”Pettäminen on minulle ehdoton ei”
0”Pettäminen on minulle ehdoton ei”. Näin narsistinen exäni hoki minulle suhteen aikana. Hän oli sanomisissaan niin vakuuttava, että en epäillyt häntä hetkeäkään. Nielin tämän pajunköyden hetkeäkään epäilemättä. Myöhemmin on kuitenkin käynyt ilmi, että hänellä on ollut samaan aikaan useita suhteita. Ja meillä oli minun tietojeni mukaan suljettu parisuhde, johon ei pitänyt kuulua muut ihmiset. Olin vain selkeästi väärässä. Ilmeisesti pettäminen olisi ollut anteeksiantamatonta vain, jos minä olisin syyllistynyt siihen. Toki minua huoriteltiin ihan muutenkin.
Olen tavallaan ”onnekas” siinä suhteessa, että olen saanut kuulla näistä muista naisista vasta niin pitkään suhteen päättymisen jälkeen, että olen saanut otettua etäisyyttä kyseiseen ihmiseen ja suhteeseen. Mikään mitä olen kuullut ei ole lopulta isommin hetkauttanut minua. Kun olen saanut etäisyyttä, kaikki on käynyt vain niin paljon paremmin järkeen. Monet aiemmin selittämättömät aukot ovat täyttyneet. Mutta samalla myös ne vähäisetkin hyvät hetket ovat pirstoutuneet ja hävinneet. Nykyään kyseinen suhde ja ajanjakso tuntuu lähinnä turhalta kärsimykseltä.
Tuleeko tästäkin yksi trauma?
Minulle on jäänyt suhteestani narsistin kanssa lukuisia traumoja. En pysty tekemään aloitetta seksissä, enkä aina sanomaan mitä haluan tai kaipaan kumppaniltani. Pettäminen on yksi henkisen väkivallan muoto. Siinä petetään toisen luottamus ja yhteinen sopimus niin perusteellisesti, että sitä ei voi kovin monella muulla tavalla rikkoa niin.
Minä tuskin tulen koskaan saamaan mitään selitystä tällä kaikelle pettäjältä itseltään. En pääse koskaan esittämään kysymyksiä ”miksi”, ”milloin”, ”kuinka usein” ja ”kenen kanssa”. Olen ja elän jatkossakin vain sillä laihalla tiedolla, jonka olen saanut ja niillä omilla epämääräisillä muistikuvilla, joita minulla on.
Tällä hetkellä minulla pyörii päässä tuo sama kela ”pettämien on minulle ehdoton ei”. Lause pyörii päässäni jatkuvalla luupilla, josta en pääse yli. Mietin sitä, miten kieroutunut tuo lause on kontekstissa, jossa se on kerrottu. Toisaalta olen itse onnellinen siitä, että tästä kaupanpäällisenä ei ole tullut isompia luottamusongelmia. Pystyn edelleen luottamaan nykyiseen kumppaniini ja siihen, että hän on minulle uskollinen. Meillä on todella hyvä keskusteluyhteys, vaikka minun onkin välillä vaikeaa puhua traumojeni vuoksi. Saamme yleensä selvitettyä asiat vähäintään päivän tai kaksi myöhemmin. Minun puhumistani helpottaa se, kun tilanne ei ole enää niin sanotusti päällä. Mutta en voi olla miettimättä, tuleeko myöhemmin tilanteita, joissa saatan kokea mustasukkaisuutta ja epävarmuutta. Voiko tällainen tilanne triggeröidä minua?
Onneksi meillä on kumppanini kanssa hyvä keskusteluyhteys ja hän tietää missä mennään. Hän voi yrittää ymmärtää ja helpottaa tilannetta omalta osaltaan. Olen edelleen joka päivä kiitollinen hänestä ja siitä, että sain juuri hänet elämääni. Jos tästä tulee minulle jotain pelkotiloja, ainakin voimme selättää ne yhdessä.
Tänään pääsin käsittelemään näitä asioita psykologin kanssa, mikä teki hyvää. Toki, minun pitäisi alkaa tekemään asioita sen eteen, että pääsisin ihan psykoterapiaan. Joudun kuitenkin odottamaan sitä sen verran, että taloustilanteeni paranee.
-Jenni
KUVAT: Mun muru / EDITOINTI: Minä
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit
LUE MYÖS
Hei olen Jenni ja olen rakkausaddikti
Väkivallan uhrit halutaan vaientaa
Mitä sitten, kun ei haluta?
SV: SEKSI
Keskusteltiin tässä kumppanin kanssa haluista ja ennenkaikkea haluttomuudesta. Minä halusin ottaa asian puheeksi kumppanini kanssa sen jälkeen, kun olin päivällä kuunnellut Paritellen podia.
Me mennään aika pitkälti vielä sillä vastarakastuneiden draivilla, eli suomeksi pannaan kuin puput, kuten asiaan kuuluu. Mutta ihan varmasti, kun suhde kehittyy, elämäntilanteet muuttuu, uusperheen arki iskee ja niin edelleen, todennäköisesti halut muuttuu ja kuivia kausia tulee ja menee. Se on asia, joka me tiedostetaan ja hyväksytään. Samaan aikaan tiedostetaan ja hyväksytään, että tulee aika, jolloin seksielämän eteen täytyy tehdä töitä. Tässä alun huumassa seksielämän hoivaaminen on äärimmäisen helppoa. Kun ei sen kumppanin tarvitse kuin vähän katsoa sillä silmällä ja taas ollaan menossa. Mutta ainahan se ei tule olemaan näin.
Meidän etu on se, että koetaan kumpikin seksi tärkeäksi osaksi parisuhdetta. Minä ajattelen seksistä, että se on se liimaa, joka pitää paketin kasassa. Ajattelen seksin olevan myös äärimmäisen helppo tapa hoitaa sitä parisuhdetta. Olemme tässä myös aika samoilla linjoilla. Mutta me tiedostamme, että välillä tulee niitä tilanteita kun ei vain tee mieli.
Mitä sitten kun ei haluta?
Me toki toivoimme, että saamme olla ja elää vuosia yhdessä ja että tämä ensimmäinen kahdeksan kuukautta on vasta alkua. Pitkään parisuhteeseen kuuluu ne tietyt ylä- ja alamäet. Ja tietyllä tavalla niihin voi toki yrittää valmistautua.
Itse ajattelen, että seksi olisi hyvä yrittää priorisoida ja laittaa vaikka sinne kalenteriin. Minä olen sen luokan ihminen, että kyllä minä aina lopulta sytyn, kun toinen jaksaa suostutella ja houkutella. Joten en näe mitään syytä sille, että kalenteriseksi ei onnistuisi. Ja sitä me tehdään jo vähän nytkin. Ajoitetaan nimittäin kaikkein äänekkäimmät sessiot sille ajalle, kun saadaan olla rauhassa kahden. Toki meillä on tässä taas se etu, että meidän suhteeseen kuuluu tällä hetkellä vain ne minun lapseni, jotka ovat osan ajasta myös etävanhemman luona. Näin ollen meillä on säännöllisesti ja aika kivasti myös sitä ihan kahden keskistä aikaa ilman lapsia, jolloin saadaan paukuttaa menemään juuri niin paljon ja kovaäänisesti, kuin halutaan ja ehditään.
Puhuttiin tässä kuitenkin siitä, että kun se haluttomuus jossain vaiheessa sitten iskee, niin toista ei saa mitenkään painostaa, eikä vieressä saa kiehnätä vihjailevasti. Tällainen käytös saattaa nimittäin ahdistaa ja pahentaa tilannetta, juuri sen haluttoman osapuolen kohdalla. Koska, vaikka yleensä puhutaan siitä miten se saamaton osapuoli kärsii tilanteesta, niin ihan yhtä vaikea se tilanne on myös sen haluttoman puolelta. Samaan aikaan kun haluton tuntee huonoa omaatuntoa siitä ettei oma viisari värähdä, toisen utelut todennäköisesti vain pahentaa tilannetta.
Haluttomuus traumat
Minulla haluttomuuteen liittyy myös hyvin vahvoja traumoja. Minä en vieläkään pysty itse tekemään aloitetta seksiin, mutta en näemmä myöskään tällä hetkellä pystyä sanomaan etten halua. Olen kirjoittanut siitä, miten vuosikausien ajan sain kuulla olevani epänormaali ja kuvottava ihminen haluineni ja tulin aina torjutuksi. Nykyään en sitten tosiaan pysty torjumaankaan ketään, koska muistan elävästi kuinka pahalta torjutuksi tuleminen tuntui. Toki minun kokemiini torjuntoihin liittyi vahvasti myös henkinen- / seksuaalinen väkivalta, eikä se ole lainkaan sama asia, kuin se jos minä sanon etten juuri nyt halua.
Ja tiedän tasan tarkkaan, että näihin lukkoihin tarvitsisin ehdottomasti seksuaaliterapeutin apua. Mutta juuri nyt tämän tyyppinen terapia ei ole mahdollista, joten yritän tällä hetkellä avata näitä lukkoja tässä turvallisessa parisuhteessa. Se vaatii kuitenkin valtavasti työtä, koska traumat ovat niin syvällä. Todennäköisesti näiden traumojen käsittely tulee siinä kohtaan kun ”naidaan kuin kanit”-vaihe on ohi.
Olisi kiva kuulla, jos uskallatte kertoa, kohtaako teillä halut parisuhteessa? Entä kuinka tärkeäksi koette seksin parisuhteessa? Tiedän, että kaikki eivät arvota seksiä yhtä korkealle, kuin esimerkiksi itse teen.
-Jenni
KUVAT: Pixabay.com
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit
LUE MYÖS
En ollut saanut orgasmia kumppanin kanssa ennen kuin täytin 30