Joulu on tänä vuonna itselleni hyvin erityinen. Se on minulle ensimmäinen sinkkujoulu ikinä. Lapsuuden kodissani vietin joulut aina perheeni kanssa. Sieltä muutin suoraan minun ja exäni yhteiseen kotiin, jolloin vietimme pariskuntajoulua aina siihen asti, että saimme lapsia. Silloin jouluista tuli perhejouluja. Viime jouluna lapset olivat minun kanssani, mikä tuntui lohdulliselta, kun kyseessä oli ensimmäinen joulu eronneena. Tänä vuonna lapset menevät toiseen kotiin viettämään joulua ja minä vietän joulua itsekseni.

Voin kertoa, että kesällä vielä ahdisti, mutta sen jälkeen olen tehnyt paljon ajatustyötä sen eteen. Olen kuullut sanonnan, että elämä on noin 20% sitä, mitä sinulle tapahtuu ja 80% sitä, miten siihen reagoi. Joten loppujen lopuksi tuleva joulu riippuu paljolti siitä miten siihen asennoidun. Jos vellon siinä tunteessa, että pyhien viettäminen yksin on kamalaa, se on varmasti sitä.

Joulun odotus lasten kanssa

Mutta ensinnäkin, meillä on tyttöjen kanssa koko tämä alusaika nauttia ja tunnelmoida joulua yhdessä. Olen puhunut ennenkin siitä, että nautin eniten itse odotuksesta, joten loppujen lopuksi saan joka tapauksessa parhaat palat joulusta itselleni. Meillä on tyttöjen kanssa monia perinteitä, joista saamme nauttia yhdessä ennen varsinaisia joulupäiviä. Oli esimerkiksi aivan ihanaa, miten tytöt innostuivat kuusen laitosta kainssani. En siis jäänyt siitä mitenkään paitsi. Ja meillä on tiedossa vielä monia vastaavia hetkiä yhdessä.

Omannäköinen sinkkujoulu

Toisekseen, minun on mahdollista tehdä tulevasta joulusta täysin omannäköiseni. Joten en aio esimerkiksi hakea joulusijaisen töitä mistään hoitopaikasta, vaan vietän pyhiä oikeasti itsekseni. Näen sieluni silmin itseni juomassa glögiä kukkamekossa ja katsomassa jouluelokuvaa. Voin myös miettiä juuri itselle sopivia jouluherkkuja. Haluaisin vihdoin kokeilla blinejä. Olisi myös ihana käydä keskustassa tunnelmointikävelyllä. Olisi ihana käydä myös haltiakummittelemassa bestikseni bebeä, jos se heille vain sopii.

Joten sen sijaan, että ajattelisin tätä kurjana asiana, voin keskittyä kaikkiin mahdollisuuksiin, mitä tämä tuo tullessaan.

Voi hyvin olla, että tunnen itseni aattona yksinäiseksi, mutta sitten pitää ottaa vaikka puhelu jollekin läheiselle. En kiellä etteikö olisi ihanaa käpertyä sen oman kullan kainaloon jouluiltana, mutta tällä hetkellä minulla ei sitä omaa kultaa ole, joten näillä mennään. Elämässäni on kuitenkin paljon muuta hyvää, joten minun on turha surkutella asiaa joka ei varsinaisesti ole ongelma. En ole ainoa yksin jouluaan viettävä sinkku.

Tästä puheen ollen, jos siellä on muita yksin jouluaan viettäviä sinkkuja, niin olisi todella kiva kuulla teidän ajatuksianne ja saada vähän vertaistukea. Kommentoikaa tai tulkaa laittamaan DM:mää Instagramissa.

-Jenni

KUVAT: Katri Konderla / EDITOINTI: Minä

Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok

Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals

LUE MYÖS

Deittailu ja sen jakaminen julkisesti

Deittailutarinat: Täydelliset treffit

Mikä on kun enää ei rehellinen suomalainen mies kelpaa?

Deittailutarinat: Mies jota en uskonut tapaavani

Päivät ja viikot vierivät ja kohta tämäkin vuosi on jo ohi. Tein hieman suunnitelmia loppuvuodelle. En noudata tätä listaa orjallisesti suorittaen, mutta monet jutut on jo lyöty lukkoon.

Pikkujoulu

Meidän perheessä elää ilmeisesti satakuntalainen jouluperinne pikkujoulusta, jolloin tonttu tuo lapsille pienen, koristelemattoman kuusen vierelle pienet joululahjat, jotka saattavat sisältää herkkuja ja pienen yllätyksen. Tämä tapahtuu aina joulukuun ensimmäisen päivän aamuna. Minulla on sukujuuria Satakunnasta, joten siitä syystä tämä perinne elää meidän perheessä. Pikkujou on minulle aivan äärettömän rakas perinne ja olen lapsena odottanut pikkujoulua yhtä hartaasti kuin itse jouluaattoa. Nyt vanhempana yritän miettiä tarkkaan, mitä tonttu lahjoihin laittaa, koska en varsinaisesti halua meille enää mitään turhaa. Herkut, kuten piparit ja rusinat ovat hyviä vaihtoehtoja. Mietin myös, jos kävisi ostamassa jotkut söpöt joulukoristeet Stockmannilta lahjoihin mukaan.

Lasten joulukalentereiden osto

En vähättele joulukalentereiden merkitystä lasten joulunodotuksessa. Omia suosikkejani ovat olleet kirjakalenterit. Meillä on myös ollut muumien kalenteri, josta tuli 24 erillaista pientä muumihahmoa (joita saatan kiroilla nykyään, kun ne löytyvät jalkani alta). Tiedostan koko ajan paremmin ja paremmin sen, mistä kaikesta lapsille kertyy kaikenlaista pientä sälää. Tänä vuonna tytöt toivoivat todella hartaasti Barbie-joulukalentereita. Joulukalenteireissa on Barbie-nukke ja sille jotain tavaroita. Päätin heltyä tässä asiassa, mutta tytöt eivät saa sitten minulta muuta lelujoululahjaa. Hankin molemmille todennäköisesti jotkut kirjat ja pyjamat paketteihin, mutta lelut saavat tulla nyt joulukalenterin muodossa. Tiedän, että kummeilta ja mummeilta leluja todennäköisesti tulee, joten tuskin lapset edes noteeraavat tätä.

Blacklist

Olen ennenkin hehkuttanut kuinka hyvä sarja Blacklist on, mutta se on jäänyt minulta kesken. Nyt aloin katsomaan sitä uudestaan ja aion tässä joulun alla tykittää sitä aina sopivan hetken tullen. Todennäköisesti tätä projektia tulee hieman häiritsemään Marvelin uusi sarja Hawkeye, joka alkaa joulukuun puolella.

Joulukierros, johon kuuluu Stockmannin jouluikkuna ja Vepsäläinen

Tämä on minun ja tyttöjen yhteinen perinne. Eli luvassa jouluvalojen ihastelua, Stockmannin jouluikkuna, kaakaot ja sitten lopuksi vielä joulupallojen osto joko Stockmannilta tai sitten Kampin Vepsäläiseltä, jossa on taas Shishin ihania koristeita. Yritän ajoittaa tämän päivän niin, että joulukatu on jo auki, jotta lapset saavat koko elämyksen. Olen kuullut huhua, että Stockmannin jouluikkuna on tänä vuonna jotenkin erityisen hyvä ja lapset ovat olleet aivan innoissaan siitä.

Glögillä käynti

Haluaisin, jos koronatilanne sen sallii, käydä jossain glögillä. Haaveilen pienestä jouluisesta glögielämyksestä jossain päin Helsinkiä. Siis niin, että voin laittaa sinne vaikka Nanson mustan mekon päälle. En oikein tiedä, missä tämä tapahtuisi. Pitää selvittää Helsingin glögitarjoiluja. Ja ottaa joku ystävä mukaan.

Vauvanvaatteiden myyminen

Olen hillonnut tyttöjen pieniä vauvanvaatteita kaappeihin säilöön vanhasta tottumuksesta, enkä ole osannut luopua niistä. Nyt vinopino vaatteita meni toki parhaalle ystävälleni ja hänen vauvalleen, mutta loppujen säilöminen on typerää. Vaikka toivonkin vielä vauvaa, niin tässä nykyisessä elämäntilanteessa on on aivan turhaa säilöä vauvantarvikkeita, kun säilytystilaa on muutenkin vähän. Ajattelin laittaa suurimman osan myyntiin suoraan Vähän käytettyyn. Säästän muutamat ihan helmet ja sitten jotkut yksittäiset myyn Zadaassa itse.

Esikoisen syntymäpäivä

Loppuvuodesta juhlitaan myös esikoiseni syntymäpäiviä. Varsinaiset bileet pidämme heti alkuvuodesta, koska hän on syntynyt keskelle juhlakautta. Näin saamme hänen juhlansa erotettua joulusta ja uudesta vuodesta ja hän saa ihan omat juhlansa. Mutta olen luvannut pienen muistamisen ihan meidän tyttöjen kesken varsinaiselle juhlapäivälle. Silloin minun sairaalaharjoittelunikin on loppu, joten todennäköisesti vietämme silloin oikein kunnon tyttöjen päivän. Olen luvannut muun muassa donitseja kyseiselle päivälle. Ehkä teemme olohuoneeseen myös leffapesän ja katsomme jonkun hyvän jouluelokuvan.

Joulu ja joululoma

Joulu ahdistaa minua tänä vuonna todella paljon. Se on ensimmäinen, jonka vietän ilman lapsia ja oikeastaan ensimmäinen, jonka vietän itsekseni. Muutin lapsuuden kodistani suoraan yhteen exäni kanssa, joten takana ei ole yhtään sinkkujoulua. Tämän vuoksi tuleva joulu ahdistaa minua melkoisesti. Rakastan joulua ja haluaisin viettää sen rakkaiden lasten kanssa, mutta tänä vuonna on vuorossa joulu toisessa kodissa. En tiedä yhtään, millainen tulee olemaan oma sinkkujouluni. Tässä ajassa tuskin ehtii löytää kumppania, jonka kanssa viettäisi joulun.

Uusi vuosi

Uuden vuoden lapset ovat minun luonani ja tämän suhteen meinasi iskeä tänkka på. Uusi vuosi ei ole mielijuhliani ja aiemmin olen ollut mieluiten töissä. Mutta päädyin ikään kuin kutsumaan meidät ystäväperheen luokse. Olemme viettäneet myös aiempina vuosina uutta vuotta yhdessä, joten tämä vain jatkaa perinnettä. Plus minun ei tarvitse yksin stressata kaiken maailman ohjelmasta. Lapset keksivät varmasti ohjelmaa keskenään ja me aikuiset saamme chillata.

-Jenni

KUVAT: Katri Konderla / EDITOINTI: Minä

Seuraa minua: Instagram / Facebook / Tiktok

Muut tilini: @bmhinterior / @elise_visuals

LUE MYÖS

Viikon parhaat 45/21

Meidän joulu

Joulu yhdessä paikassa

Joulukuplassa