Hylkäämisen tunnelukko ja suhteen päättyminen
0Olen kirjoittanut lukuisat kerrat hylkäämisen tunnelukosta. Sekä siitä, miten pelkään hylätyksi tulemista niin paljon, että mieluummin työnnän itse ihmiset pois luotani. Se on suhteessa pahimpia ja hallitsevimpia pelkojani. Se myös estää minua heittäytymästä täysillä suhteeseen mukaan.
Halusin kirjoittaa tästä aiheesta nyt, kun viimeisin tapailusuhteeni päättyi ja olen saanut käsiteltyä sen. Koska voisi kuvitella, että tapailun päättyminen ihastuksen kanssa olisi pahinta mahdollista myrkkyä hylkäämisen lukolle. En tiedä, onko liian aikaista sanoa tätä, mutta minusta tuntuu, että tämä on saattanut olla myös eheyttävä kokemus.
Tilanne ennen eroa
Ensinnäkin, kyseinen ihmissuhde oli vasta tapailuasteella. Olin kyllä ihastunut, mutta olimme silti aivan alkumetreillä. Siitä huolimatta, kuten aiemmin kerroin, tämä oli ensimmäinen kerta kun uskalsin todella heittäytyä tunteiden vietäväksi. Annoin itselleni luvan todella ihastua ja päästää irti peloistani. Ennen kaikkea annoin itseni luottaa. Se oli niin paljon enemmän, kuin monen muun kohdalla. Olin nimittäin pannut merkille, että ennen tätä olin eniten oma itseni merkityksettömissä seksisuhteissa, joiden ei ollut tarkoitus edetä mihinkään. En pelännyt hylkäämistä, koska niissä ei ollut varsinaisesti mitään menetettävää. Tämän ihmisen kanssa en pelännyt hylkäämistä, koska uskalsin viimein luottaa.
Tunnelukko aktivoituu
Kun sitten se hetki tuli, kun otimme eri teille astumisen puheeksi, ensimmäinen ajatukseni oli tunnelukon sanelema; “Minä tiesin, että näin tulisi käymään. Nyt minut jätetään. Tämäkin ihminen hylkää minut. Tiesin sen.” Hetkeksi tunnelukko otti vallan, mutta pystyin koko ajan tiedostamaan sen. Pyrin tietoisesti rauhoittumaan tilanteessa. Onnistuin ja näin ollen me kävimme ihastukseni kanssa todella hyvän keskustelun ja päätimme lopulta yhdessä tuumin jatkaa eri teille.
Ja nyt on muuten hyvä muistaa se, että hylkäämisen tunnelukko on lukko, jota olen kuluneen vuoden aikana työstänyt kaikkein eniten. Jonka vuoksi se on todennäköisesti paremmassa hallinnassa kuin muut lukot. Siksi rauhoittuminen tilanteessa kävi melko helposti.
En tiedä voiko tapailusuhteen päättymistä sanoa varsinaisesti eroksi, mutta siitä huolimatta, tämä oli paras eroni koskaan. Minua ei jätetty epämääräisellä viestillä, eikä ghostattu, mikä olisi saattanut vain pahentaa hylkäämisen tunnelukkoa. Sen sijaan kahden aikuisen keskustelu eriävistä intresseistä ja päätöksestä jatkaa erillään, oli eheyttävää. Olin pohjattoman surullinen suhteen päättymisestä silloin, kun se tapahtui. Nyt tunnen vain kiitollisuutta. Sain tältä ihmiseltä todella paljon omaa tulevaisuutta ajatellen. Kuten sanoin aiemmin, tämä ihmissuhde oli kaikessa lyhykäisyydessään hyvin merkityksellinen.
-Jenni
Lue myös
Mitä ihmettä minä oikein pelkään
Lyhyiden ihmissuhteiden merkitys
Seuraa myös
Tunnelukkoterapia
Kaupallinen yhteistyö: Helka Belt
Olen tässä eron jälkeen ja aloitettuani deittailun alkanut tutkimaan itseäni ja omia käyttäytymismallejani. Joskus alkusyksystä aloin perehtymään tunnelukkoihin. Olin alkanut huomaamaan, että tietyt tilanteet aiheuttavat minussa reaktioita. Osallistuin silloin Helkan tunnelukkokurssillekin kaupallisen yhteistyön merkeissä. Se auttoi ymmärtämään paremmin sitä, mistä tunnelukot syntyvät ja miten ne vaikuttavat. Opin ymmärtämään paljon paremmin esimerkiksi vajavuutta, josta kirjoitin aikaisemmin. Oma vajavuuden tunteeni peittyi kuukausia saamani positiivisen huomion alle ja pilkisteli esiin vain tietyissä tilanteissa.
Se miksi olen halunnut perehtyä tunnelukkoihin on se, että en haluaisi viedä haitallisia käytösmalleja eteenpäin uuteen suhteeseen. Niistä kun on kuitenkin mahdollista opetella pois, kun niitä oppii ymmärtämään.
Tunnelukkoterapia
Seuraavaksi pääsen syventämään omaa käsitystäni tunnelukoista, sillä pääsen osallistumaan Kimmo Takasen kehittämään tunnelukkoterapiaan. Kimmo Takanen on Suomen skeematerapian edelläkävijöistä. Hän on myös kirjoittanut monta kirjaa tunnelukoista, joista tunnetuin on todennäköisesti Tunne lukkosi: Vapaudu tunteiden vallasta.
Tunnelukkoterapia on siis oma terapiamuotonsa. Sen juuret ovat vahvasti skeematerapian perusteissa, mutta sen työskentelymalli laajenee myös perinteisen skeematerapian ulkopuolelle. Terapiassa on tarkoitus avata lukkoja ja opetella keinoja käsittelemään lukkoja, jolloin haitalliset selviytymiskeinot vähenevät. Terapiaan liittyvät mielikuvaharjoitteet, joissa mennään lapsuuden ja menneisyyden ahdistaviin tilainteisiin.
Kuka voi olla tunnelukkoterapeutti?
Kun kerroin tästä muutamille ihmisille, niin pari heistä suhtautui todella epäilevästi koko touhuun. Kysyttiin, että mihin huuhaahan minä olen lähtemässä mukaan. Tiedänkö varmasti mitä teen ja millä meriiteillä ihminen voi pitää tunnelukkoterapiaa.
Tunnelukkoterapeutti ei ole suojattu ammattinimike. Sen voi saada kuka vain, joka on käynyt vuoden mittaisen tunnelukkoterapian koulutuksen. Koulutuksen suorittaa itse Kimmo Takanen ja siihen on pääsykokeet, sekä -vaatimukset, eli koulutukseen ei pääse ihan kuka vain. Yleensä koulutukseen hakeutuvat ovat pohjakoulutukseltaan psykologeja, terapeutteja tai toimivat muuten auttamisammatissa. Eli minäkin voisin hyvin hakeutua tunnelukkoterapeutin koulutukseen, jos haluaisin.
Eli vaikka tunnelukkoterapeutin koulutus ei ole verrattavissa esimerkiksi psykoterapeutin koulutukseen, siihen kuitenkin käydään koulutus, johon on tietyt pääsyvaatimukset. Eli ihan kuka tahansa ei voi olla tunnelukkoterapeutti.
En kiellä lapsuuden vaikutusta omiin tunnelukkoihin. Minulla on ollut joitain merkittäviä kokemuksia, jotka ovat vaikuttaneet tunnelukkojeni syntyyn. Mutta minulla on myös takana hyvin traumaattinen parisuhde, joka on vain vahvistanut omia haitallisia käytösmallejani. Joten odotan sitä, miten pääsen tällä tavalla työstämään näitä asioita.
Sekä tunnelukkokurssista, että tunnelukkoterapiasta pääsee lukemaan lisää Helkan sivuilta. Kannattaa ottaa seurantaan myös Helkan instagramtili. Kommenteissa voi myös kysellä. Vastaan parhaani mukaan ja jos en osaa itse vastata, kysyn ensin Helkalta.
-Jenni
Lue myös
Mitä ihmettä minä oikein pelkään?