Miten meidän parisuhde voi vauva-arjessa?
0Postaus, joka minun on pitänyt kirjoittaa jo hetki. Meillä on miehen kanssa kuukauden päästä toinen yhteinen vuosipäivä ja tässä kahdessa vuodessa on ehtinyt tapahtua melkoisesti. Vuosi sitten muutettiin yhteen ja samoihin aikoihin tehtiin myös positiivinen raskaustesti, jonka seuraus on parhaillaan vaunulenkillä isänsä kanssa. Viimeinen vuosi on siis ollut monella tapaa melkoista vuoristorataa. Yhteenmuutto aiheutti melkoisen kriisin ja raskausaikana en ollut ehkä se kaikkein rauhallisin ihminen. Ollaan nyt muisteltu, että kiihdyin parhaimmillani nollasta kolmeensataan sekunnissa. Mutta juuri nyt meidän parisuhde voi paremmin, kuin hyvin.
Tällä hetkellä en voisi olla onnellisempi. Elämässäni kaikki on todella hyvin, mistä olen äärimmäisen kiitollinen. Meidän parisuhde voi myös paremmin, kuin kertaakaan aiemmin. Ollaan puhuttu siitä miten onnekkaita me lopulta ollaan. Ja lopulta, vaikka omassa elämässäni on tapahtunut myös paljon pahaa, en olisi tässä hetkessä, ilman sitä kaikkea. Koen olevani juuri nyt juuri oikeassa paikassa. Lisäksi, ilman kokemaani lähisuhdeväkivaltaa, kaikkia niitä toksisia suhteita ja lopulta päätöstä siitä, että ansaitsen parempaa, en välttämättä osaisi arvostaa nykyistä kumppaniani. Siitä toksisen rakkauden kehästä piti todella opetella eroon.
Hormonit tasapainossa
Viimeinen vuosi on ollut itselleni todellista hormoneiden vuoristorataa. Miehet tuskin tulevat koskaan ymmärtämään sitä, mitä on olla nainen ja elää hormonisyklissä. Olen käynyt vuoden aikana läpi muun muassa haluttomuuden ja nyt huomaan halujen taas kasvaneen. Oma puoliso alkaa näyttää puolen vuoden jälkeen taas todella haluttavalta. Mikä on ihanaa!
Meillä oli haluttomuuden ohessa läheisyys myös aika nollissa. Loppuraskaudesta ja imetyksen alkuvaiheessa olin hyvin tarkka omasta tilastani. En sietänyt kosketusta lainkaan. En halunnut muita iholleni, kun omissa nahoissa oleminen tuntui vaikealta. Nyt halailu tuntuu taas aivan ihanalta ja sitä kaipaa monta kertaa päivässä. Huomaan myös ikävöiväni kumppaniani hänen ollessa töissä. En olisi uskonut, että näinkin voi olla.
Vuosien ajan haaveilin jostain tämän kaltaisesta. Sinkkuna ollessani, samaan aikaan, kun kaipasin suhdetta, tuntui mahdottomalta päästää ketään tällä tavalla omaan tilaan. Nyt saan elää todella hyvässä suhteessa ja jakaa arkeani uskomattoman ihanan ihmisen kanssa. Meillä on myös todella hyvä puheyhteys, josta olen kertonut aiemminkin. Alan todella ymmärtää niitä, jotka sanovat, että pitkän suhteen salaisuus on puhuminen. Pystytään kumpikin sanoittamaan omia tunteita ja fiiliksiämme.
Minulla on mielessä myös postaus aiheesta parisuhde ja ura, jos teitä sattuu tällainen kiinnostamaan. Puolisoni on nimittäin ollut aivan uskomaton tuki minulle, kun rakennan tässä meidän uusperhearjen ohella omaa uraani. En voisi olla kiitollisempi hänelle tästä.
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit
LUE MYÖS
Miten sitä seksielämää on elvytetty kuivan kauden jälkeen
Seksi loppuraskaudesta
Olen kirjoittanut aiemmin siitä, miten seksi on meidän parisuhteessa toiminut tässä raskausaikana. Meinasin jo unohtaa tämän kolmannen postauksen, ihan vain siksi ettei sitä seksiä ole ollut.
Tilanne on siis se, että minulla ei ole itselläni minkäänlaisia haluja, eikä tällä hetkellä myöskään minkäänlaista kykyä kiihottua. En tunne sellaista kivaa kutkutusta, kipinöintiä tai halua. Orgasmin pystyn saamaan, mutta siitäkin puuttuu oikeastaan kaikki nautinto. Tilanne on itselleni täysin uusi, mutta olen yrittänyt hyväksyä sen sellaisenaan. Tilanne johtuu mitä todennäköisemmin raskaudesta ja siihen liittyvistä hormonimuutoksista. Tällä hetkellä en valitettavasti voi itse tälle mitään, vaikka olen yrittänyt. Nyt ainoa vaihtoehto on odottaa synnytystä ja raskaudesta palautumista.
Puheyhteyden tärkeys haluttomuuden keskellä
Tässä tilanteessa olen kokenut äärimmäisen tärkeäksi puheyhteyden kumppanini kanssa. Sellainen meillä onneksi on ja ollaan pystytty puhumaan tästä kaikesta. Olen kokenut tärkeäksi sanoittaa hänelle sitä, mistä haluttomuuteni johtuu, kun syy on täysin hormonaallinen, eikä missään nimessä hänen.
Ollaan myös puhuttu siitä, mikä kaikki tässä tilanteessa on ok. Koen kaipaavani tällä hetkellä erityisen paljon omaa tilaa ja hyvin vähän fyysistä kosketusta. Ollaan sovittu, että silittely ja hipsuttelu ja jalkojen hieronta on esimerkiksi ok. Mutta illalla en kaipaa hirveästi halailua, varsinkaan näin kuumalla ilmalla. Lisäksi ollaan puhuttu siitä, että nyt olisi hyvä, jos puolisoni ei edes yritä ehdotella seksiä. Silloin läheisyys ja koskettaminen on vain läheisyyttä, eikä minun tarvitse miettiä, onko tämä esileikkiä.
Läheisyyttä aletaan myös lisäämään, kun olen siihen valmis. Eli todennäköisesti joskus synnytyksen jälkeen.
Koen, että tämän puheyhteyden ja yhdessä sovittujen asioiden ansiosta minun on hyvä olla tässä tilanteessa. Vaikka se on omalla kohdallani täysin poikkeuksellinen ja vähän jopa ahdistava. En ole tottunut omaan haluttomuuteeni, koska yleensä minä olen aina ollut se huomattavasti halukkaampi. Tässä on ollut itsellänikin hieman käsiteltävää. Onneksi minulla on hyvä kumppani tässä kaikessa rinnalla. Uskon vakaasti, että ne halut sieltä nousevat, kun niiden aika on. Nyt mun kropalla on muuta mietittävää.
Haluttomuudesta puhutaan liian vähän ja varsinkin naisen haluttomuudesta puhutaan halventavasti. Joten koen tärkeäksi nostaa aiheen esille omassa blogissani. Ja varsinkin tässä minun tilanteessani, raskaana, haluttomuus on täysin nromaalia ja luonnollista.
Millaisia kokemuksia sulla on? Oletko kokenut haluttomuutta?
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals
LUE MYÖS
Miten sitä seksielämää on elvytetty kuivan kauden jälkeen