Ajatuksia imettämisestä
0Kolmannen lapsen myötä sain myös kolmannen mahdollisuuden imettää. Olen aina halunnut imettää, mutta aiemmat kokemukset eivät ole ihan olleet toiveideni mukaisia.
Esikoisen kanssa kaikki kaatui tietämättömyyteen. En tiennyt imetyksen sattuvan. En tiennyt, että siitä saattaa tulla haavoja. Enkä oikeastaan tiennyt mitä tehdä. Ajattelin, että sen kun ohjataan nänni vauvan suuhun ja siinä se. En ymmärtänyt, miksi siitä olisi pitänyt ottaa selvää tai lukea, koska kyseessähän on maailman luonnollisin asia. Aika nopeasti oman osaamattomuuden ja ongelmien vuoksi, vauva alkoi suosia pulloa. Jouduin yllättäen käsittelemään imetyksen epäonnistumista, jota en ollut ottanut aiemmin kunnolla huomioon.
Toisen lapsen kanssa minulla oli enemmän taisteluntahtoa. En tosin ollut vieläkään lukenut aiheesta juurikaan, mutta olin päättänyt onnistua. Imetyskipu ei tullut yllätyksenä, mutta rintatulehdus tuli. En ole ollut eläessäni niin kipeä, kuin silloin. Yrityksistäni huolimatta, vauvan paino ei meinannut nousta. Tämä oli todella iso pettymys. Erään kerran purskahdin aivan lohduttomaan itkuun kesken neuvolakäynnin, kun vauva oli punnittu. Usko meinasi loppua, mutta muutamassa kuukaudessa vauvan paino alkoi lopulta kääntyä nousuun. Hänen kanssaan saatiin lopulta viisi osaimetettyä kuukautta.
Kolmas kerta toden sanoo
Tällä kolmannella kerralla valmistauduin imetykseen. Aloin lypsämään neuvolan ohjeiden mukaan raskausviikolla 37 ja luin tietoa Imetyksen tuki Ry:n sivuilta. Tiesin entuudestaan, että ensimmäiset viikot ovat kivuliaita ja osasin varautua siihen henkisesti. Varauduin pesimään vauvan kanssa rauhassa, jotta imetys saisi parhaan mahdollisen alun. Oltiin puolison kanssa sovittu, että minä keskityn alussa vain vauvaan ja hän ottaa koppia muusta.
Tällä kertaa sain myös ensimmäistä kertaa sain myös kokea sen, kun vastasyntynyt lähtee ryömimään ja hamuamaan rintaa sylissäni. Mikä oli yksi elämäni ihmeellisimpiä kokemuksia. Imetys sai siis ihan erilaisen alun, kuin vanhempien lasten kanssa. Se lähti muutenkin sujumaan hyvin sairaalassa. Vauvan paino lähti hyvin nousuun. Kivut ja haavaumat tulivat kuten edellisilläkin kerroilla. Oli muutamia hetkiä, kun hieman kammosin hetkeä, kun vauva alkoi osoittaa nälän merkkejä. Kipu alkoi helpottamaan parissa viikossa.
Nyt imettäminen on yksinkertaisesti ihanaa. Olen älyttömän onnellinen siitä, että saan kokea täysimettämisen ja vauva kasvaa minun maidollani niin hyvin. Se tuntuu erityisen arvokkaalta, aiempien kertojen vuoksi.
Tiedän vallan mainiosti, että vauvat kasvavat erinomaisesti myös korvikkeella. Minulla on kaksi todistetta siitä kotonani. En tuomitse ketään omista valnnoistaan. Imettämiseen liittyy niin paljon enemmänkin, kuin pelkkä tapa ruokkia lapsi. Mutta koen sen itselleni todella tärkeäksi. Olen haaveillut siitä jo kauan ennen lasten saamista. Joten onnistuminen töllä kertaa tuntuu aivan huikealta. Toivon, että meillä on pienimmäisen kanssa vielä monia yhteisiä imetyshetkiä.
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit
LUE MYÖS
Vauva 6 viikkoa
Vauva on jo reilut 6 viikkoa, kun tätä kirjoitan. Olen ollut tällä viikolla erityisen väsynyt, kiitos tiheän imun kauden. Tämän vuoksi olen iltaisin ollut niin väsynyt, että kirjoittamisesta ei ole tullut mitään. Yritin kyllä useampana iltana, mutta pää löi täysin tyhjää. Täytyy tunnustaa, että odotan kyllä niitä vähän helpompia öitä. Vaikka samaan aikaan tuntuu haikealta, että vauva kasvaa.
6 viikkoa
Ja hänhän toden totta kasvaa. Painoa tulee kovaa tahtia lisää täysi-imetyksellä ja pituutta myös. Hän ei ole enää sellainen rimpula, kuin vastasyntyneenä, vaan näyttää jo enemmän ihan vauvalta. Siirryttiin jo suurinpiirtein viikko sitten isompiin vaatteisiin. Laatikossa on edelleen muutama 56 sentin vaate, mutta kaikkein pienimmät on kyllä pakattu jo pois.
Nuo meidän kortit on muuten Oot niin ihanalta. Olen aina pitänyt Oot niin ihanan designista ja tällä kertaa haaveilin tuollaisista vauvakorteista. Nyt en sitten voinut vastustaa niiden hankkimista. Ja on ollut kyllä kiva kuvata vauvaa korttien kanssa.
Vauvasta alkaa hiljalleen paljastumaan niitä omia persoonallisuuden piirteitä. Hän hymyilee ja nauraa paljon. On edelleenkin pääasiassa aika tyytyväinen tyyppi ja itkussansa looginen. Itku vaihtuu nopeasti hymyksi, kun se häntä ärsyttävä asia on korjattu. Hän viihtyy paljon minun sylissäni. Mutta nyt ihan kuuden viikon kynnyksellä, hän on malttanut nukkua myös hieman pidempiä päiväunia myös unipesässä! Kun olen ensin nukuttanut hänet syliin. Tämä on tarjonnut minulle pienen hengähdyshetken päivisin. Tällä viikolla se on tosin mennyt enemmän tai vähemmän seinään tuijotellessa väsymyksen vuoksi. Mutta ehkä tässä pian kyseisen pätkän saa hyödynnettyä myös johonkin muuhun.
Lisäksi huomasin nyt, että valtaosa imetyskerroista alkaa nyt olla aika nopeita. Välillä vauva viihtyy rinnalla pidempäänkin, mutta monet imetyksistä alkaa olla sellaisia vajaan vartin mittaisia, mikä vähän helpottaa elämää. Kun alussa ne saattoivat kestää parhaimmillaan tunteja. Vaikka nautinkin niistä pidemmistä hetkistä, arjessa on ihan vähän helpompaa, kun en ole tuntitolkulla kirjaimellisesti kiinni vauvassa.
Tulevien viikkojen kehitysaskeleita odotellessa!
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit
LUE MYÖS
Pikku Vaniljasta suloisia juttuja vauvalle