Uusperhearkea takana kuukausia
0Siitä on nyt reilut neljä kuukautta, kun puolisoni muutti meidän tyttöjen kanssa saman katon alle ja me ollaan eletty meidän uusperhearkea. Toki hän oli ollut enemmän ja vähemmän osa meidän arkea jo ennen virallista muuttoaan, sillä tämä oli viettänyt omassa asunnossaan enää vain joitain öitä. Tässä uudessa arjessa on ollut melkoisesti sopeutumista itse kullekin. Ei edes vähiten lapsille. Minä olen päästänyt elämääni ja arkeeni toisen ihmisen, joka on hyvin erilainen kuin minä. Puolisoni on puolestaan hypännyt suoraan sinkkumiehen elämästä, perhe-elämän syvään päätyyn, ruuhkavuosiin. Ja vieläpä vuorotyöläisen ruuhkavuosiin, mikä on ihan oma palapelinsä. Sitten pian muuton jälkeen meille selviää se, että minä olen raskaana. Mikä muuttaa dynamiikkaa heti.
Miten lapset ovat sopeutuneet
Lapset ovat sopeutuneet omiin silmiini aika hyvin tähän uuteen tilanteeseen. Kasvukipuja on ollut, totta kai. Heidän elämäänsä on tullut kokonaan uusi aikuinen, joka vielä muuttaa heidän kotiinsa. Toiselle lapselle on ollut ehkä kovin pala, kun joka yö ei ole voinutkaan sniikata äidin viereen nukkumaan. Mutta kumpikin lapsi on sopeutunut. He koettelevat rajojaan uuden aikuisen kanssa, kuten kaikki lapset. Minäkin olen koetellut rajojani erityisesti bonusisäni kanssa. Kun muistelen omaa käytöstäni esiteininä ja teininä, uskallan melkein väittää, että toistaiseksi ollaan päästy puolison kanssa aika helpolla.
Nyt näin vajaan viiden kuukauden yhdessä asumisen jälkeen lapset ovat ainakin sopeutuneet. Pikku hiljaa puoliso alkaa kelvata avuksi siinä missä äitikin. Edelleen tosin äidin auktoriteetti on vakuuttavampi, kuin puolison. Uskon sen auktoriteetin tulevan sieltä kokemuksen kautta. Toki, minä olen myös edelleen enemmän lasten kanssa. Puoliso on ravintola-alalla ja hyvin iltapainotteisessa työssä. Aikaisemmastakin vuorosta häne tulee kotiin lasten nukkumaanmenoaikaan. Joten me ollaan tyttöjen kanssa paljon ihan kolmeen pekkaan. Mikä ei siis eroa mitenkään meidän vanhasta arjesta. Se on meille sitä tuttua, mihin ollaan totuttu.
Ero entiseen
Isoin ero entiseen onkin silloin, kun hän on paikalla. Kodissa on kaksi aikuista ja molemmat hoitaa oman osuutensa. Mikä tuntuu edelleen ihan luksukselta.
Vastaani tuli hetki sitten kuvamuisto parin vuoden takaa, jossa minulla oli jalka paketissa. Olin loukannut sen portaissa, kun jalka oli livennyt altani. Muistan sen kuin eilisen. Siinä vaiheessa, kun jalka vääntyi, tunsin että nyt siellä meni joku astetta pahemmin. Mutta oli sunnuntai, olin yksin lasten kanssa ja koska jalka ei ollut virheasennossa, päätin katsella miten tilanne etenee. Jalka oli monta päivää tajuttoman kipeä ja olin aika hyödytön. Silti siitä selvittiin. Nyt kun olen voinut raskauden vuoksi pahoin ja ollut pois pelistä, minulle on tilattu smoothiet kotiovelle, kotitöistä on otettu koppia, samoin kuin lapsista. Olen saanut sairastaa käytännössä rauhassa. Kuten sanoin, luksusta.
Puolisolla ei ole aiempaa kokemusta lapsista. Varsinkaan näin pienistä. Joten minun kanssani hän päätyi hyppäämään nimenomaan sinne syvään päätyyn. Nostan hänelle hattua joka päivä siitä, miten rohkeasti hän lähti tähän hullun myllyyn mukaan. Elämä on kuitenkin aika erilaista parin lapsen kanssa, kuin poikamiehenä. Hän kuitenkin opettelee ja oppii koko ajan.
Myönnän, että välillä on vaikeaa antaa hänelle tilaa toimia perheen toisena aikauisena. Välillä tuntuu pahalta, kun hän kokentaa lapsia ja välillä sitä haluaisi mennä väliin, kun itse hoitaisi omasta mielestään tilanteen paremmin ja nopeammin. Ja välillä olen mennytkin. Teen kuitnekin parhaani tämän suhteen ja yritän antaa hänelle oikeasti sitä tilaa. Onneksi hän pärjää lasten kanssa todella hyvin, eikä minun ole koskaan tarvinnut ajatella etteikö hän pärjäisi heidän aknssaan keskenään. Niitä tilanteita on tosin vähän harvakseltaan, koska hän on yleensä illat poissa.
Ja vaikka viime ajat eivät ole olleet ruusuilla tanssimista, kun ollaan hiottu yhteen kulmiamme, jonkinlainen suvantovaihe on saapumassa. Selkeästi pahimmat särmät ovat tasaantuneet. Ehkä meikäläisenkin hormonit ovat tasaantuneet ainakin toistaiseksi. 😀
Meidän uusperhe jatkaa muodostumistaan. Täällä tekeytyy parhaillaan monta uutta ihmissuhdetta, jotka ovat kuitenkin vielä alkutekijöissään. Heinäkuussa nämä ihmissuhteet muuttuvat taas, kun vauva syntyy ja jokainen perheenjäsen alkaa kehittää uutta ihmissuhdetta tähän tulokkaaseen.
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit
LUE MYÖS
Mitä vauvalle pitää hankkia?
Raskauden puolenvälin kunniaksi ajattelin kirjoittaa vähän siitä, että mitä kaikkea meillä jo on kesällä syntyvää pientä varten ja mitä pitää vielä hankkia.
Tämän beben ja nuorimman isosiskon ikäero on lähes kuusi vuotta. Näin ollen meillä ei ole ihan hirveästi mitään vauvantarvikkeita säästössä. Olen antanut niitä pois ja myynyt jo ihan tilan puutteen vuoksi. Ja eron jälkeen minulla ei ollut mitään käsitystä siitä toteutuvatko haaveeni siitä, että saisin vielä lisää lapsia. Minulla on ollut säästössä enää oikeastaan vain joitain lasten vaatteita. Niin ja kantoliina. Äitini löysi aikanaan esikoiselle aivan loistavan kantoliinan, jollaista minulle ei ole tullut muuten vastaan, joten sen olen säästänyt.
Aika lailla kaikki muu pitää vielä hankkia.
Kesävauva kahden talvivauvan jälkeen
Tällä kertaa meille tuleekin kesävauva kahden talvivauvan jälkeen. Vuodenaika on siis tämän vauvan kanssa aivan toinen, kuin ensimmäisteni kanssa. Ensimmäisten kuukausien varustus tulee olemaan siis aivan erilainen, kuin aiemmilla kerroilla. Ei tarvitse olla pienen pientä toppapukua, eikä välikerrastoa. Mutta mitä sille kesävauvalle pitäisi sitten hankkia?
Olen yrittänyt vähän selvitellä tätä ja pääpaino tuntuu olevan sillä, että esimerkiksi vaatteiden tulisi olla ohuita mutta peittäviä. Meidän raskausryhmissä on mainittu materiaaleiksi musliini ja harsokangas, jotka on ilmeisesti ihanan ilmavia pienen päällä. Näitä ei tällä hetkellä ainakaan löydy vielä mitenkään helposti. Mutta ajattelin, että alan kevättä kohti googlaamaan näitä ahkerammin. Ensimmäiselle kuukaudelle tällaista ohuempaa puettavaa olisi todennäköisesti hyvä olla. Viileisiin päiviin ilmeisesti jonkinlainen puuvillahaalari olisi hyvä.
Tulen palaamaan vaathankintoihin myöhemmin listan muodossa, kun tiedän mitä meille tulee.
Värimaailma, etenkin vaatteiden kanssa tulee olemaan hyvin harmaa ja beigepainotteinen, koska se miellyttää omaa silmääni kaikkein eniten. Muistan varmaan ikuisesti sen, kuinka esikoisen vauva-aikana baby bluesin ja imetyshormoneiden huuruissa itkin sitä, että sitteri oli väärän värinen. Sen jälkeen olen päättänyt panostaa siihen, että vauvan tarvikkeet miellyttävät myös omaa silmääni.
Mitä meillä on jo hankittuna?
Pienen vaatevaraston lisäksi ollaan onnistuttu löytämään ja saamaan pari juttua käytettynä. Ensinnäkin imetystyyny, jonka saimme bestikseltäni. Imetystyyny on ainakin itselleni ihan ehdoton. Se ei ole vain imetyksen apuväline, vaan toimii vauvalle erilaisena tukena, kun tämä on vähän vanhempi. Lisäksi, tällä hetkellä se auttaa minua myös nukkumaan paremmassa asennossa.
Toinen second hand löytö on Petite chérien söpö, harmaa lämpöpussi. Tämän hankkiminen oli todella aikaista, koska tätä vauvan kanssa ei tarvita vielä ensimmäisinä kuukausina. Tämä tuli vastaan Zadaassa täysin sattumalta ja sen verran hyvään hintaan, että päätettiin ostaa tämä nyt hyvissä ajoin valmiiksi.
Ollaan puhuttu paljon siitä mitä me tarvitaan ja missä vaiheessa ja pääjutut alkaa olla hiljalleen selvillä. Näin puolen välin jälkeen pitää todennäköisesti alkaa hiljalleen tehdä myös konkreettisia asioita sen eteen, että ne jutut tulee myös hankittua. Tiedän, että jotkut hankkivat asioita sitä mukaan, kun niitä tarvitaan, mutta itselleni tämä on osa valmistautumista. Minä haluan myös, että perusjutut ovat valmiina ja ensimmäisinä viikkoina ei tarvitse stressata näitä, vaan voi vain pesiä rauhassa vauvan kanssa.
Onneksi tämä ei ole minulle ensimmäinen rodeo, joten minulle kaikki on aika selkeää. Puolisoni sanoo luottavansa minuun näissä jutuissa, koska ei tiedä mitään tästä. Minä toki opetan häntä koko ajan ja perustelen mitä tarvitaan ja miksi, jotta hänelläkin tieto karttuu pikku hiljaa. Vauva-ajan jutuista ollaan myös keskusteltu juuri samaisesta syystä, jotta hänellä olisi jo vähän tietoa tulevasta. Todennäköisesti vauva-ajan intensiivisyys tulee hänelle silti shokkina, mutta ainakin on yritetty.
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit
LUE MYÖS
Uskomatonta, että meille tulee vauva