Vaikka tammikuussa olin ihan varma, että juuri nyt olen tyytyväinen kotimme sisustukseen, to do-listalle on ilmestynyt yksi, jos toinenkin projekti. Mattoa en ole saanut vielä aikaiseksi hankkia, enkä ruokapöydän tuoleja, mutta ne ovat listalla. Tällä hetkellä lasten vaatetus on niellyt ison osan ajatuksista ja budjetista. Miksi mini-ihmisten vaatettaminen on niin hankalaa?

Jotain pientä olohuoneessa on kuitenkin tapahtunut. Meille on nimittäin tullut uusi pöytävalaisin. Tai ennemminkin sisustushyllyvalaisin.

Olen kertonut rakastavani valaisimia. En liputa pelkästään designvalaisimien perään, vaikka muutama lamppuihastus siltäkin saralta löytyy. Sen sijaan haluan ajattella, että jokaiselle paikalle on oikeantyylinen valaisin. Eikä sillä ole väliä, mikä sen alkuperä on.

Muistan elävästi meidän Sipoon kotimme lasikuistin pöydällä seisoneen lampun. Se oli iso, lapsen silmiin valtava. Se oli väriltään sininen ja siinä oli iso, keraaminen jalka. Se oli suosikkiesineitä kotonani. Ja vaikka sininen lamppu ei meidän kotiin istukaan, kaipasin jotain saman kaltaista, isolla jalalla ja varjostimella. Tämän Ikean valaisin on nimeltään PICKARUM ja se on tyyliltään täydellinen.

Ostin valaisimen ikeareissulta, jolloin minun oli tarkoitus ostaa ainoastaan kynttilöitä. Ikeasta löytyy ihania tuoksukynttilöitä, jotka tuoksuvat vaniljajäätelöltä ja tarkoitus oli hakea vain niitä. Valaisinosastolla kävelin sitten tämän ohitse ja mietin vain hetken. Täysin heräteostos lamppu ei ollut, sillä olen palannut ihastelemaan sitä tasaisesti noin vuoden ajan.

Nyt valaisin on ollut meillä noin kuukauden päivät, enkä voisi olla tyytyväisempi. Suosin mielläni epäsuoria valonlähteitä ja tämä on täydellinen sisustushyllylle.

Mietin tulevaisuutta ajatellen, kiinnostaako teitä kuulla ajatuksiani edullisesta sisustamisesta? Minulla ei kovin kummoista sisustusbudjettia ole, kuten moni pitkäaikainen lukijani tietää. Siitä huolimatta, en halua tinkiä tyylistäni. Joten kiinnostaako teitä kuulla lisää aiheesta?

Meidän sohvan vieressä oleva sivupöytä oli puhdas sisustusvahinko. Pyöreä tarjotinpöytä hankittiin meille alun alkaen sohvapöydäksi ja se palveli kyseistä virkaa hyvin ja uskollisesti. Reilu vuosi sitten se sai väistyä uuden pöydän tieltä. Kaipasin silloin klassisempaa vaihtoehtoa. 

Taittelin pöydän silloin surutta pois, kunnes joku kerta kaivoin sen piilostaan esiin. Silloin se päätyi puoli vahingossa tuohon divaanin päähän. 

Meillä on ollut aikanaan pieni kaappi tuossa samalla paikalla. Joku pitkäaikainen lukija ehkä muistaakin sen. Tässä postauksessa se vilahtaa pariin kertaan. Pidin kaapista valtavasti ja se tuntui sopivan paikalleen. Sen aika tuli kuitenkin tiensä päähän (kevyt kaappi oli isoisoäitini kuolinpesästä meille päätynyt). On pieni ihme, miksi en tajunnut siirtää pöytää aiemmin kaapin paikalle. 

Nyt se on jäänyt paikalleen ja pidän siitä. 

Kaipaisin kuitenkin uutta ilmettä. Pöytä on ihana, mutta hieman hutera. Siihen on syynsä, miksi se on naulittu lattiaan valtavalla pinolla sisustuslehtiä. Olen kuitenkin aavistuksen kyllästynyt siihen, miten epäsiistiltä pino jatkuvasti näyttää. Sisustuslehdistä kiinnostuneella taaperolla on osuus asiaan. Lisäksi, koska pöytä on ollut mukana kahden taaperon kasvussa, sen pinta alkaa olla selkeillä lommoilla.