Raskausviikko 27 (26+0 – 26+6)
2Beben koko: Salaatinkerä
Oireet: Ajoittainen närästys ja supistukset.
Himot: Kaikki mitä satun näkemään jossain.
Raskausviikko 27
Taas takana viikko, kun olen voinut todella hyvin. Mikä on ihanaa. Olen jaksanut tosi hyvin, supistukset eivät ole äityneet liian koviksi ja ovat helpottaneet pienellä levolla. Aika ihanaa. Oon onnellinen, että toistaiseksi ne huonot ja kivuliaat päivät ovat yksittäisiä päiviä ja muuten saan touhtuta ja tehdä aika normaalisti.
Samaan aikaan vauvan mahdollisuudet selvitä vatsan ulkopuolella, kasvavat koko ajan. Toki me toivotaan, että hän viihtyy siellä vatsan suojissa mahdollisimman pitkään, mutta onhan se huojentavaa tietää, että koko ajan ne selviytymismahdollisuudet kasvavat.
Samaan aikaan, kun raskaus etenee, myös oma olo tulee varmemmaksi. Toki mikään ei ole varmaa, ennen kuin vauva on sylissä, mutta en ajattele sitä. Mieluummin olen rento ja rauhallinen, kun mitään hätää ei ole. Nautin raskaudesta ja siitä, että en pelkää jatkuvasti supistuksia tai verenvuotoja.
Kohtu kasvaa vauvan mukana ja säännöllisesti tunnen sellaista kohdun venymiskipua. Tämä kipu on muuten sellainen, mistä kukaan ei ollut kertonut kertaakaan ennen raskauksia. Esikoista odottaessa nämä kyseiset vihlaisut säikäyttivät aluksi monet kerrat. Nyt kolmannella kerralla nämä ovat jo tuttuja. Mutta olisi ollut kiva tietää näistä silloin ekalla kerralla. Ne ovat onneksi tosi ajoittaisia ja pääasiassa sellaisia ettei niihin tarvitse edes kipulääkkeitä, pieniä vihlauksia ja jomotuksia.
Parina iltana on tuntunut siltä, että raavin itseäni enemmän kutinan vuoksi. En tosin ole sata prosenttisen varma siitä, onko tämä nyt sitä hepatogestoosi kutinaa vai atopiaoireitani, joita minulla on niitäkin ollut. Pitänee vissiin varata hepatogestoosi verikokeet ensi viikolle ja selvittää asia. Raskaushepatoosi puhkeaa tosi monesti viikon 30 tietämillä, joten on mahdollista, että kutinat ovat niitä. En varsinaisesti stressaa sitä. Olen edelleen hyvin sinut asian kanssa ja tiedän, että tilannetta aletaan tarkkailemaan heti, kun arvot nousevat. En myöskään voi itse vaikuttaa asiaan, joten turha sitä on murehtia. Olen saanut kuitenkin jo kaksi tervettä lasta hepatogestoosista huolimatta.
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals / @plustyylit
LUE MYÖS
Raskausviikko 26 (25+0 – 25+6)
Raskausviikko 25 (24+0 – 24+6)
Raskausviikko 24 (23+0 – 23+6)
Seksi keskiraskaudessa
Kirjoitin alkuraskauden päätteeksi tekstin siitä, miten seksi luisti alkuraskaudesta. Te, jotka olette lukeneet jutun, tiedätte ettei se luistanut. Olin vielä mainostanut puolisolleni, että minulla on aiemmissa raskauksissa himot hyrränneet tuhatta ja sataa ihan läpi raskauden. Nyt hän voi ihan hyvin syyttää minua väärästä mainonnasta, koska näin ei todellakaan ole ollut tällä kertaa.
Alkuraskaudessa seksi jäi pahoinvoinnin, väsymyksen, tukalan olon ja muiden vastaavien juttujen vuoksi. Plus meillä oli menossa suhteessa myös sellainen riitaisampi vaihe. Nyt ongelmia on tuottanut se, että minun haluni loistavat poissaolollaan. Ehdottomasti kaikkein isoin tekijä tällä hetkellä on se etten kykene kiihottumaan samalla tavalla kuin ennen raskautta. Tiedän sen johtuvan hormonitasapainon muutoksesta ja että sille ei juuri nyt voi mitään, mutta siitä huolimatta se turhauttaa ja ahdistaa. Ja tässäkin enimmäkseen se puoli kun oma kroppa ei toimi niin kuin ennen ja niin kuin haluaisi.
Meillä on onneksi tosi hyvä puheyhteys ja puolisoni tekee parhaansa ymmärtääkseni sitä, mitä kroppani käy läpi. Tilannehan on siinä mielessä epäreilu, että puolisoni saa aloittaa isyytensä rauhassa, muuttumattomassa kropassa ja hormonit tasapainossa. Samaan aikaan, kun minun kroppani kokee monitasoista mylläystä jo ennen vauvan syntymää. Minun onneni on se, että olen löytänyt kumppanin, joka oikeasti haluaa ymmärtää ja tukea minua. Hän kuuntelee ja tukee minua parhaansa mukaan, mikä on todella kallisarvoista. Hän tekee enemmän kuin osansa, jotta minulla olisi edes vähän helpompi olla. Arvostan sitä ihan valtavasti.
Seksiä on kuitenkin ollut
Suorastaan veemäisestä lähtötilanteesta huolimatta, seksiä on kuitenkin viime viikkoina ollut lähes päivittäin. Mikä on piristänyt meitä molempia. Se on tuonut läheisyyden takaisin meidän suhteeseemme. Enkä tosiaan tarkoita pelkkää seksiä vaan pusuja ja kosketuksia myös. Mikä on ihanaa. Mennään myös taas nukkumaan somasti lusikassa, mikä tekee myös hyvää sille läheisyydelle.
Mutta kuten sanoin, en kiihotu tällä hetkellä kovin hyvin. Seksiä tavallaan tekee mieli, mutta ei sitä voi kiihottumiseksi varsinaisesti sanoa. Stimulointi kuitenkin tuntuu ihan hyvältä, joten ei se seksi ole mitään pakkopullaa. Se kuitenkin vaatii puolisolta enemmän eforttia ja melkoisesti liukkaria. Kumpikin on onneksi järjesteltävissä.
Vaikka seksi on vaikeampaa kuin ennen, olen onnellinen, että sitä on. Mutta kuivat kaudet eivät haittaa. Niitä tulee taatusti lisää. Viimeistään, kun vauva syntyy. Synnytyksen jälkeen estrogeenitasot romahtavat entisestään ja siihen päälle se täysin uudenlainen arki vauvan kanssa.
Pitää vain muistaa säilyttää se keskusteluyhteys. Sillä pääsee jo pitkälle.
Fyysisesti seksi on onnistunut muuten edelleen hyvin. Ihan kaikki asennot eivät tunnu enää mukavilta, mutta aika rauhassa tässä on saanut harrastaa. Liitoskivut tai supistukset eivät ole ainakaan pahentuneet seksin myötä. Katsotaan miten loppua kohden käy.
-Jenni
Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok
Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals
LUE MYÖS
Raskausviikko 24 (23+0 – 23+6)
Miten sitä seksielämää on elvytetty kuivan kauden jälkeen