ja kasvoin pienellä paikkakunnalla. Nyt asun meidän pääkaupungissamme. Täällä on se ehdotona plussa, että kaikki on lähellä ja kulkuyhteydet pelittää paremmin kuin hyvin, jonka vuoksi me ei olla tarvittu esimerkiksi omaa autoa.
Jos saisin valita, niin valitsisin mieluiten jotain näiden väliltä. Porvoolla on esimerkiksi aina erityinen paikka sydämessäni ja haluasin joskus mahdollisesti muuttaa sinne. Sanoisin, että se on nimen omaan noiden kahden välistä.
Aamut / illat
Tässä elämäntilanteessa illat. Aamut ovat nykyään niitä kaikkein hektisimpiä, kiitos lasten. Iltaisin on aikaa oikeasti rauhoittua. Lisäksi silloin minulla on parhaimmillaan mahdollisuuksia olla hetki itsekseni, kun lapset ovat nukkumassa ja Totte töissä. Minulle yksinolo on äärimmäisen tärkeää. Se lataa akkujani. Ja koska tässä elämäntilanteessa sellainen täydellin yksinolo on hieman vaikeaa, niin täytyy nauttia niistä hetkistä, jotka saa.
Ja silloin kun Totte on kotona, illat ovat sitä meidän parisuhde aikaa. Puhuttiin tuossa juuri, että pitää alkaa oikeasti panostaa näihin iltoihin, kun olemme yhdessä. Etteivät ne mene vain toisen silittäessä ja toisen kirjoittaessa, vaan nautittaisiin oikeasti toistemme seurasta.
Kesä / talvi
Ehdottomasti kesä. Olen kesän lapsi kaikella tavalla. Pidän talvesta kaikkein vähiten. Inhoan lunta ja kylmää. Minusta tätä ei edes tarvitse perustella tämän paremmin.
Kevät / syksy
Tämä on myös helppo. Pidän syksyst, varsinkin ruskan aikaan. Silloin kaikki on ihan mielettömän kaunista. Mutta kevät on kaiksita vuodenajoista suosikkini. Silloin kaikki kesään liittyvä hauska on vasta edessä. Luonto puhkeaa kukkaan ja joka paikassa on kaunista. Minustakin tuntuu, että keväällä herään horroksesta. Olemme siis parhaillaan lempivuodenaikani kynnyksellä.
Elokuvat / sarjat
Tässä elämäntilanteessa sarjat. Niille tuntuu riittävän resurssit parhaiten. Meillä on uudempi Avatar ollut nyt puoli vuotta kesken, kun tuntuu ettemme ehdi katsoa sitä. Sarjoja on helpompi jäsennellä, kun aikaa on rajatusti. Kunhan nuo lapset tuosta kasvavat, niin eiköhän elokuvillekin ole taas aikaa.
Puhelut / viestit
Riippuu tilanteesta. Uusien ja ei niin tuttujen ihmisten kanssa mieluummin viestit. Saan peiteltyä niiden avulla omaa introverttiyttäni. Sen sijaan läheisten ystävien kanssa saatan puhua pitkiäkin maratonpuheluita. Olen myös viime vuosina oppinut ääniviestien käyttäjäksi. Joten tämä riippuu täysin ihmisestä ja tilanteesta.
Sushi / tacot
En pysty valitsemaan. Meillä kokataan sen perus arkiruuan lisäksi ehdottomasti texmex ja aasialaisen makumaailman ruokia. Molemmat ovat suosikkejani. Jos olisi ihan pakko valita niin ehkä sushi, mutta oikeasti, nämä ovat molemmat suosikkejani.
Aamupala / illallinen
Aamupala. Totte varmaan lentää tuolilta, kun lukee tämän. Elän varsinkin aamuisin lähinnä kahvilla ja pyhällä hengellä, kun en ehdi syömään. Mutta rakastan hyvää, runsasta aamiaista. Ja kaikkein mieluiten juhlistaisin esimerkiksi kaikkia juhlapäiviä hyvällä, runsaalla aamiaisella.
Aina myöhässä / aina ajoissa
Aina ajoissa. En yleensä koskaan myöhästy. Jos olen myöhässä niin on tapahtunut jotain, johon en ole voinut itse vaikuttaa. Muuten olen aina viisistoista tai kymmenen minuuttia etuajassa joka paikassa. En itseasiassa tiedä mitään hirveämpää, kuin olla myöhässä. Uuteen paikkaan mentäessä varaan itselleni ajan myös mahdolliselle eksymiselle, jonka vuoksi saatan olla kaksikymmentä minuuttia etuajassa.
Haaveilija / realisti
Pohjimmiltani olen haaveilija, mutta väkivaltainen parisuhde sai aikaan sen, että suhtaudun kaikkeen erittäin epäilevästi. Vaikka haaveilen, en osaa haaveilla kovin isosti ja pidän ajatukset mieluummin realistisina. Mutta ilman haaveilua, en olisi välttämättä saanut nykyistä parisuhdettani. Haaveilu auttoi minua asettamaan ne omat rajat ja toiveet, joiden alle ei sitten menty. Joten vastaan tähän haaveilija.
Autolla / kävellen
Kävellen. Minulla ei ole edes ajokorttia, joten jos julkiset eivät kulje, niin minulla ei oikeastaan ole edes muuta mahdollisuutta. Mutta nautin kävelemisestä, joten todennäköisesti vastaisin sen kuitenkin.
Kotona / viihteellä
Kotona, aina kun mahdollista. Olen varsinainen kotihiiri ja harkitsen tarkkaan millaisiin pippaloihin osallistun. Oikeassa seurassa innostun kyllä viihteellä olosta, mutta silti valitsen herkästi sen kodin. Totte onnistuu nykyään raahaamaan minua välillä myös vähän uloskin.
Introvertti / ekstrovertti
Oikea introvertin perikuva. 😀 Ne lähimmät ystävät saavat sosiaalisen puoleni esiin ja tietyissä tilanteissa on ehkä vaikea uskoa, että olen introvertti, mutta todellakin olen. Lataudun parhaiten yksin ja hiljaisuudessa, sosiaaliset kontaktit kuluttavat henkistä akkuani ja keksin tekosyitä luistaakseni sosiaalisista menoista. Siinä mielessä on huvittavaa, että olen päätynyt aloille, jossa siitä ekstroverttiudesta olisi hyötyä.
Sponttaani / suunniteltu
Sekä että. Epäilen minulla olevan ADHD:n, minkä vuoksi toimin myös hyvin impulsiivisesti. Olen tehnyt itselleni muun muassa tatuointeja hetken mielenjohteesta, joita kadun nyt. Mutta samaan aikaan saatan jahkata ja harkita joitain asioita ihan loputtomiin.
Syödä ulkona / kokata itse
Sekä että. On aina ihanaa istahtaa alas jonkun muun kokkaaman aterian äärelle. Enkä ole ihan heti valmis luopumaan täysin ulkona syömisestä. Mutta nautin myös ruuanlaitosta ja onnistumisen kokemuksista siinä. Huomaan kehittyväni ihan koko ajan kokkina ja leipojana, mikä on ihanaa. Kun lapset vielä arvostaisivat minun tekemääni ruokaa.
Instagram / Tiktok
Instagram, ihan ehdottomasti. Minulla ei ole tällä hetkellä edes aikaa selata Tiktok videoita. Sen lisäksi, kuvat ja teksti ovat itselleni niitä kaikkein tutuimpia ilmaisumuotoja. Tiktok kiehtoo minua kyllä ja haluaisin osata senkin, mutta kuvat ja teksti ovat ne minun omin maaperäni.
Tässä tämä oli. Selfiet on napattu Henrian studiolla. Minulla on ylläni ihana lainamekko, johon rakastuin ensi silmäyksellä. Henrialla on vaaterekillinen pluskokoisia lainavaatteita, mutta palaan tähän vielä myöhemmin. Joten pysy kuulolla!
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit
LUE MYÖS
Meidän hiihtoloma pähkinän kuoressa
Kerroinkin siitä, että vastoin alkuperäistä suunnitelmaa, saatiin isot lapset hiihtolomalle meille, mistä oltiin ennen kaikkea innoissaan. Rakastetaan viettää aikaa yhdessä koko perheenä. Koen, että meidän arki on jo todella hyvää, eikä se ole pelkkää loman odottamista. Mutta siitä huolimatta on aivan ihanaa olla rauhassa yhdessä, ilman isompia aikatauluja.
Meillä oli lomalle vain vähän suunnitelmia. Etukäteen oltiin mietitty uintireissu ja reissu Hyvinkäälle mummulaan. Vaikka suunnitelmia oli etukäteen melko vähän, niin silti saatiin kiva aktiivinen loma, jossa oli riittävästi myös lepoa.
Heti viikonloppuna saatiin ystäviä kylään muistamaan esikoisen menneitä synttäreitä. Lapsi sai synttärilahjaksi hartaasti toivomansa lelu linnun, joka nyt sitten sirkuttaa meillä milloin missäkin ja milloin mitäkin säveltä. Eläinrakas kahdeksanvuotias on aivan haltioissaan tästä lelusta, josta tulee vähän mieleen oikea lintu.
Leivoin tällöin kahvipöytään browniet mansikkavaahdolla. Browniet ovat oikeasti todella hyvä ja helppo leivonnainen kahvipöytään. Erilaisilla vaahdoilla ja mousseilla suklaaneliöt saa helposti upgreidattua. Toki myös ihan vain vaniljajäätelökin riittää. Suosittelen kokeilemaan. Kiinnostaako teitä saada resepti tästä mansikkavaahtoversiosta?
Maanantaina lapset saivat luvan käyttää säästöjään kaupassa ja ostaa jotain kivaa itselleen. Toinen valitsi totta kai Squishmallows hahmon ja toinen puolestaan hauskan lautapelin, jossa keitellään taikajuomaa padassa. Peli on ollut tosi kiva ja siitä on päässy nauttimaan koko perhe. Erityisesti tämä lautapelejä rakastava lapsi.
Vuokra-autolla reissuun
Kyseinen peli otettiin tiistaina mukaan reissuun mummulaan Toten vanhemmille. Ollaan kyllä siinäkin mielessä todella onnekkaita, miten ihanasti he ovat ottaneet meidät kaikki kolme (minut ja lapset) vastaan. Olen itse saanut kasvaa erittäin rakastavassa bonusperheessä, jossa ei ole tehty numeroa siitä verisukulaisuudesta. Minä olen saanut esimerkiksi lomilla työskennellä bonustätini apuna, mikä on ollut teini-ikäiselle minulleni todella kasvattava kokemus. On upeaa, että omilla lapsillaan on lähipiirissä niin paljon välittäviä aikuisia, kuin mitä heillä on.
Reissu meni hyvin. Vuokrattiin taas auto Go Moren sovelluksella. Tämä auton vuokraaminen on ollut meille todella kätevää. Oma auto ei meidän tapauksessa ole mitenkään järkevä, joten tällainen vuokraaminen on ihan parasta. Ollaan laskettu, että se mitä me maksetaan vuokraa niin on suurin piirtein suuhtessa sen kanssa millaisia maksuja ihmiset maksavat kuukausittain omista autoista. Suosittelen lämpimästi Go Morea.
Mummulasta tuli tuliaisena käytettynä saatu lego-setti. Löydettiin kyseiseen settiin rakennusohjeet googlaamalla ja lähdettiin rakentamaan sitä. Tämä oli parin illan projekti, mikä oli aivan ihanaa. Suurinpiirtein viisi osasta tästä puuttui, mutta selvittiin ilman niitä. Lapset saivat todella hienon hevostallin leikkeihinsä. Lapset olivat niin iloisia tästä ja heille taisi olla kaikkein tärkeintä, että meillä oli tällainen yhteinen projekti ja aikaa yhdessä. Käytiin viikolla myös kolmistaan uimassa ja saatiin siitä sitä arvokasta yhteistä aikaa.
Esikoinen piirsi lomalla söpöjä näköiskuvia perheestä. Ylemmässä kuvassa olen kuulemma minä. Tämä pisti naurattamaan. Alemmassa ovat kuulemma isommat lapset. Näitä kuvia liimailtiin sitten oviin.
Keskellä viikkoa minä lähdin jatkuvaa hälinää karkuun kahvilaan, jossa pääsin vastailemaan rauhassa sähköposteihin ja kirjoittamaan. Silloin Totte lähti meidän trion kanssa retkelle Oodiin. Tämä oli ihan mahtavaa. On ollut ilo seurata, miten Totte on ottanut sen paikkansa meidän perheessä ja nykyään tällainen retki yksin lasten kanssa ei ole mikään ongelma. Se mahdollistaa minullekin hieman liikkuma varaa, mikä on ihanaa.
Tässä oli meidän hiihtoloma pähkinän kuoressa. Oli kyllä niin ihanaa. Viikon päästä, kun isot tulevat taas kotiin koulu- ja eskariarki pyörii taas täyttä häkää. Mikä on sekin ihanaa.
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit
LUE MYÖS
Elämä kolmen lapsen vanhempana