Hei hei maaliskuu!
0
Hei ihana! 🩷 Mitä kuuluu? Tuntuu ihan uskomattomalta, että nyt on maaliskuun viimeinen päivä. Minusta tuntuu, että maaliskuu vasta alkoi ja nyt jo huomenna alkaa huhtikuu. Olen ihan varma, että juuri äsken sanoin lapselle, että pääsiäinen on vasta kuukauden päästä. Nyt se onkin jo viikonloppuna. Hullua.
Meidän arki on ollut tosi tavallista ja ihanaa. Päiväkotihommat pyörii jo rutiinilla siinä missä isompien koulutkin. Tuntuu että arki on just nyt tosi kivaa ja vaivatonta.
Neule (Ulla Popken) ja korvakorut (Tikka Visuals) saatu markkinointitarkoituksessa*
Isoin juttu tässä kuukaudessa on ollut tietysti se, että kirjoittamani käsikirjoitus lähti kustantamokierrokselle, mikä tuntuu aivan uskomattomalta. Minä olen innostunut kirjoittamaan kokonaisen tarinan, jossa on useita lukuja ja monta sataa liuskaa tekstiä. Aivan uskomatonta. Sitä olen jännittänyt tässä viimeiset viikot. Yksi hylkäysviesti on jo tullut, muut ovat vielä vastaamatta. Kustantamokierrosta jännitetään nyt jonkin aikaa.
On muuten ollut super ihanaa miten hyvin tätä käsikirjoitusta ja mun kirjailijahaavetta on tuettu somessa. Olen aivan häkeltynyt siitä vastaanotosta, jonka se on saanut. 🥹 Moni on sanonut ostavansa kirjan heti kun se on julki, mikä merkkaa itselleni tosi paljon. Toivon todella, että tää tarina saadaan pian kaikkien saataville.
Isojen lasten vanhempana
Yksi positiivinen juttu, jonka olen huomannut näin isojen lasten vanhempana on se miten oma-aloitteisia meidän koululaiset on. Nyt he olivat organisoineet yhdessä virpomistreffit kavereiden kanssa. Koska me asutaan kerrostaloalueella ja perheenjäsenet asuu sen verran kaukana, niin me ei olla käyty virpomassa varmaan kertaakaan isojen ollessa pieniä. Nyt he kuitenkin ilmoittivat menevänsä virpomaan ja niin he menivät. On ihanaa, kun ihan kaikkea ei tarvitse järjestää ja organisoida itse, varsinkin kun meillä on edelleen yksi pieni viemässä huomiota.
Muutenkin olen huomannut kuinka mahtavaa on olla isompien lasten vanhempi. Heidän kanssaan pystyy keskustelemaan ihan eri tavalla asioista, kuten esimerkiki politiikasta. Yhtä isoista kiinnostaa valtavasti ympäristöasiat, joten ollaan puhuttu siitä millä tavoilla näihin asioihin voi vaikuttaa ja miten politiikka vaikuttaa ympäristöasioihin.
Maaliskuussa Totte tarjosi minulle myös reilun vuorokauden verran omaa aikaa, kun hän lähti taaperon kanssa mummolaan. Totte sai samalla reissulla moikattua omia kavereita, taapero pääsi junamuseoon (mikä oli hänestä paras juttu varmaan ikinä) ja minä sain ladata akkuja aivan rauhassa.
Olen niin iloinen, että minulla on puoliso joka ymmärtää tarvettani olla välillä yksin ja järjestää minulle sellaisia hetkiä. Se tuntuu tosi arvokkaalta. Ja nimenomaan se, että saa on olla yksin omassa kodissa. Ainahan sitä voisi lähteä jonnekin yksinään, mutta ei se olisi sama asia. Vuorokauden jälkeen oli ihanaa napata taapero kainaloon halailtavaksi.
Vaihdoin tässä isolle osalle meidän viherkasveista mullat. Tää talvi oli niille rankka, sillä meille iski ripsiäisinvaasio lähes kaikkiin viherkasveihin, kun olin liikutellut niitä paikasta toiseen. Siinä sitten testattiin niin kotitekoisia torjuntaineita, mutta kaupan suihke vei lopulta voiton. Nyt ehkä uskallan sen suhteen huokaista helpotuksesta. Ehkä. Meillä oli myös harsosääskiä kasvien kiusana ja nyt niistäkin on ehkä päästy viimein eroon.
Toivon, että uusien multien vaihto teki kasveille myös hyvää. Tein tällä kertaa seoksen orkideamullasta ja viherkasvimullasta, jotta siitä tulisi vähän ilmavampaa. Toivotaan, että se toimii. Voin raportoida sitten.
Mutta tällaista tänne. Mitä sinulle kuuluu? Aivan ihanaa alkavaa huhtikuuta!
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok / YouTube
Podcast: Kaverin kanssa
LUE MYÖS
Romantasia käsikirjoitus lähti kustantamokierrokselle
Hei ihana! 🩷 Tästä kerroin jo IG:n puolella, mutta nyt kerron sen täälläkin. Lähetin mun romantasia käsikirjoituksen kustantamokierrokselle ja nyt sitten jännitetään mitä sen suhteen käy. Lähetin kässärin eteenpäin kädet täristen ja sydän pamppaillen ja olen sen jälkeen tarkastanut sähköpostia aivan liian usein, vaikka siellä ei pitäisi vielä mitään uutisia ollakaan. 😅
Mikä on kustantamokierros?
Moni kirjoittajaksi haikaileva lähettää käsikirjoituksensa tällaiselle kustantamokierrokselle. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että käsikirjoitus lähetetään useampaan kustantamoon luettavaksi ja katsotaan kiinnostuisiko joku näistä julkaisemaan kirjaa. Samalla käsikirjoituksella voi olla useampi kustantamokierros, joiden välissä sitä monesti muokataan ja parannellaan paremman lopputuloksen saamiseksi. Vastausta kannattaa odotella joitain kuukausia. Esimerkiksi Gummeruksen sivuilla sanotaan, että heillä menee 2-4 kuukautta käsikirjoituksen läpi käymiseen. Tähän vaiheeseen saattaa siis mennä aikaa, jos kierroksia on useampia.
Henkilökohtaisesti halusin laittaa käsikirjoituksen melko varhaisessa vaiheessa kustantamokierrokselle, jotta en hautoisi sitä loputtomiin itselläni. Koska jos minulla olisi pienikin mahdollisuus saada loppu editointiin kustannustoimittajan apua, niin sitä kannattaa ehdottomasti yrittää. Samalla saan laitettua kässärin noin neljän kuukauden tauolle niin, että en vilkaise sitä päinkään. Jos jossain vaiheessa lähden editoimaan sitä itsekseni, niin kässäri on saanut levätä ja pystyn katsomaan sitä mahdollisesti uusin silmin.
Valtava tyhjyyden tunne
Kun olin lähettänyt viimeisenkin sähköpostin kustantamoille, minut valtasi aivan älytön tyhjyyden tunne. Olin työstänyt käsikirjoitusta melko intensiivisesti ja kun yhtäkkiä minulla ei ollut mitään työstettävää, tyhjyys tuntui valtavalta. Fantasian kirjoittaminen yli kymmenen vuoden tauon jälkeen on tuntunut siltä, että olen saanut palan itseäni takaisin, mikä on ollut aivan ihanaa. On ollut ihanaa kehitellä uutta maailmaa ja tarinaa sinne, sekä henkilöhahmoja. Roolipelatessa minusta on ollut kaikkein parasta nimenomaan hahmojen luominen ja olen luonut tosi monipuolisia roolipelihahmoja.
No minähän täytin tätä tyhjyyden tunnetta uudella käsikirjoituksella. 😄 Koska miksi ei. Tällä hetkellä kirjoitan sekä trilogian toista osaa, sekä kokonaan uutta tarinaa ja maailmaa. Tää uusi tarina on sen verran monimutkaisempi, että se on vaatinut paljon enemmän suunnittelua, mutta olen nauttinut prosessista. Ja trilogian toiseen osaan olen kirjoittanut sellaisia kohtauksia, jotka ovat olleet kirkkaina mielessäni jo jonkin aikaa. Yritän olla näiden tekstien kanssa vähän rennompi, enkä yritä paahtaa näitä muutamassa kuukaudessa valmiiksi. Jännitystä kuitenkin helpottaa se, että on jotain työn alla.
On muuten ihanaa, miten moni on myötäelänyt tämän kirjaprojektin kanssa. Kiitos siitä! 🩷 Kerron kyllä varmasti uutisia heti kun on jotain kerrottavaa.
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok / YouTube
Podcast: Kaverin kanssa