2026 kevään ja kesän aikana luetut kirjat – osa 2
0Tässä on toinen osa kevään ja kesän kirjakoontia. Ensimmäisen osan pääset lukemaan täältä. Koska blogi on ollut hiljaa kevään ja kesän ajan päätin esitellä kaikki tänä aikana lukemani kirjat kahdessa postauksessa. Tämän jälkeen julkaisen näitä postauksia tavalliseen tapaan sen mukaan kun saan kirjoja luettua.
Tähän mennessä olen lukenut tänä vuonna 26 kirjaa, mihin olen todella tyytyväinen. En ollut asettanut itselleni määrällistä lukutavoitetta. Ainoa tavoitteeni on lukea joka päivä vähän, mikä on tähän mennessä riittänyt 26 kirjaan.
Satunnaisten aaltojen teoria 🇫🇮
Kirja saatu arvostelukappaleena Otavalta (mainos)*
Kirjailija: Janette Back
Tyylilaji: sporttiromanssi
Tyyppi: Fyysinen kirja
Kirja, jonka piti olla pelkkä kevyt välipala raskaampien teosten välissä, olikin jotain aivan muuta. Tarina on Janette Backin rakkauskirje Australialle. Siinä suomalainen Emmi viettää vaihtovuottaan Australiassa. Valitettavasti vuosi ei ole alkanut niin kuin Emmi oli ajatellut. Maitojunalla kotiin palaaminen ei ole vaihtoehto, joten hän yrittää edelleen tehdä vaihdosta elämänsä vuoden. Sattumusten kautta hän päätyy surffileirille, jossa tapaa Australian kultapojan, surffauslupauksen Atlaksen. Kirja vei minut mukanaan Australiaan. Janettella on ihana, elävä tapa kirjoittaa ja hänen oma äänensä kuului vahvasti koko kertomuksessa. Emmin kasvutarina oli todella samaistuttava, koska olin nuorena ihminen, joka yritti olla kaikille kaikkea. Kirjasta selviää myös se, mikä on satunnaisten aaltojen teoria.
Tähdet: ⭐️⭐️⭐️⭐️⭐️
Villinä viety 🇫🇮
Kirja saatu arvostelukappaleena Otavalta (mainos)*
Kirjailija: Annukka Salama
Tyylilaji: countryromanssi suomalaisittain
Tyyppi: Fyysinen kirja
Chilit: 🌶️🌶️🌶️
Villinä viety oli varmaan koko kesän hypetetyin kirja. Se on Annukka Salaman ensimmäinen aikuisten kirja ja aloittaa uuden Villi sydän sarjan. Luin kirjan melkein yhdeltä istumalta. En vain voinut laskea sitä käsistäni. Kirja kertoo Violasta, joka matkustaa Brysselistä Vehnälaaksoon vannoen, ettei aio koskea miehiin enää pitkällä tikullakaan. Sitten hän tapaa naapurinsa, maajussi Lukan, ja päätös olla koskematta miehiin joutuu koetukselle. Koska tätä oli mainostettu kesän kuumimpana kirjana, mietin, onko koko kirja pelkkää seksiä alusta loppuun. Ei ollut. Jännitettä kasvatettiin alusta asti todella taitavasti, mikä tuntuu olevan Annukan erikoisosaamista. Kirja oli hulvattoman hauska, nauroin moneen kertaan ääneen ja palasin mielikuvissa takaisin omiin lapsuudenmaisemiin.
Tähdet: ⭐️⭐️⭐️⭐️⭐️
Talviyön valtakunta
Kirjailija: Sarah J. Maas
Tyylilaji: Romantasia
Tyyppi: Fyysinen kirja
Chilit: 🌶️🌶️
Tämä on Sarah J. Maasin Acotar-sarjan neljäs kirja ja aivan ihana, rauhallinen hengähdystauko edellisten kirjojen jälkeen. Yllätyin siitä, että tämä on käytännössä joulutarina. Melkein harmittaa, että luin tämän keskellä kesää. Tämä olisi pitänyt säästää joulunaikaan. Kirjassa Velariksessa valmistaudutaan viettämään talvipäivänseisauksen juhlaa. Vaikka kirja on suurimmaksi osaksi talvista tunnelmointia, se pohjustaa mukavasti seuraavaa osaa. Kaiken kaikkiaan sarja kaipasti tällaista pientä rauhoittumista ennen kuin siirrytään seuraavaan osaan.
Tähdet: ⭐️⭐️⭐️⭐️
Varjojen kuningatar
Kirjailija: Sarah J. Maas
Tyylilaji: Romantasia
Tyyppi: Äänikirja
Chilit: 0
Tämä on kirja, jossa Sarah J. Maasin Throne of glass -sarja alkaa käydä oikeasti mielenkiintoisesti. Tämä on tähän mennessä lempikirjani kyseisestä sarjasta. Kirjassa sota on alkamassa. Celaena Sardothienista on tullut viimein Aelin Galathynius, Terassenin kuningatar. Hän on palannut juonimaan kostoa ja valmistautumaan tulevaan sotaan. Lempihahmoni on ehdottomasti rautahammasnoitien Manon Mustanokka. Tuntuu uskomattomalta, millaisen tarinan Maas on rakentanut kirja kirjalta ja olen onnellinen, että olen malttanut pysytellä matkassa mukana, koska nyt tarina alkaa tuntua oikeasti mielenkiintoiselta.
Tähdet: ⭐️⭐️⭐️⭐️
Taistelujen myrskyt
Kirjailija: Sarah J. Maas
Tyylilaji: Romantasia
Tyyppi: Äänikirja
Chilit: 🌶️🌶️
Kyseessä on TOG-sarjan viides osa ja sain vasta kirjan kuunneltuani, että tämä olisi kannattanut lukea tandemina Aamunkoiton tornin kanssa. Olen pohtinut, että saattaisin lukea tämän vielä fyysisenä kirjana yhdessä sen seuraavan osan kanssa. Se ei tietenkään ole pakollista, mutta minua houkuttaa ajatus siitä, että saan yhdistettyä kummankin kirjan tapahtumat reaaliajassa. Kirjassa Aelin on aloittanut matkansa kohti valtaistuinta. Matka ei ole suora, vaan hän joutuu kohtaamaan haasteita matkallaan kuningattareksi. Aika monta kertaa kirjan aikana saa miettiä ”miten tästä voi selvitä” ja yhtä monta kertaa saa rukoilla hahmojen puolesta.
Tähdet: ⭐️⭐️⭐️⭐️
Maan ja veren huone
Kirjailija: Sarah J. Maas
Tyylilaji: Romantasia
Tyyppi: Fyysinen kirja
Chilit: 🌶️🌶️
Tämä oli kirja, jolle olisin halunnut antaa kuusi tähteä. Tuntui, että tämä olisi tarvinnut kokonaan oman arvosteluasteikon. Maan ja veren huone aloittaa Maasin Crescent city sarjan ja poikkeaa isosti muista kirjailijan sarjoista. Fantasiamaailmassa ei ole linnoja, vaan pilvenpiirtäjiä ja yökerhoja. Oli todella mukavaa vaihtelua lukea sarjaa, jonka maailma on moderni. Brycen elämä oli hyvää ennen kuin kaikki muuttui yhdessä yössä ja hän menetti lähimmän ystävänsä. Tämän jälkeen hän päätyy ratkomaan rikosten sarjaa enkeli Huntin kanssa. Kirja on mielenkiintoinen yhdistelmä fantasiaa ja murhamysteeriä. Vaikka kirja on lähes 1000 sivua pitkä, minua se ei pitkästyttänyt. Odotukset seuraavaa osaa kohtaan ovat korkealla.
Tähdet: ⭐️⭐️⭐️⭐️⭐️
Siinä olivat kaikki kesän aikana lukemani kirjat! Lukulista on hyvin romantasiapainotteinen, mutta se ei minua haittaa. Olen iloinen, että molemmat kotimaiset olivat viiden tähden kirjoja. On kiva lukea hyviä suomalaisia kirjoja.
Oletko lukenut jonkun nästä? Mikä on ollut suosikkikirjasi tänä kesänä? Entä oletko pettynyt johonkin?
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok / YouTube
Podcast: Kaverin kanssa
LUE MYÖS
Miltä meidän viikonloppu näytti
MAINOS/POSTAUKSESSA NÄKYY SAATUJA TUOTTEITA*
Miten ihana viikonloppu meillä olikaan! Sää oli aivan ihana, lämmin, mutta ilmassa oli selvästi jo syksyn tuntua. Meillä oli yhden lapsen viikonloppu ja Totte ehti olla päivisin enemmän kotona, joten minä käytin tämän ajan suurimmaksi osaksi kirjoittamiseen. Teen nykyisin alkuviikosta, taaperon ollessa päiväkodissa, sometöitä ja loppuviikosta kirjoitan. Tällä hetkellä kirjoitan romantasiasarjan toista osaa. Voisin tehdä oman blogipostauksen kirjoituskuulumisista.
Tällä hetkellä lasten kanssa tuntuu, että eletään jokaisen kanssa sitä parasta aikaa. Tältä on toki tuntunut varmaan jokaisessa kehitysvaiheessa. Meidän isot on niin upeita, taitavia, kekseliäitä ja hauskoja, ja niin omanlaisia persooniaan, että ihmetellään sitä joka päivä.
Taaperon myös tosi osaava ja hauska tyyppi. Viikonloppuna hän muun muassa kasteli meidän kukkia paloautollaan. Hänellä on siis paloauto, jolla voi ruiskuttaa oikeasti vettä. Siinä sivussa hän kävi kastelemassa myös minut.
Huomaan, että ollaan hänen kanssaan nyt todella siinä kolmen ikävuoden pisteessä, kun elämä alkaa oikeasti helpottamaan. Kolmevuotias alkaa olemaan jo aika itsenäinen. Hän ei tarvitse vanhempia ihan koko ajan ja monesti riittää, että me ollaan lähellä ja läsnä, mutta hänellä on omat juttunsa. Se vaikuttaa arkeen suunnattomasti. Hänellä on myös valtava halu tehdä asioita itse, mikä tarkoittaa välillä ekstrasotkua sen ohella, että taidot kehittyvät.
Tämän lisäksi Ryhmä Hau-fanituksen uusi aalto on saapunut viimein meille. Isot eivät ole välittäneet sarjasta pitkään aikaan, mutta nyt se vaihe on alkamassa uudelleen. Hei hei Bluey, terve Vainu ja Riku! Meillä on katsottu viikonloppuna kerran jos toisenkin Ryhmä Haun Mahtipennut erikoisjaksoa. Se oli myös isojen lemppari.
Ristiriitaisia tunteita
Ja siis, vaikka on maailman siisteintä millaisia tyyppejä näistä lapsista on kasvanut ja kasvaa koko ajan, aina välillä sitä toivoisi että ainakin tämä pienin pysyisi ikuisesti pienenä. Tänäkin aamuna hän on unisena kömpinyt tiukemmin kainaloon nukkumaan, jolloin olen saanut hetken aikaa nuuhkia hänen lapsen tuoksuaan. Hetken päästä hän on sanonut vähän ajan päästä ”äiti herätään”.
Samaan aikaan mietin, miten upeaa on nähdä millainen tyyppi hänestä lopulta kasvaa ja toivon, että saan kasvatettua hänestä empaattisen, tunnetaitoisen aikuisen.
Uskon, että moni vanhempi samaistuu tähän tunteeseen.
Tällä hetkellä luen
Luen tällä hetkellä WSOY:lta arvostelukappaleena saatua Hanne Kettusen Orikideahuijausta (mainos*). Olen ollut aina sitä mieltä, että Hanne on tosi taitava kirjoittaja ja tarinankertoja. Valeäiti-blogi on yksi suosikkejani vuosien ajalta.
Kirja on ollut mukaansa tempaava ja viikonloppuna luin Leena-nimisen hahmon ensimmäisen luvun ja rakastuin päätä pahkaa. Haluan olla Leena 30 vuoden päästä. 💖
Luin myös kirjastosta lainaamaani kirjoitus opasta, joka on Liken kustantama Anders Vacklin ja Janne Rosenvallin Käsikirjoittamisen taito. Minulle kehuttiin tätä ja toistaiseksi tämä on vaikuttanut tosi hyvältä. Luin viikonlopun aikana osuuden, jossa käsiteltiin pahisten kirjoittamista.
Rakastan hyvin luotuja pahiksia, jotka eivät ole yksiselitteisesti pahoja. Hyvänä esimerkkinä Marvelin Thanos, joka haluaa pelastaa koko universumin tuhoamalla puolet sen väestöstä. Näen hyvää hänen tavoitteessaan, mutta en keinoissa, joilla hän sen toteuttaa. Olen tämän vuoksi käyttänyt paljon aikaa miettien omien pahisteni taustoja ja motiiveja.
Kävin lauantaina myös mun perus noin kuuden kilsan lenkin, jonka aikana kastuin kunnolla, koska sade yllätti. Sunnuntaina sen sijaan pidin tietoisesti lepopäivän urheilusta. Mulle on tullut vähän paha tapa puskea väkisinkin se kuusi kilsaa, joten jos saisin edes kerran viikossa annettua itselleni luvan levätä, se olisi jo iso juttu.
Ja tähän väliin on hyvä muistuttaa, että poistan kaikki sellaiset kommentit, jotka tulkitsen epäasiallisiksi tai jotka on laitettu epämääräisistä sähköposteista. 😊 Mun kanavat on viha- ja arvosteluvapaita vyöhykkeitä, koska ikävien kommenttien lukeminen ei tee hyvää mulle, eikä myöskään seuraajille, jotka lukee niitä.
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok / YouTube
Podcast: Kaverin kanssa